Yle: Piilorasismia opinto-ohjauksessa, vaikeuksia kielen kanssa – ulkomaalaistaustaisen polku korkeakouluun on usein kivinen, selviää raportista

Yle: Piilorasismia opinto-ohjauksessa, vaikeuksia kielen kanssa – ulkomaalaistaustaisen polku korkeakouluun on usein kivinen, selviää raportista 21.11.2019

Ulkomaalaistaustaisten on hankala päästä korkeakouluun ja saada tarvitsemaansa tukea opintojen aikana.

Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista, jossa tarkasteltiin Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön korkeakoulutukseen osallistumista.

Arviointi tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Asia on ajankohtainen, sillä Suomi kansainvälistyy: ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on noin 7 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla jo joka neljäs alle kouluikäisistä lapsista on ulkomaalaistaustainen. Jos alati kasvavan ryhmän korkeakoulutukseen pääsyyn ei kiinnitetä huomiota, voi tavoitetta korkeakouluttaa puolet nuoresta aikuisväestöstä vuoteen 2030 mennessä olla vaikea saavuttaa.

Vuonna 2015 korkeakoulujen uusista opiskelijoista 3 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia nuoria. Heidän osuutensa samanikäisestä väestöstä oli 6 prosenttia. Naapurimaihin verrattuna osuus on pieni.

Aiempi kielivalinta kaduttaa
Opetushallituksen opetusneuvoksen Maija Airaksen johtama arviointiryhmä tapasi useita opiskelijoita, jotka olivat opiskelleet suomea toisena kielenä peruskoulussa ja lukiossa ja katuivat valintaansa. He kokivat, ettei valinta ollut tukenut heidän akateemisen kielitaitonsa kehittymistä.

Se hankaloitti paitsi pääsyä korkeakouluun, myös opinnoissa etenemistä.

– Kun haetaan suomenkieliseen koulutukseen, pääsykoevaiheessa tarvitaan usein hyvin eksaktia suomen kielen taitoa. Ne opiskelijat, jotka ovat olleet S2-opetuksessa, eivät ole välttämättä saavuttaneet tarvittavaa kielitaitoa, sanoo Airas.

S2- eli suomi toisena kielenä -opetusta tarjotaan yleensä lapsille ja nuorille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai joiden tausta on monikielinen.

Raportin laatijoiden mukaan kielenopetusta ja tukea sitä tarvitseville pitäisi olla tarjolla myös korkeakouluissa. Toisaalta tukea ja ohjausta kielivalintaan pitäisi olla tarjolla jo varhaisessa vaiheessa nuoren koulupolkua.

Moni koulunsa Suomessa käynyt kokee joutuneensa suomi toisena kielenä -opetukseen vasten tahtoaan. Myös tutkijoiden mukaan S2-opetukseen päätyy Suomessa oppilaita, joiden kielitaito on "liian hyvä".

Ohjauksen merkitys korostuu
Moni nuori koki, että lähipiiristä puuttui samastuttava esikuva, joka oli päässyt korkeakouluun ja jolta olisi voinut kysyä tukea. Siksi ulkopuolisen ohjauksen ja esikuvien merkitys korostui. Moni nimesi sellaiseksi esimerkiksi opettajan tai opinto-ohjaajan.

Osan mukaan taas virallinen opinto-ohjaus pyrki painostamaan heitä etenkin sosiaali- ja terveysaloille ja ennemmin ammattikouluun kuin korkeakouluun.

Opinto-ohjaukseen voi liittyä myös piilorasismia. Raportin mukaan suomalaisemmalta vaikuttava oppilas voi saada erilaista ohjausta kuin oppilas, jonka kulttuurinen tausta on vieraampi.

Moni tuplakouluttautuu, koska aiempi tutkinto ei työllistä Suomessa
Monella korkeakoulutukseen hakevalla maahanmuuttajalla on jo korkea-asteen tutkinto. Se on usein suoritettu ulkomailla.

Yleinen syy hakea uudelleen opiskelemaan on vaikeus saada töitä.

Airaksen mukaan työmarkkinoilla olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota ulkomaalaistaustaisten hakijoiden osaamiseen eli siihen, mitä muualta hankitun tutkinnon takaa löytyy.

Toisaalta myös korkeakoulut voisivat tarjota nykyistä joustavampia koulutusvaihtoehtoja.

– Kun jatkuvan oppimisen kehittämistä työelämän tarpeisiin korostetaan, on hyvä pohtia, voisivatko korkeakoulut tarjota suppeampia kokonaisuuksia maahanmuuttajille, joilla on jo korkeakoulututkinto. Jos kokonaisuuksiin integroitaisiin kytköksiä työmarkkinoihin, voisi se helpottaa työllistymistä koulutuksen suorittamisen jälkeen, Airas sanoo.

Korkeakoulut suhtautuvat epäilevästi positiiviseen erityiskohteluun
Airaksen mukaan korkeakoulujen johto ja henkilökunta korostivat, että mitään hakijaryhmää ei saa hakuvaiheessa suosia, vaan kaikkia tulee kohdella samalla tavalla taustasta huolimatta.

Siksi moni suhtautuu epäilevästi ajatukseen ulkomaalaistaustaisten positiivisesta erityiskohtelusta hakuvaiheessa. Esimerkkejä erityiskohtelusta voisi olla kielitaitovaatimusten madaltaminen tai pidempi vastausaika pääsykokeessa.

Arviointiryhmä huomauttaa, että keskenään samankaltaisille hakijoille rakennettu järjestelmä ei välttämättä palvele muuttuvaa yhteiskuntaa, joka on aiempaa monimuotoisempi. Tämän osoittavat myös arviointiryhmän tapaamien opiskelijoiden kokemukset.

– Uskomme, että positiivinen erityiskohtelu edesauttaisi opiskelijoiden osallisuutta ja opintojen etenemistä, Airas sanoo.

Vaikka arviointiryhmä osoittaa kehitysehdotuksensa erityisesti korkeakouluille ja päättäjille, myös mielikuvilla on suuri merkitys siihen, kuinka mahdolliselta väylä korkeakouluun nuoren silmissä näyttäytyy.

– Opiskelijat, joita tapasimme, olivat niitä menestyjiä, jotka olivat päässeet sisään korkeakouluun. Olisi toivottavaa, että heidän kaltaisiaan roolimalleja olisi esillä julkisuudessa enemmänkin, jotta yhä useampi rohkaistuisi suuntautumaan korkea-asteelle, Airas sanoo.