Turun Sanomat: Vieraskielisten poliisiopiskelijoiden määrä kasvaa tasaiseen tahtiin

Turun Sanomat: Vieraskielisten poliisiopiskelijoiden määrä kasvaa tasaiseen tahtiin 7.10.2018

Vielä muutama vuosi sitten puutteellinen suomen ja ruotsin kielen taito esti maahanmuuttajataustaisten nuorten hakeutumisen poliisiksi.

Poliisiammattikorkeakoulun opintoasiainpäällikön, ylikomisario Jyrki Haapalan mukaan valintaperusteet ovat kaikille hakijoille samat. Haapalan mukaan on selvää, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä alkaa kasvaa.

– Toisen polven maahanmuuttajat alkavat olla siinä iässä, että he hakevat koulutukseen ja osaavat jo suomea.

Opiskelijoiden taustoja ei rekisteröidä, joten ei ole virallista tietoa siitä, mistä maista he ovat lähtöisin.

– Arkituntuman mukaan nykyisin joka kurssilla on muutamia maahanmuuttajataustaisia miehiä ja naisia.

Opintojen aikana opiskellaan virkamiesruotsia, mutta Haapalan mukaan ruotsin kielen taito ei ole kynnyskysymys. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muut kielet alkavat olla tärkeämpiä.

Helsingin poliisilaitoksella on ollut projekteja, joilla tavoitellaan maahanmuuttajataustaisia nuoria.

– Viron, venäjän ja arabian taitajia kaivataan Etelä- ja Itä-Suomeen. Poliisi joutuu joka päivä tekemisiin vieraskielisten asiakkaiden kanssa.

Päästäkseen poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeisiin täytyy olla Suomen kansalainen. Kaksoiskansalaisuus ei välttämättä ole este.

Supo tekee pääsykokeisiin valituille turvallisuusselvityksen, ja jos ilmenee, että hakijalla on sidonnaisuuksia, esimerkiksi kaksoiskansalaisuus, valintaa mietitään oppilaitoksessa.

Kielteisiä päätöksiä tehdään muutamia vuodessa.

– Jos hakija on esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kansalainen, opiskelijaksi pääsemisessä ei yleensä ole estettä, Haapala muotoilee.

Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi toteaa, ettei maahanmuuttotaustaisten ja suomalaisten nuorten ammattihaaveissa ole eroja. Tytöt haluavat opetus- sekä sosiaali- ja terveysalalle ja pojat it-, kaupan- tai rakennusalalle. Toisen polven maahanmuuttajanuoria kiinnostaisi myös ura valtion leivissä, mutta usein esteeksi koetaan puutteellinen ruotsin taito.

– Osa nuorista on saattanut saada peruskoulussa vapautuksen ruotsista.

On myös toinen syy, miksi maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät hae poliisikoulutukseen.

– Joillakin vanhemmilla voi olla huono ennakkokäsitys poliiseista, jos poliisi on kohdellut heitä huonosti lähtömaassa.

Nuoret eivät koe Suomea kotimaaksi

Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi sanoo, että moni maahanmuuttajataustainen nuori ei koe kuuluvansa yhteiskuntaan.

Osa nuorista haluaakin valita kansainvälisen ammatin, jotta voi tehdä työtä myös muualla. Sairaanhoitajana, lääkärinä tai putkimiehenä on helpompi etsiä töitä eri puolilta maailmaa.

– Poliisi ammattina sitoo aina koulutuksen antaneeseen maahan.

Zandkarimi lisää, että myös keskustelu kaksoiskansalaisuudesta vaikuttaa siihen, hakevatko nuoret poliisiksi.

– Ihminen haluaa edetä urallaan ja työssään. Jos esteenä ovat kaksoiskansalaisuus tai nuoren maahanmuuttajan sukulaiskytkökset entiseen kotimaahan, niin ne vaikuttavat ammattivalintaan.