HS: Suojeleeko media väki­valta­rikosten uutisoinnissa joitakin ryhmiä? Kolmannes kansalaisista uskoo näin, kertoo tuore tutkimus

Helsingin Sanomat: Suojeleeko media väki­valta­rikosten uutisoinnissa joitakin ryhmiä? Kolmannes kansalaisista uskoo näin, kertoo tuore tutkimus 4.10.2018
Helsingin Sanomat: Uutisten faktat eivät aina vastaa lukijan toiveita

NOIN KOLMANNES suomalaisista uskoo perinteisten tiedotusvälineiden suojelevan väkivaltarikosten uutisoinnissa joitakin ryhmiä.

Kriminologian professorin Janne Kivivuoren mukaan vastaajat uskoivat median suojelevan yhteiskunnan eliittiä ja maahanmuuttajaryhmiä. Eliittiä koskevista jutuista nousivat esille Jari Aarnion tapaus ja niin sanottu Sipilägate eli pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdistama painostus epämieluisasta uutisoinnista.

Lähes viidennes vastaajista uskoi perinteisen median myös vähättelevän väkivaltarikollisuuden määrää.

Tiedot ilmenevät torstaina julkistetusta tutkimuksesta, jonka ovat tehneet Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti sekä Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus. Tutkimukseen vastasi yli 6 000 ihmistä, ja vastausprosentti oli 43,9.

Kaikesta huolimatta enemmistö vastaajista luotti perinteisen median antamaan kuvaan väkivaltarikollisuudesta. Perinteisellä medialla tarkoitetaan muun muassa Yleä, Helsingin Sanomia, MTV:ä sekä maakunta- ja paikallislehtiä.

Vain 7 prosenttia vastaajista uskoi, että vaihtoehtoiset tietolähteet, esimerkiksi MV-lehti, antavat todellisen kuvan väkivaltarikollisuudesta.

MIEHET SUHTAUTUIVAT perinteiseen mediaan epäluuloisemmin kuin naiset ja nuoret kriittisemmin kuin vanhemmat lukijat. Myös koulutustausta vaikutti vastauksiin.

”Mitä vähemmän vastaajalla on koulutusta, sitä kriittisemmin hän suhtautuu perinteiseen mediaan ja sitä enemmän hän luottaa sosiaaliseen mediaan sekä ’uusiin itsenäisiin verkkolähteisiin’. Silti kaikissa ryhmissä enemmistö luotti perinteiseen mediaan ja epäili sosiaalisen median ja vaihtoehtoisten tietolähteiden luotettavuutta”, tutkijat tiivistävät.

Myös toimeentulolla on vaikutusta. Epäluuloisimpia perinteistä mediaa kohtaan ovat ne, jotka kokevat taloudellisen toimeentulonsa hankalaksi.

Erityisen epäillen perinteiseen mediaan suhtautuivat ihmiset, jotka olivat itse joutuneet väkivaltarikoksen uhriksi edeltäneen vuoden aikana. Heistä lähes puolet arvioi median suojelevan tiettyjä väkivaltarikoksia tekeviä ryhmiä.

IHMISILLÄ ON tutkimuksen mukaan virheellinen kuva väkivallan yleisyydestä. Noin 70 prosenttia vastaajista arvioi väkivallan lisääntyneen jonkin verran tai paljon. Todellisuudessa henkirikosten määrä on 2000-luvulla vähentynyt selvästi, ja muun väkivallan riski on pysynyt ennallaan.

Vain harva vastaaja kuitenkin arvioi väkivallan lisääntyneen omassa asuinympäristössään.

Tutkimuksessa havaittiin, että eniten väkivallan lisääntymiseen uskoivat vaihtoehtoisia tietolähteitä käyttävät. Tutkijat totesivatkin, että mitä kauempana perinteisen median käytöstä ihminen on, sitä synkempänä hän näkee väkivaltatilanteen.

TUTKIMUKSESSA SELVITETTIIN myös, mistä ihmiset saavat tietonsa väkivaltarikoksista. Tärkein tiedonlähde oli perinteinen media, mutta viidesosa vastaajista kertoi saavansa paljon tietoa sosiaalisesta mediasta.

Sen sijaan vain pieni, alle kahden prosentin osuus vastaajista kertoi saavansa väkivaltatietonsa yksinomaan sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista tietolähteistä.

Tämän ryhmän vastaukset poikkesivat kaikin tavoin muista. Ryhmään kuuluvat suhtautuivat erittäin epäluuloisesti perinteiseen mediaan ja arvioivat selvästi muita vastaajia useammin, että MV-lehti, Hommaforum, Murha.info ja muut verkon tietolähteet antavat todellisen kuvan väkivaltarikollisuudesta. Heistä peräti kaksi kolmasosaa katsoi, että perinteinen media suojelee tiettyjä väkivallantekijöitä.

Tutkijat eivät pidä yllättävänä, että vaihtoehtoisia kanavia käyttävät juuri ne, jotka epäilevät perinteistä mediaa. Toisaalta vaihtoehtoisia tietolähteitä saatetaan käyttää myös siinä tapauksessa, ettei niihin luoteta, tutkijat toteavat.

”Suurin osa haastateltavista luotti omaan kriittiseen medialukutaitoonsa ja kykyynsä suodattaa verkkosisällöistä itselle relevantit asiat. Ainoastaan ikääntyvien naisten ryhmässä oltiin epävarmoja omasta medialukutaidosta.”

MEDIAN KÄYTTÖ vaikutti myös siihen, miten paljon vastaaja pelkäsi väkivaltaa.

Katuväkivaltaa pelkäsi 29 prosenttia perinteistä mediaa käyttävistä. Pelko oli selvästi suurempaa niiden joukossa, jotka ammensivat väkivaltatietonsa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista tietolähteistä. Heistä lähes puolet pelkäsi katuväkivaltaa.

Perheväkivallan pelkoon median käyttö ei vaikuttanut.

Tutkimuksen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.

________________________________________________

Helsingin Sanomat: Uutisten faktat eivät aina vastaa lukijan toiveita

Perinteisen median välittämät uutiset perustuvat tosiasioihin, mutta lukija tekee niistä tulkintoja, kirjoittaa HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth.

EI OLE suuri yllätys, että osa kansasta uskoo toimittajien peittelevän joidenkin ryhmien tekemiä väkivaltarikoksia.

Toimitukseen tasaisesti tulevan palautteen perusteella ei ole myöskään vaikea päätellä, mitä ryhmiä vastaajat ovat tarkoittaneet: tunteita ovat kuohuttaneet maahanmuuttajien tekemät rikokset.

Osa ihmisistä epäilee, että media suojelee maahanmuuttajataustaisia tuomittuja. Toisaalta saamme myös vastakkaista palautetta. Kun kerromme ulkomaalaistaustaisen tekemästä rikoksesta, meidän syytetään leimaavan kokonaisia väestöryhmiä yksittäistapauksen perusteella.

Perinteisen median välittämät uutiset perustuvat tosiasioihin, mutta ihmiset tekevät niistä aina tulkintojaan. Valitettavasti faktat eivät aina vastaa lukijan toiveita.

VAIKEINTA uutistyössä on kokonaiskuvan piirtäminen.

Yksittäiset rikosjutut vetoavat tunteisiin. Niitä luetaan paljon, ja ne jäävät ihmisten mieleen. Kukapa meistä ei muistaisi isänsä ja äitipuolensa julmasti murhaamaa 8-vuotiasta Eerikaa?

Paremman kokonaiskuvan antavat tilastojutut eivät kiinnosta samalla tavalla, eivätkä ne jätä pysyvää muistijälkeä.

Tämä näkyi myös tutkimuksesta. Noin 70 prosenttia vastaajista arveli väkivaltarikosten lisääntyneen, vaikka näin ei ole. Esimerkiksi vakavimmat väkivaltarikokset eli henkirikokset ovat 2000-luvulla vähentyneet dramaattisesti. Ja kyllä, HS ja muu media ovat kertoneet tämän faktan.

Väkivaltarikollisuuden vähenemisestä huolimatta joka viides vastaaja arveli median vähättelevän väkivaltarikollisuutta.

Toisaalta median syytettiin myös paisuttelevan rikosuutisia. Pelkkiä yksittäisiä uutisjuttuja seuraamalla tämä tulkinta on varmasti mahdollinen: väkivaltarikosten uutisointi keskittyy vakaviin tapauksiin.

Tämä taas johtuu uutistyön logiikasta. Poikkeuksellinen tapahtuma on uutinen.