HS: Suomea puhuva korkea­koulutettu maahanmuuttaja pettyi kotouttamiseen: Kielikurssilla ”nolla­taso”, jopa opettaja tekee virheitä

Helsingin Sanomat: Suomea puhuva korkea­koulutettu maahanmuuttaja pettyi kotouttamiseen: Kielikurssilla ”nolla­taso”, jopa opettaja tekee virheitä 6.11.2019

KUN eräs korkeakoulutettu nainen muutti keväällä Suomeen puolisonsa perässä, hän huomasi saman kuin monet muutkin häntä ennen: oman alan töitä saadakseen on syytä osata suomea. Siksi hän lähti suomen kielen kurssille.



Syksyllä työ- ja elinkeinotoimisto (te-toimisto) ohjasi naisen myös puolen vuoden kotoutumiskoulutukseen oppimaan kieltä ja suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Se on tärkeää myös hallituksen tavoitteiden kannalta: maahanmuuttajien työllistäminen on yksi niistä asioista, joihin halutaan nyt panostaa Suomen työllisyysasteen nostamiseksi.

Nainen on innokas oppimaan suomea ja ”maksamaan takaisin sen, minkä Suomi on antanut”, mutta alku on ollut mutkikas. Hänet ohjattiin ”nollatason” eli vasta-alkajien kieliryhmään, vaikka hän osaa jo hyvin suomen perusteet ja pärjää helpoissa puhetilanteissa.

Syynä on naisen mukaan se, että hän teki lähtötasotestin kolmisen kuukautta ennen koulutuksen alkua, mikä on melko tyypillinen odotusaika. Tämän jälkeen hän oli opiskellut lisää suomea ja ilmoittanut käymistään kursseista te-toimistolle.

”Sanoin monesti te-toimistolle ja koululle, että tasoni ei ole nolla ja haluan oikean tasoisen kurssin”, nainen kirjoittaa HS:lle suomeksi. Viestistä on korjattu kielioppivirheitä, mutta kirjoitus on ymmärrettävää.

NAISEN kertoman mukaan häntä palloteltiin eri tahojen välillä ja viestintä on ollut sekavaa.

Ensin naisen asioita hoitava te-toimiston työntekijä antoi tiedusteluun vaikeasti tulkittavan vastauksen. HS:n näkemässä viestinvaihdossa työntekijä kertoo, että hän ei vastaa opiskelijoiden valinnasta kursseille, ja ohjaa naisen toisen asiantuntijan puheille. Naisen mukaan tämä olisi puolestaan sanonut, että asia kuuluu naisen omalle työntekijälle.

”Selvennyksenä, tarkoitatko, että minun pitää aloittaa joka tapauksessa nollatasolta?” nainen kysyi asioistaan vastaavalta työntekijältä englanniksi. Vastaus oli myöntävä.

Nainen kertoo päässeensä uuteen kielitaitotestiin kolme viikkoa kurssin alkamisen jälkeen. Kielikurssi todettiin liian helpoksi ja opinnot keskeytettiin, mutta paikkaa edistyneempien ryhmässä ei ollut tarjolla.

Nyt te-toimisto on kehottanut naista tekemään sen, mitä hän oli alun perinkin ehdottanut: etsimään sopivan kielikoulutuksen itse. Asian käsittely on kesken, eikä nainen mahdollisen silmätikuksi joutumisen pelossa halua nimeään tai koulutusyrityksen nimeä julki.

Nainen on opiskellut suomea myös iltakursseilla, mutta tilanne on hänelle stressaava ja hän kokee kuukauden menneen hukkaan. ”Tuhlasin aikaani, ja te-toimisto tuhlasi veronmaksajien rahaa.”

TYÖVOIMAPALVELUIDEN byrokratia voi tuntua syntyperäisellekin suomalaiselle hankalalta, ja matkan varrella on voinut olla myös väärinymmärryksiä. Näin hankalaa opintojen alun ei kuitenkaan pitäisi olla, sanoo Uudenmaan te-toimiston maahanmuuttopäällikkö Tuija Soininen.

”Jos asia on mennyt noin, on tapahtunut selvä virhe. Jos asiakas on opiskellut omaehtoisesti ja tuo ’suomi toisena kielenä’ -opettajan antaman todistuksen, hänet tulee ohjata vastaavalta tasolta lähtevään koulutukseen.”

Tarvittaessa lähtötaso voidaan myös arvioida uudelleen. Soininen arvioi, että yleensä opiskelijat sijoitetaan osaamisensa mukaisille kielikursseille.

”Totta kai inhimillisiä virheitä voi aina sattua, tai kurssin alettua voi tulla vastaan jotain sellaista, mitä testissä ei näkynyt. Mutta en näkisi tätä suurena ongelmana, sillä ryhmiä pystytään vaihtamaan.”

Sopivan tason ja etenemisnopeuden arviointia voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että maahanmuuttajien oppimisvaikeuksia on usein hankala tunnistaa. Joskus myös vaikea elämäntilanne jarruttaa opinnoissa etenemistä.

Te-toimistojen koordinoimaa kotoutumiskoulutusta hankkivat ja valvovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely). Uudenmaan ely-keskuksen erikoissuunnittelijan Lea Savolaisen mukaan vääränlaiseen koulutukseen sijoitetuista opiskelijoista tulee yhteydenottoja silloin tällöin, mutta hänenkin arvionsa mukaan kyse on ”aika yksittäisistä tapauksista”.

HS:N haastattelemaa naista epäilyttää myös opetuksen laatu.

Hänen mukaansa kouluttaja ei itsekään puhu täydellistä suomea, asioita on selitetty epäselvän tuntuisesti ja välillä tunneilla on opetettu esimerkiksi vääriä taivutusmuotoja. Jotkut opetusmateriaalin englanninkielisistä käännöksistä ovat poikenneet suomenkielisistä teksteistä.

”Muutkin luokkakaverit olivat hämmentyneitä”, nainen sanoo.

Koulutuksen järjestävästä yrityksestä kommentoidaan HS:lle, että kouluttajat täyttävät ely-keskuksen pätevyyskriteerit – niitä ovat muun muassa suomen aineopinnot sekä opettajan pedagoginen pätevyys tai vähintään viiden vuoden opetuskokemus – eikä opiskelijoilta ole ”juurikaan” tullut negatiivista palautetta.

EDELLÄ kuvailtu on yhden ihmisen kokemus, mutta kotoutumiskoulutus on ollut laajemminkin kritiikin kohteena. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kertoi runsas vuosi sitten raportissaan, että vain runsas kolmannes koulutettavista saavuttaa tavoitteiden mukaisen kielitaidon.

Tavoitetta on arvosteltu tiukaksi, mutta opettajien ammattiliitto OAJ:n mukaan myös koulutuksen laatu heittelee. Liiton mielestä suurin syy ovat koulutusyritysten kilpailutukset, joissa laatua ei ole painotettu tarpeeksi.

OAJ:n mukaan yleisin ongelma on päinvastainen kuin HS:n haastateltavalla: etenkin turvapaikanhakija­taustaiset ihmiset joutuvat usein liian vaikeille kursseille.

”Meillä on tietoa, että kurssit voivat mennä täysin hukkaan, koska niillä mennään liian kovaa vauhtia”, kritisoi OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen. ”Saatetaan mennä vain jonkin tietyn kaavan mukaan välittämättä siitä, ovatko asiat menneet perille riittävän hyvin.”

Savolainen ei ainakaan Uudenmaan osalta allekirjoita väitettä, ettei kurssitettavien yksilöllisiä tarpeita otettaisi huomioon tai oppimistahtia tarkkailtaisi. Hänen mukaansa koulutuksen järjestäjän pitää ilmoittaa te-toimistolle, jos kurssille osallistujan opinnot eivät etene. Tällöin kurssi saatetaan kerrata tai opiskelija siirtää sopivampaan koulutukseen.

Jos kurssin vaihtamiseen on peruste, te-toimiston Soinisen mukaan se tapahtuu keskimäärin parin kuukauden kuluttua koulutuksen alkamisesta.

”Vaihto toiseen ryhmään voi tapahtua vaikka saman tien. Toiseen oppilaitokseen siirtäminen voi kestää pidempään.”