HS: Bilal Alinilta kysyttiin työhaastattelussa isän töistä, koulussa menestyneelle Halimo Dahirille suositeltiin lähihoitajauraa – Afrikkalaistaustaisia syrjitään Suomessa enemmän kuin muissa EU-maissa

Helsingin Sanomat: Bilal Alinilta kysyttiin työhaastattelussa isän töistä, koulussa menestyneelle Halimo Dahirille suositeltiin lähihoitajauraa – Afrikkalaistaustaisia syrjitään Suomessa enemmän kuin muissa EU-maissa 30.12.2017

Somalitaustaiset nuoret ihmettelevät Helsingissä pidetyssä nuorisovaihdossa, miksi ensimmäisen polven maahanmuuttajat tuntuvat kokevan Ruotsissa vähemmän syrjintää kuin Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat. He pohtivat ratkaisuja maahanmuuttajanuorten ongelmiin.

KUN helsinkiläinen Halimo Dahir, 21, haki toissa kesäksi töitä kaupan alalta, hän teki kaverinsa kanssa testin. Hän soitti erääseen liikkeeseen ja kysyi työpaikkaa, mutta sieltä vastattiin, että paikat ovat jo menneet.

Seuraavaksi samaan paikkaan soitti Dahirin kaveri, joka keksi itselleen suomalaisen nimen. Työnantaja pyysi häntä lähettämään CV:n, niin asia etenee.

Samantyyppisiä kokemuksia on helsinkiläisellä Bilal Alinilla, 19. Hän haki pari vuotta sitten osa-aikatyötä varastosta ja hänet haastateltiin yhtä aikaa kantasuomalaisen hakijan kanssa.

Alinin mukaan häneltä kysyttiin vaikeampia ja henkilökohtaisempia kysymyksiä kuin toiselta hakijalta. Työnantaja tiedusteli esimerkiksi, minkä maalainen Alin on, onko hänellä iso perhe ja onko hänen isänsä töissä.

Kysymykset eivät liittyneet työhön, eikä Alin saanut paikkaa. ”Toinen hakija sanoi haastattelun jälkeen, että tuossahan oli syrjintää, eikö se ärsyttänyt minua. Kyllä se tuntui aika pahalta. Mutta en voinut näyttää tunteitani”, Alin kertoo.

Alinin ja Dahirin työnhaku on sujunut myös hyvin. Alin on työskennellyt esimerkiksi nuorten futispeleissä erotuomarina ja Dahir koulunkäyntiavustajana ja henkilökohtaisena avustajana.

SUOMI on yksi Euroopan syrjivimpiä maita, selvisi pari viikkoa sitten julkaistussa Euroopan perusoikeusviraston FRA:n tutkimuksessa. Suomessa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleista 45 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää.

Vastaavat osuudet olivat esimerkiksi Ruotsissa 38 prosenttia ja Britanniassa 15 prosenttia. Suomen edelle nousi vain Luxemburg.

Eniten syrjintää maahanmuuttajat, heidän jälkeläisensä ja etniset väestöt kokevat tutkimuksen mukaan juuri työnhaussa. Syrjintää koetaan myös julkisissa ja yksityisissä palveluissa, kuten kaupoissa ja ravintoloissa.

HALIMO Dahir ja Bilal Alin ovat kokoontuneet muiden somalitaustaisten nuorten kanssa Helsingin Vallilaan pohtimaan työpajoissa viikon ajan, miten maahanmuuttajanuorten ongelmia voitaisiin ratkoa Euroopassa.

Nuorisojärjestö Kanavan järjestämään ja EU:n rahoittamaan nuorisovaihtoon osallistuu myös Ruotsin somaleja, ja sen tavoitteena on löytää keinoja rasismin ja vihapuheen vähentämiseen.

Dahirin ja Alinin mukaan on ollut yllättävää kuulla, että Ruotsissa ensimmäisen polven maahanmuuttajat vaikuttavat kokeneen vähemmän syrjintää kuin Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat, kuten he.

Somaliasta kotoisin olevat, Ruotsiin Borlängeen 2010-luvulla tulleet Hani Abdirahman, 20, ja Abdi Qani Mohamed, 21, eivät ole omien sanojensa mukaan kohdanneet juuri syrjintää, esimerkkejä on lähinnä liikennevälineistä.

Siellä ihmiset eivät ole antaneet tilaa istua vieressä tai bussikuski on kiihdyttänyt niin kovaa Abdirahmanin noustua bussiin, että tämä on kaatunut.

MYÖS FRA:n tutkimuksen mukaan toisen polven maahanmuuttajien kokemukset syrjinnästä ovat yleisempiä kuin ensimmäisen polven. Suomessa syrjintää kokeneiden osuudet olivat kuitenkin lähellä toisiaan.

Daharin ja Alinin mukaan kyse voi olla ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajien eroista suhtautumisessa syrjintään. ”Vanhemmat saattavat antaa helpommin olla, eivätkä tiedä oikeuksistaan. Nuoret ovat ehkä aktiivisempia pistämään vastaan”, he pohtivat.

Nuorisovaihdon ohjaajana toimivan Anisa Ahmed-Nurin mukaan ei voi kategorisesti sanoa, että ruotsinsomalit kokisivat vähemmän syrjintää kuin suomensomalit, vaan heilläkin on ollut vaikeuksia yhteisymmärryksessä kantaväestön kanssa.

Tilanteeseen voi myös vaikuttaa asuinpaikkojen erilaisuus: nuorisovaihtoon osallistuneet suomensomalit asuvat pääkaupunkiseudulla, kun taas ruotsinsomalit pienessä Keski-Ruotsin kaupungissa, jonne on keskitetty paljon maahanmuuttajia.

FRA:N tutkimuksessa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleista 47 prosenttia koki Suomessa vihaperusteista häirintää, kuten sopimatonta tuijotusta, loukkaavia tai uhkaavia kommentteja tai väkivallalla uhkaamista.

Dahir ja Alin ovat kuulleet nimittelyä, jossa heitä on kutsuttu neekeriksi, mutakuonoksi tai rättipääksi ja käsketty ”menemään kotiin”. Humalaiset ovat heitelleet Alinia ja tämän kavereita myös juomatölkeillä.

Rakenteellista syrjintääkin tapahtuu. Dahirin mukaan opinto-ohjaaja kehotti häntä yläasteella hakeutumaan lähihoitajaksi, koska maahanmuuttajat sopivat hoivatöihin hyvin.

”Ei siinä ole mitään pahaa. Minulla oli kuitenkin yhdeksän keskiarvo ja halusin mennä hyvään lukioon”, tammikuussa ammattikorkeakoulun sosionomiopinnot aloittava Dahir kertoo.


ONKO nuorisovaihdossa löydetty keinoja syrjinnän vähentämiseen ja maahanmuuttajanuorten ongelmien ratkomiseen?

Niitä aiheuttaa myös kahden kulttuurin välillä eläminen: somalitaustaisia ei pidetä suomalaisina tai ruotsalaisina, mutta Somaliassa heitä voidaan pitää ”tyhminä ulkomaalaisina”, kuten Alin kuvaa.

Mohamedin mukaan on tärkeää pohtia, miten syrjintään reagoi. ”Sen ei pidä antaa vaikuttaa itsetuntoon. Pitää keskittyä positiiviseen. Jos yksi tekee pahaa, ei pidä yleistää, että koko kansa on sinua vastaan”, hän sanoo.

Syrjintä saattaa myös johtaa syrjäytymiseen, jos sen kohde ei halua mennä enää kouluun tai työpaikalle. ”Pitää sanoa vastaan, valittaa ja ilmoittaa, jos on aihetta. Muuten asiat eivät mene eteenpäin. Ei saa pysyä vaiti.”

Dahir ja Alin uskovat, että ajan myötä syrjintä vähenee. Kaikkien ihmisten mielipiteisiin ei voi vaikuttaa, mutta heille voi näyttää positiivista esimerkkiä.

”Me kouluttaudumme, teemme töitä ja maksamme veroja. Vaikka meissä olisi paljon huonoa, meissä on myös paljon hyvää”, Dahir sanoo.

”Huonolla” hän tarkoittaa sitä, että jotkut iäkkäät maahanmuuttajat ajattelevat, ettei heidän pidä integroitua yhteiskuntaan. Kieltäkään ei voi oppia tuosta vaan, vaan sen eteen on tehtävä töitä, hän huomauttaa.

Dahir haluaisi hyödyntää tulevissa töissään kahden kulttuurin taustaansa ja työskennellä maahanmuuttajien kanssa.

”Avun tarvetta on esimerkiksi päihdetyössä. On myös mielenterveysongelmia, vaikka niistä ei niin paljon puhuta.”

Tästä on kyse
Lähes joka toinen Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleista on kokenut syrjintää
– Suomi on Euroopan perusoikeusviraston FRA:n tuoreen tutkimuksen mukaan yksi Euroopan syrjivimpiä maita.
– Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleista 45 prosenttia kertoi kokeneensa syrjintää.
– Tutkimukseen vastasi 28 maassa yli 25 000 satunnaisesti valittua ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajaa ja etniseen vähemmistöön kuuluvaa. Suomesta vastaajia oli noin 500, joista suurin osa oli somalitaustaisia.