Suomalaisten asenteet maahanmuuttoa kohtaan ovat lientyneet 2010-luvulla, vaikka samalla vuosikymmenellä on nähty perussuomalaisten nousu ja tuhansien turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen.
SOKERINA maidossa.
Näin Intiasta Suomeen muuttanut Biju Krishnan näkee itsensä ja muut maahanmuuttajat tässä maassa.
”Sokeri ei vain sulaudu maitoon vaan myös parantaa maidon makua”, Krishnan sanoo.
Vertauskuva liittyy Intiassa tunnettuun legendaan, joka kertoo, miten zarathustralaiset saapuivat Intiaan.
Tarinassa zarathustralaiset hakevat turvapaikkaa Intiasta mutta Intian hallitsija torjuu heidät lähettämällä piripintaan täytetyn lasin maitoa. Täydellä lasilla hän viestii, ettei kyseisen uskontokunnan ihmisillä ole sijaa Intiassa.
Zarathustralaiset eivät luovuttaneet vaan ripottelivat maitoon hieman sokeria. Näin he kertoivat hallitsijalle vain parantavansa Intiaa maana. Lopulta he jäivät Intiaan, sulautuivat joukkoon ja samalla säilyttivät perinteitään.
VAIKKA maahanmuutto jakaa yhä suomalaisten mielipiteitä, 2010-luvulla yhä useampi haluaa Suomeen lisää maahanmuuttajia ja yhä harvempi vastustaa maahanmuuttoa, selviää HS-gallupista.
Kuluvan vuoden lokakuussa miltei puolet suomalaisista, 47 prosenttia, halusi Suomeen lisää maahanmuuttajia. Se on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010, jolloin näin ajatteli 36 prosenttia suomalaisista.
Muutos on vielä suurempi, kun katsotaan maahanmuuttoa vastustavien määrän muutosta. Vuonna 2010 valtaosa suomalaisista, 59 prosenttia, ei halunnut Suomeen lisää maahanmuuttajia. Tänä vuonna 18 prosenttiyksikköä vähemmän eli 41 prosenttia oli tätä mieltä.
MAAHANMUUTTOON erikoistuneen sosiologian apulaisprofessori Lena Näreen mukaan muutoksen taustalla on se, että taloudellisesti vaikeina aikoina asenteet maahanmuuttoa kohtaan tyypillisesti kiristyvät.
Tätä arviota tukee se, että vuonna 2007 peräti 55 prosenttia halusi Suomeen lisää maahanmuuttajia. Silloin oli eletty vuosia kasvun kautta.
Vuosikymmenen vaihteessa maailmantaloudessa sen sijaan kuohui. Yhdysvaltojen pankki- ja rahoitussektori kriisiytyi 2000-luvun lopussa, ja 2010-luvun alussa euro ajautui ongelmiin. Ihmiset menettivät työpaikkojaan ja yrityksiä meni nurin.
”Taantuma heijastui 2010-luvulla asenteisiin”, Näre sanoo.
Talouden kriisit vaikuttivat myös politiikkaan. Maahanmuuttokeskustelu oli yksi syy, miksi perussuomalaisten kannatus alkoi kasvaa kesällä 2010 nopeasti.
Nyt Suomen talous on jälleen nousussa, ja kasvun myös ennustetaan jatkuvan.
TALOUDEN lisäksi asenteenmuutoksen taustalla on Näreen mukaan se, että ihmiset ovat ymmärtäneet Suomen väestön ikääntymisen. Työikäisten työssä käyvien veronmaksajien määrä vähenee, ja vanhuksia on paljon.
”Väestön vanhenemisesta on puhuttu pitkään. Ruotsissa väestönkasvu, joka on osaltaan tukenut talouskasvua, on maahanmuuton ansiosta ollut nopeaa”, Näre sanoo.
Ruotsin talous on kehittynyt viime vuosikymmenen ajan ripeästi.
BIJU KRISHNANILLA on HS:lle kysymys.
”Oletteko ottaneet kyselyssänne huomioon, että varakkaat otetaan helpommin vastaan kuin tyhjätaskut?”
Data-arkkitehdin töitä tekevä Krishnan nimittäin uskoo hyvän yhteiskunnallisen asemansa vaikuttaneen siihen, että hänet on otettu Suomessa vastaan avosylin. Krishnan on asunut Salossa, Turussa ja Helsingissä ja solminut kaikissa kolmessa ystävyyssuhteita suomalaisten kanssa.
”Rikkaalla ei ole uskontoa”, Krishnan sanailee.
HS-gallupissa ei kysytä maahanmuuttajan yhteiskunnallisen aseman vaikutuksista häneen kohdistuviin asenteisiin. Gallupissa kuitenkin kysytään, miten suomalaiset suhtautuvat ihmisiin, jotka muuttavat Suomeen tarkoituksenaan työskennellä täällä.
Suomalaisista 67 prosenttia oli lokakuussa 2017 täysin tai osittain sitä mieltä, että kaikkien, jotka haluavat tulla Suomeen asumaan ja tekemään työtä, on saatava tulla tänne.
Vuonna 2006 selvästi harvempi suomalainen ajatteli näin, mutta silloinkin puolet suomalaisista oli työn toivossa Suomeen muuttamisen kannalla täysin tai osittain.
”Tulos kertoo, miten Suomessa ajatellaan työstä. Työtä pidetään osoituksena siitä, että kotoutus on onnistunut”, Lena Näre sanoo.
Mitä tapahtui huolelle siitä, että ulkomaalaiset vievät työt?
”Ehkä ihmiset ovat ymmärtäneet, ettei se ole maahanmuuttaja, joka tulee ja vie työt. Nykyään puhutaan paljon työelämän rakenteellisista muutoksista, joita edistävät automatisaatio ja robotisaatio”, Näre arvioi.
MAAHANMUUTOSTA on vaikea keskustella puhumatta rasismista. Sitä kokevat myös maahanmuuttajien lapset ja Suomen historialliset vähemmistöt, kuten saamelaiset ja romanit.
Biju Krishnan on matkannut maailmaa ja asunut useissa maissa. Hän kertoo, että Malesiassa muut lapset eivät halua leikkiä intialaisten kanssa, koska intialaisten maine on maassa huono. Krishnanilla itsellään on ikävä kokemus Unkarin Budapestista.
”Budapestissa poliisi pysäytti minut kuudesta seitsemään kertaa päivässä – ja tämä tapahtui ennen pakolaiskriisiä. Suomessa minua ei ole seitsemän vuoden aikana pysäytetty kertaakaan”, Krishnan sanoo.
Kokemus vaikutti siihen, ettei Krishnan halunnut lähteä töihin Budapestiin, kun hän sai tilaisuuden.
SUOMALAISTEN arviot siitä, kuinka paljon maassa ilmenee rasismia, ovat pysyneet HS-gallupeissa suunnilleen samoissa lukemissa yli kymmenen vuotta. Suomalaisista 67 prosenttia arvioi vuonna 2017, että rasismia ilmenee paljon tai melko paljon. Vuonna 2006 tulos oli neljä prosenttiyksikköä pienempi, kun tulosten virhemarginaali on kolme prosenttia.
Lena Näreen mielestä 67 prosenttia on paljon.
Vuonna 2015 Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa pitkään kestäneet poliittiset kriisit alkoivat näkyä myös Euroopassa, kun sadattuhannet ihmiset matkustivat Eurooppaan turvapaikan toivossa.
Keskustelu turvapaikanhakijoista ei silti juuri näy vuonna 2017 arvioissa rasismin yleistymisestä.
PALATAANPA vielä sokerimaitoon.
HS-gallupin mukaan 54 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Suomeen muuttaneen ulkomaalaisen etujen mukaista on tulla niin suomalaisen kaltaiseksi kuin mahdollista. Verrattuna vuoteen 2006 muutos on miltei 20 prosenttiyksikköä: silloin näin ajatteli 35 prosenttia suomalaisista.
Kysymys on mukana, koska se on esitetty vastaavissa kyselyissä aiemmin eli se tuo ajallisen jatkumon. Kysymys ei kuitenkaan kerro siitä, haluaako kysymykseen vastannut ulkomaalaisten muuttuvan suomalaisten kaltaisiksi – se kertoo, että vastaaja pitää muuttumista ulkomaalaisen etuna. Myös ”suomalaisen kaltainen” on ongelmallinen ilmaisu, koska siihen on monenlaisia mahdollisia vastauksia.
”Näin Suomen itsenäisyyden merkkivuotena on syytä purkaa ajatuksiamme suomalaisuudesta. On myös rodullistettuja suomalaisia ja Suomeen muuttaneita suomalaisia”, Lena Näre sanoo.
Kokeeko seitsemän vuotta Suomessa asunut Biju Krishnan itsensä suomalaiseksi?
Ei koe, mutta tämä ei johdu siitä, että häntä kohdeltaisiin ulkomaalaisena. Päätös on oma.
Krishnan haluaa pysyä sokerina maidossa, ei muuttua maidoksi.
Tekstit
