maanantai 4. marraskuuta 2019

HS: Poliisille tuli viime vuonna yhä enemmän ilmoituksia seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöihin kohdistuneista viharikoksista

Helsingin Sanomat: Poliisille tuli viime vuonna yhä enemmän ilmoituksia seksuaali- ja sukupuoli­vähemmistöihin kohdistuneista viharikoksista 4.11.2019
Yle: Ulkomaalaisiin kohdistuneet viharikokset ovat vähentyneet selvästi Suomessa – tutkija löytää tähän ainakin kolme syytä
MTV: Seksuaalivähemmistöihin kohdistuneista rikoksista entistä enemmän ilmoituksia – etnisyyteen liittyvät viharikokset vähenivät

Poliisi: Viharikosten määrä laski viime vuonna
Jenita Rauta: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018 (pdf)

POLIISILLE ilmoitettujen epäiltyjen viharikosten määrä väheni viime vuonna kaikissa muissa uhriryhmissä paitsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla, kertoo Poliisiammattikorkeakoulun raportti. Seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä rikosilmoituksia tehtiin yhteensä 73, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Näissä rikosilmoituksissa kerrottujen päärikosten määrä kasvoi 40 prosenttia. Päärikoksella tarkoitetaan kuhunkin uhriin kohdistunutta vakavinta rikosnimikettä, jos rikosilmoituksessa on useampi kuin yksi uhri. Kaikkiaan 95 päärikoksesta 38 prosenttia oli pahoinpitelyrikoksia. Määrä on yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Myös laittomien uhkausten ja kunnianloukkausten määrä kasvoi.

VIHARIKOKSEN uhriksi joutunut seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustaja oli 66 prosentissa tapauksia mies ja 34 prosentissa nainen. Miehiin kohdistunut rikos oli yleisimmin pahoinpitely ja naisiin kunnianloukkaus.

Uhrit olivat yleisimmin 15–34-vuotiaita. Tähän ikäluokkaan kuului uhreista liki 60 prosenttia.

Rikoksen tekijä oli uhrin tuttu joka kolmannessa päärikoksessa. Tapauksia, joissa tekijä ei tuntenut uhria, oli 27 prosenttia. Tuntemattoman tekemäksi epäiltyjen rikosten määrä yli kaksinkertaistui vuonna 2018. Tyypillisimmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuneet viharikokset tapahtuivat ravintolassa.

Seuraavaksi yleisimpiä olivat internetissä tapahtuneet rikokset ja kolmanneksi kadulla tai muualla ulkoilmassa tapahtuneet rikokset.

ETNISEEN tai kansalliseen taustaan liittyviä epäiltyjä rikoksia ilmoitettiin poliisille viime vuonna yhteensä 634. Laskua edellisvuodesta on 22 prosenttia.

Päärikoksia oli 922 kappaletta eli viidennes vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Suurin osa rasistisista viharikoksista oli pahoinpitelyitä. Hieman alle joka neljännessä päärikoksessa kyse oli kunnianloukkauksesta ja noin yhdessä kymmenestä ilmoitettiin laittomasta uhkauksesta. Kaikkien määrä väheni vuodesta 2017.

ETNISEEN tai kansalliseen ryhmään kohdistuvat kiihottamiset kansanryhmää vastaan vähenivät edellisvuodesta 74 prosenttia.

Kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla, myös tässä ryhmässä epäillyn viharikoksen uhrina oli useimmiten mies ja 15–34-vuotias.

Kolmessa neljästä rikosilmoituksesta epäilty tekijä kuului kantaväestöön. Joka kymmenennessä tapauksessa sekä viharikoksen uhri että epäilty tekijä kuuluivat johonkin vähemmistöryhmään.

Rasistisen rikoksen uhriksi joutuneista 40 prosenttia oli syntynyt Suomessa. Seuraavaksi yleisimmät synnyinmaat olivat Irak 12 prosentilla ja Somalia seitsemällä prosentilla.

RIKOSILMOITUKSIA, joissa syyksi epäiltiin uskontoa tai vakaumusta, tehtiin yhteensä 155 eli 34 prosenttia vähemmän. Myös päärikosten määrä väheni.

Rikosilmoituksista 53 oli sellaisia, joissa rikos kohdistui muslimeihin. Määrä väheni edellisvuodesta 65 prosenttia. Kristinuskoon liittyviä rikosilmoituksia oli 49, mikä on yhdeksän prosenttia vuotta 2017 enemmän. Ilmoitusten määrä juutalaisiin kohdistuneissa viharikoksissa oli 21, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna.

Uhrin vammaisuuteen liittyviä viharikoksia ilmoitettiin 48 kappaletta, mikä on 16 prosenttia vuotta 2017 vähemmän. Päärikosten määrä kasvoi kahdella prosentilla.

VIHARIKOKSEKSI on raportissa määritelty sellainen rikos, jonka yhtenä motiivina on epäluulo tai vihamielisyys jotakin uhrin oletettua viiteryhmää kohtaan.

Niitä ovat etnisyys, kansallisuus, uskonto, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu tai vammaisuus.

Poliisille ilmoitettujen viharikosten kokonaismäärä väheni viime vuonna. Raportin mukaan ilmoituksia kirjattiin epäillyistä viharikoksista yhteensä 910, mikä on 22 prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna. Suurin osa epäillyistä viharikoksista, noin 70 prosenttia, liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan.

Uhrin uskonnolliseen taustaan liittyi 17 prosenttia ilmoituksista, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun kahdeksan prosenttia ja vammaisuuteen reilut viisi prosenttia.