HS: Tutkimus: Monet MV-lehden ilmauksista siirtyivät suoraan eduskunnan käyttöön – ”Laittomasta maahanmuutosta” puhuivat useamman puolueen kansanedustajat

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Monet MV-lehden ilmauksista siirtyivät suoraan eduskunnan käyttöön – ”Laittomasta maahanmuutosta” puhuivat useamman puolueen kansanedustajat 9.11.2019

Tutkijoiden mukaan vastamedioiden valtaan kannattaa suhtautua vakavasti, mutta jättää ne ilman klikkauksia.

VASTAMEDIAT vaikuttavat voimakkaasti poliittiseen kielenkäyttöön.

Asia selviää tuoreesta tutkimushankkeesta, johon kuuluu tutkijoita Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista.

Tutkimushanke on nimeltään Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa.

OSANA tutkimusta tarkasteltiin muun muassa sitä, miten MV-lehden ilmaisuja käytetään eduskunnassa. Tutkijat kävivät läpi eduskunnassa pidettyjä puheita puolentoista vuoden aikajaksolta 2015–2016.

Tutkijat havaitsivat, että eduskunnassa käytettiin runsaasti vastamedialle tyypillisiä ilmaisuja: 67 havaitusta ilmaisusta poliitikot käyttivät 44:ää.

Ilmaisuja käyttivät eniten perussuomalaiset. He käyttivät niitä lähes yhtä paljon kuin kaikki muut eduskuntapuolueet yhteensä.

Sanapari kuten ”laiton maahanmuutto” oli lievemmästä päästä, ja sitä käyttivät useamman puolueen kansanedustajat. Rajumpia ilmaisuja olivat esimerkiksi ”ISIS-taistelijat ja muut murhaajat” sekä ”maahantunkeutujat”.

HELSINGIN yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhösen mukaan hyväksytyn kielen käytön rajoja rikotaan aluksi vastamediassa, josta ilmaisut leviävät tiettyjen poliitikkojen puheeseen ja sieltä edelleen valtavirtaan.

Poliitikot eivät kuitenkaan käyttäneet kaikkein peittelemättömimpiä ilmaisuja, mikä viittaa siihen, että jopa voimakkaimmin maahanmuuttoa vastustavat poliitikot käyttävät maahanmuutosta puhuessaan ”poliitikkosuodatinta”, jotta vaikuttaisivat uskottavammilta ja voisivat vedota samalla sekä radikaaleihin että maltillisiin äänestäjiin.

Pyrhönen sanoo, että tutkimustulos oli jossain määrin odotettavissa, mutta se, miten selvästi ja aukottomasti vaikutuksen pystyi todentamaan aineisosta, oli yllättävää.

”Kyseessä on kvantitatiivisesti kiistaton ja vastaansanomaton tutkimustulos.”

TUTKIMUKSESSA TARKASTELTIIN, millaisia keinoja vaihtoehtomediat käyttävät puhutellakseen tiettyä ”kurjistettua” kansanryhmää.

Keskeisiä aiheita ovat maahanmuutto sekä valtavirtamedian ja poliittisen eliitin ruotiminen ja niiden vallan kyseenalaistaminen.

Maahanmuuttoa käsitellään ensisijaisesti rikollisuuden, oikeudellisen aseman ja hyvinvointipalveluiden väärinkäytön kautta.

Tutkijoiden mukaan ei kannattaisi puhua enää valemedioista tai valeuutisista, koska usein vastamedian uutisointi perustuu faktoihin, mutta niiden valikointi ja käsittely on voimakkaan puolueellista. Uutisointi valikoi faktoja, jotka sopivat omaan agendaan. Samalla ne syyttävät valtamediaa faktojen pimittämisestä.

Vaihtoehtomedian käsite on puolestaan ongelmallinen, koska se herättää ihmisissä helposti myönteisiä mielleyhtymiä tervetulleena vaihtoehtona valtavirran näkemyksille. Tutkijat puhuvatkin mieluummin vastamediasta, koska kyseiset mediat vastustavat avoimesti valtamediaa.

TUTKIJAT ehdottavat, että valeuutisten lisäksi pitäisi hylätä myös totuudenjälkeisen ajan käsite. Niiden sijaan olisi osuvampaa puhua vastatiedosta ja reinformaatiosta, joka viittaa tiedon ääripuolueelliseen esittämiseen.

Pyrhösen mukaan vastamediat eivät pyri välittämään tietoa vaan rakentamaan identiteettiä. Ne pyrkivät lietsomaan kahtiajakautumista ”kurjistettuihin” ja ”eliittiin”. Vastamedian tavoitteena on rakentaa voimakas tunneside yleisöön ja saada lukijat tuntemaan itsensä syrjäytyneiksi.

MOTIIVIT vaihtoehtomedioiden taustalla ovat moninaiset. Pyrhösen mukaan esimerkiksi MV-lehden taustalla on muutama keskeinen puuhahahmo, eikä toiminta vaikuta hyvin organisoidulta.

Lehden toiminnan taustalla ovat poliittisen ideologian levittämisen lisäksi mahdollisesti mainostulot ja julkisuus.

”Vaikka sivustoja pyöritettäisiin kännissä ja läpällä, motiiveja tärkeämpää on, minkälainen vaikutusvalta näillä tahoilla on”, Pyrhönen toteaa.

Tutkimustulosten valossa vastamedioiden valtaan tulisikin suhtautua vakavasti.

Käytännössä tavallisten uutisten kuluttajien kannattaa kuitenkin jättää vastamediat ilman huomiota ja etenkin klikkauksia, Pyrhönen neuvoo.

”Pöyristely ei auta. Suomessa tehdään laadukasta journalismia ja jättäisin näiden vastasivustojen tuotokset rauhaan.”