HS: Kysymys ulkomaalaisvihasta sähköisti Soinin puheenjohtajatentin

Helsingin Sanomat:
Kysymys ulkomaalaisvihasta sähköisti Soinin puheenjohtajatentin
8.10.2008

Perussuomalaisten epäilty ulkomaalaisviha sähköisti ilman, kun puolueen puheenjohtaja Timo Soini keskiviikkona vastasi kysymyksiin Helsingin Sanomien vaalitentissä.

Haastattelija, toimittaja-kirjailija Leif Salmén pääsi aiheeseen käsiksi, kun Soini sanoi, että rahoittaakseen kuntien palveluja ja poistaakseen dieselveron puolue tinkisi kehitysapurahojen korotuksesta.

Salmén huomautti vihreiden puoluesihteerin Panu Laturin sanoneen, että perussuomalaiset lietsovat muukalaisvihaa.

"Minä en lietso minkäänlaista vihaa", Soini vakuutti.

Päivälehden museoon kertynyt 130-päinen yleisö keskittyi korvin kuultavasti kuulemaan jatkoa.

Salménin mielestä perussuomalaiset ajavat muukalaispolitiikassaan kahdella raiteella: Soini on lupsakka populisti ja kentällä "kalastetaan sameissa vesissä".

"Ei me perussuomalaiset ketään vihata, mutta se on totta, että me ajamme kohtalaisen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa."

Soini myös kiisti Salménin vihjailut, että perussuomalaisilla olisi yhteyksiä Itävallan ja Italian äärioikeistolaisiin puolueisiin. "Ei meillä mitään internationaalia ole.

Salmén lainasi perussuomalaisten helsinkiläisehdokkaan Jussi Halla-Ahon mielipiteitä muslimeista: hänen mielestään muslimikulttuuri toisin kuin länsimainen kunnioittaa voimaa ja muslimit pitävät ulkopuolisia "eläiminä".

Soini kieltäytyi kahdesti sanoutumasta irti Halla-Ahon käsityksistä. Soini vetosi siihen, että Halla-Aho ei ole puolueen jäsen, että hän vastaa itse mielipiteistään, että Helsingin piiri on hänet laillisesti asettanut ehdolle ja että kansa päättää, ketkä valitaan.

"Ymmärrämme täysin, mitä te nyt sanotte", Salmén viilsi.

"No se on oikein hyvä", Soini vastasi.

HS: Perussuomalaiset erottuivat eduskunnan maahanmuuttokeskustelussa

Helsingin Sanomat kertoo, että nopea pääsy työelämään ja mahdollisuus oppia suomen tai ruotsin kieltä ovat useimpien kansanedustajien mielestä keinot, joilla Suomeen muualta tulleet parhaiten saadaan mukaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. HS:n mukaan kaikissa puolueissa hyväksytään ajatus, että oman työvoiman vähentyessä Suomessakin tarvitaan entistä enemmän muuttajia ulkomailta. Perussuomalaiset erottuivat eduskunnan keskustelussa ehdottamalla tiukkoja ehtoja maahanmuuttajille.

Helsingin Sanomat/STT: uutinen
7.10.2008 19:18

Maahanmuuttoasioista hallituksessa vastaava ministeri Astrid Thors (r) ihmetteli tiistaina eduskunnassa, että työtön muuttaja joutuu Helsingissä odottamaan melkein puoli vuotta pääsyä työvoimatoimiston virkailijan puheille. Thorsin mielestä tämä on "käsittämätöntä".

Jatkoksi Thors valitteli sitäkin, että aikaa kuluu keskimäärin kolme neljä kuukautta, ennen kuin maahanmuuttaja pääsee mukaan jonkinlaiseen kielikoulutukseen.
...
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) sanoi, että muuttajiksi voisi ottaa vain sellaisia, joilla on riittävä ammattitaito aloilla, joilla Suomessa on pulaa työntekijöistä. Maahanmuuttajien pitäisi myös olla pääsääntöisesti työikäisiä, työhaluisia ja työllistyviä ihmisiä, ja kulttuurierotkaan eivät saisi olla liian suuret.

Kokoomuksen Arto Satosen mielestä Suomen kansainvälistymiselle ei ole vaihtoehtoa. Satonen suositteli, että muuttajia yritettäisiin rekrytoida niistä Aasian ja itäisen Keski-Euroopan maista, joiden kansalaiset ovat jo nyt Suomessa työllistyneet parhaiten.

Myös Satonen toivoi maahanmuuttajille lisää kielikoulutusta, mutta sanoi, ettei kielitaidottomuudestakaan pitäisi tehdä työllistämisen estettä. Monet käden taitajat selviävät Satosen mielestä vähäisemmälläkin kielitaidolla.

Vasemmistoliiton Kari Uotila vastasi, että kyllä kielitaitoa hekin tarvitsevat, jotta saavat tarvittaessa selvää työsopimuksista ja laeista.

Keskustan Oiva Kaltiokumpu ehdotti, että kieliopintoja tarjottaisiin jo muuttajien kotimaassa ja muuton jälkeen opiskella pitäisi voida osin työaikana ja työnantajan tuella. Tarja Tallqvist (kd) varoitteli, että kielitaidottomaksi jääminen voi johtaa syrjäytymiseen ja köyhyyteen.

Hallitus oli listannut muuttajien kotouttamisessa koettuja ongelmia eduskunnalle nyt annetussa selonteossa. Opposition mielestä hallitus ei kuitenkaan ota ongelmia riittävän vakavasti. Maarit Feldt-Ranta (sd) ihmetteli, miksi työvoimapoliittisia rahoja leikataan 60 miljoonaa euroa, kun niistä suurin osa olisi voitu käyttää esimerkiksi muuttajien koulutukseen.

Keskustelussa maahanmuuttajista tuli myös esille peruseroja poliitikkojen ajattelussa. Perussuomalaisten mielestä lähtökohtana pitää olla, että maassa maan tavalla. Feldt-Ranta puolestaan totesi, että sellainen ajattelu "rakentaa sellaisen ahtaan muotin, johon sekä kantaväestön että varsinkin muualta tulevien on vaikeaa itsensä puristaa".

HS: Astrid Thors hämmästyi kantaväestön vähyyttä siivoustyössä

Helsingin Sanomat kirjoittaa kutsuneensa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin siivoamaan huoneen Sokos hotel Pasilassa. Helsingin Sanomat ja Radio Helsinki olivat haastaneet hänet tutustumaan hotellin monikulttuuriseen työyhteisöön. Thorsin mukaan maahanmuuttajien työllistymistä haittaavat liiallinen kursseilla istuttaminen, nihkeä suhtautuminen ulkomaisiin tutkintoihin ja kohtuuttomat kielitaitovaatimukset.

Helsingin Sanomat: uutinen
7.10.2008 19:03

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors hämmästyi, miten suuri osa siivousalan työntekijöistä on maahanmuuttajia. Helsingin Sanomat ja Radio Helsinki haastoivat maahanmuuttoministeri Thorsin tutustumaan monikulttuuriseen työyhteisöön Sokos hotel Pasilassa.

Sokos hotel Pasilassa on töissä 12 siivoojaa, joista yksi on syntyperäinen suomalainen. "Se on yllättävää", Thors sanoo.
...
Thors luettelee, mikä työllistymisessä on pielessä: kotouttaminen tarkoittaa lähinnä kursseilla istumista, ulkomaisiin tutkintoihin suhtaudutaan nihkeästi ja kielitaitovaatimukset ovat kohtuuttomia.

Vaarana on, että syntyy kahden kerroksen työmarkkinat. Elleivät ole jo syntyneet. "Kyse on asenteista", ministeri sanoo.

Mitään ihmelääkettä ei Thorsillakaan tunnu olevan. Pentti Arajärvellä on kuulemma joku selvitys menossa. Samoin Raimo Sailaksella.
...

Vihreä Lanka: Äänestysikärajaa on nostettava!

Vihreä Lanka:
Jarkko Tontti: Äänestysikärajaa on nostettava!
6.10.2008

Jotkut ovat Suomessakin esittäneet äänestysiän laskemista kuuteentoista ikävuoteen. Heitä kehottaisin katsomaan Itävaltaa, jossa tämä muutos juuri toteutettiin. Äärioikeisto sai vaaleissa lumivyöryvoiton.

Ihminen on tyhmimmillään ikävuosina 15–20. Silloin kannatetaan milloin mitäkin laitaa ja eletään maailmassa, jossa on vain mustaa, valkoista tai sitten syvänvihreää à la linkolalaiset ekoänkyrät. Yli 40 prosenttia suomalaisteineistä kannattaa kuolemanrangaistusta.

Perusitävaltalaisten vaalivoitolle on toki muitakin syitä kuin äänestysikärajan laskeminen. Toisin kuin Saksassa, Itävallassa ei koskaan tehty natsimenneisyyden perusteellista pesänselvitystä. Syy kaikkeen pahaan sälytettiin saksalaisten niskaan ja omat tekemiset painettiin unohduksiin. Tämä on ollut mehevää kasvumultaa laitaoikeistolle.

Kuka vielä muistaa Kurt Waldheimin? Itävallan entinen presidentti ja YK:n pääsihteeri valehteli vuosikymmenet keskittyneensä toisen maailmansodan aikana opiskeluun. Kunnes paljastui, että hän olikin palvellut natsiupseerina Balkanilla.

Kunnon pesänselvitystä ei ole tehty Suomessakaan.

Äsken tarkastettu Oula Silvennoisen väitöskirja Salaiset aseveljet kertoo kuinka Valtiollinen poliisi osallistui sodan aikana kommunistien ja juutalaisten murhaamiseen Pohjois-Suomessa.

Sallaan pystytettiin keskitysleiri, jossa saksalaisten Einsatzkommando Finnland tappoi ideologisiksi ja rodullisiksi vihollisiksi luokiteltuja ihmisiä suomalaisten avustuksella. Miksi tästä vaiettiin yli kuusikymmentä vuotta?

Sinänsä on yhdentekevää, saavatko perussuomalaiset vaalivoiton Itävallan malliin lähivuosina myös Suomessa. He eivät pääse hallitukseen kävi melkeinpä mitä tahansa.

Mutta jo nyt he ovat aktivoineet kaikkien puolueitten perussuomalaislaidat ja antaneet näille lisää valtaa omissa puolueissaan, erityisesti Keskustassa. Jos äänestysikärajaa laskettaisiin Suomessakin kuuteentoista, tämä kehitys kiihtyisi.

Silloin perussuomalaisten Arvomaailmamme-julistuksen nykyinen muotoilu ”Kansanvallan toimintamahdollisuuksia ei saa heikentää erilaisilla lyhytnäköisillä monikulttuurisuushankkeilla” voisi muuttua nopeasti paljon, paljon suorasanaisempaan muotoon.

Kirjoittaja on kirjailija, joka nostaisi äänestysikärajan 20 vuoteen.

Helsingin kaupunki: Maahanmuuttajien työllistyminen toisi säästöjä ja lisäisi verotuloja

Maahanmuuttajien työllisyysasteen kohoaminen kantaväestön tasolle toisi julkiselle sektorille Helsingissä 58 miljoonan euron vuosittaisen säästön. Helsingin kaupungin osuus taloudellisesta hyödystä olisi noin 24 miljoonaa euroa, josta valtaosa tulisi lisääntyneiden verotulojen kautta. Tähän johtopäätökseen päädytään Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tekemässä selvityksessä, jonka toimeksiantaja oli Helsingin kaupunki.

Helsingin kaupunki: tiedote, raportti (pdf)
2.10.2008

TIIVISTELMÄ:

Tässä selvityksessä on arvioitu Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettujen tulonsiirtojen kokoluokkaa sekä sitä, kuinka suuria kustannussäästöjä nykyistä korkeammalla maahanmuuttajien työllisyysasteella voitaisiin saavuttaa.

Tulosten mukaan Helsingissä asuville maahanmuuttajille maksettiin suoria tulonsiirtoja noin 62 miljoonaa euroa vuonna 2007. Helsingin osuus kustannuksista oli noin 12 miljoonaa euroa.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle, arvioitu nettohyöty julkiselle sektorille olisi kokoluokkaa 58 miljoonaa euroa vuodessa. Estimaatti Helsingin kaupungin osuudelle on noin 24 miljoonaa.

Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi 50 %, arvio kokonaissäästöille on 49 miljoonaa euroa vuodessa, josta Helsingin kaupungin osuus noin 21 miljoonaa euroa. Molemmissa työllisyysskenaarioissa Helsingille noin 80 % ja valtiolle noin 60 % kokonaishyödystä tulisi korkeampien verotulojen muodossa ja loput vähentyneinä tulonsiirtoina.

Aineistorajoitusten vuoksi lukuihin liittyy huomattavaa epävarmuutta ja estimaatit ovat todennäköisesti ylöspäin harhaisia. Näin ollen ne tulisi tulkita maahanmuuttajien työllisyysasteen dramaattisen kasvun aiheuttamien kustannussäästöjen ylärajoiksi.

IT-viikko: Vähemmistövaltuutettu: keskustelupalstojen ylläpitäjät pakenevat vastuutaan

IT-viikon artikkelin mukaan vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää vaatii internetin keskustelupalstoja ylläpitävät yritykset rikosoikeudelliseen vastuuseen palstoilla esitetyistä mielipiteistä. Mikäli yritykset eivät poista epäasiallisia viestejä tarpeeksi tehokkaasti, on lakia syytä muuttaa, sanoo Suurpää. Julkisen sanan neuvosto on suosittanut, että kaikki julkaistavat viestit tarkistettaisiin ennakolta. Valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt Suomeen pakottavaa lainsäädäntöä nettikeskustelujen valvontaan.

IT-viikko:
Vähemmistövaltuutettu: keskustelupalstojen ylläpitäjät pakenevat vastuutaan
1.10.2008

YLE Uutiset:
Vähemmistövaltuutettu: Nettikeskustelujen ylläpitäjät vastuuseen
1.10.2008

Vähemmistövaltuutettu: (tiedote)
Internet-palvelujen tarjoajien tunnettava vastuunsa internet-aineistosta
1.10.2008

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää on huolissaan vihaan kiihottamisesta internetin keskustelupalstoilla ja perää ylläpitäjiä kantamaan vastuunsa. Muuten lakia on syytä muuttaa niin, että yritykset joutuvat itse vastuuseen laittomista viesteistä.

Suurpään mukaan niiden yritysten, jotka ylläpitävät internetin keskustelupalstoja, tulee valvoa sivuilla olevaa materiaalia. Hänen toimistoonsa tulevat asiakasyhteydenotot kertovat, etteivät keskustelupalstojen ylläpitäjät useinkaan reagoi heille tuleviin yhteydenottoihin palstojen rasistista vihaa lietsovasta aineistosta.

- Mikäli yritykset eivät kanna liiketoimintaansa liittyvää vastuuta, tulee lainsäädäntöä täsmentää niin, että valvonnan puuttuminen tai laiminlyönti johtaa myös yrityksen vastuuseen, vähemmistövaltuutettu edellyttää tiedotteessa.

- Keskustelupalstoja ylläpitävien yritysten on reagoitava ilmoituksiin epäasiallisesta sisällöstä eikä vastuuta tästä voi ulkoistaa vapaaehtoisten valvojien, kuten niin sanottujen sheriffien, varaan, valtuutettu katsoo.

Vähemmistövaltuutettu korostaa, että internetiä koskee sama rasistisen kiihottamisen kieltävä lainsäädäntö kuin muutakin julkaisutoimintaa. Viime vuosina on annettu useita tuomioita internetissä tapahtuneista kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Effiä pelottaa

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on aiemmin suosittanut, että tiedotusvälineiden ylläpitämät verkkokeskustelut seulotaan ennakolta ja näin puututaan epäasiallisiin viesteihin jo ennen niiden julkaisemista.

Lisäksi valtionsyyttäjä Mika Illman on useamman kerran, kuten viime toukokuussa, esittänyt Suomeen pakottavaa lainsäädäntöä nettikeskustelujen valvontaan.

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Effi on tyytyväinen keskustelupalstojen nykyiseen valvontaan ja vastustaa ajatusta lakimuutoksesta.

- Illmanin ajama yleinen keskustelupalstojen valvontavelvollisuus olisi toteutuessaan äärimmäisen vakava periaatteellinen sananvapauden loukkaus, Effin puheenjohtaja Tapani Tarvainen totesi keväällä 2007.

Kainuun Sanomat: Nuoret äänestivät äärioikeiston voittoon

Seppo Turunen kirjoittaa Kainuun Sanomien kolumnissa äärioikeiston vaalivoitosta Itävallassa. Turusen mukaan menestys johtui 16-vuotiaille myönnetystä äänioikeudesta sekä muukalaisvihamielisyydestä. Kypsymättömät nuoret eivät ymmärtäneet mihin laitaoikeiston politiikka johtaa. Turusen mielestä kaikki Afrikan asukkaat sopisivat Eurooppaan varsin vaivattomasti.

Kainuun Sanomat:
Nuoret äänestivät äärioikeiston voittoon
30.9.2008

Seppo Turusen tarkennus:
ote sähköpostiviestistä

Tähän sitten äänestysinnokkuuden laskemisesta ja nuorten passiivisuudesta huolestuneet vanhat Itävallan puolueet kompastuivat: kun 16-vuotiaatkin saivat äänestää, voiton nappasi kaksi äärioikeiston puoluetta. Muukalaisvihamielisyys ja isänmaallisuus olivat ne nakit, joilla Jörg Heider ja kumppanit nappasivat lähes kolmanneksen kaikista äänistä.

Kysyä sopii, miten tämä on mahdollista? Miten 16-vuotiaiden äänioikeus ja äärioikeiston voitto istuvat yhteen? Ovatko nuoret todellakin niin sokeita, etteivät näe, millaista politiikkaa laitaoikeisto, niin kuin tämän maan suurimman sanomalehden kiertoilmaus kuuluu, vetää?

Voimme tietysti syyttää nuorisoa ja itävaltalaisia äänestäjiä yleensäkin sokeudesta, mutta se on vähän liian helppo ja vähän turhan yksinkertainen vastaus. Entäpä, jos itävaltalaiset näkevät kirkkaasti, että äärioikeiston politiikka ajaa heidän etuaan paremmin kuin perinteisten puolueiden?

Entäpä jos onkin niin, että muukalaisvihalla, sosiaalipakolaisilla ja muualta tulevilla työpaikan vievillä pelottelevat osuvatkin täsmälleen nuorten itävaltalaisten pelkoihin?

16-vuotias miettii varmasti, miten hän puolenkymmenen vuoden kuluttua elää. Hän miettii, saako töitä vai tekeekö niitä joku muu. Itsekkäänä, hyvinvoinnilla hemmoteltuna, vanhempiensa kasvattamana olentona häntä varmasti harmittaa jo valmiiksi se, että joutuu luopumaan uusista farkuista tai ylimääräisistä hampurilaisista, kun hänen pitää elättää veroillaan muita.

Väärässähän kuvittelemamme 16-vuotias tietysti on. Ei häneltä kukaan vie housuja jaloista tai hampurilaista hampaista. Jos oikein tarkkaan laskemme, esimerkiksi Afrikan kaikki 750 miljoonaa ihmistä sopisivat asumaan kaikkien Euroopan 750 miljoonan ihmisen rinnalle varsin vaivattomasti.

Mutta mistä nuori ihminen tämän tietää, kun oikein pukumiehet toista todistavat? Miten hän osaa arvioida puolueiden välisiä eroja tai niiden ajamia politiikkoja, jos kotona ja koulussa ei niistä älyllisesti puhuta?

Kouludemokratia kaatui Suomessa aikoinaan omaan mahdottomuuteensa. Yksi tärkeä osa tuota mahdottomuutta olivat oppilaat itse. Kun kouluneuvostojen tehtäväksi määriteltiin esimerkiksi rangaistusten antaminen, neuvostojen oppilasjäsenet olivat poikkeuksetta kovemman linjan takana kuin elämää nähneet opettajansa.

Ehkäpä täältä suunnalta löytyy jonkinlainen selitys myös Euroopan äärioikeiston nousuun. Demokratia vaatii kypsyyttä. Se vaatii oikeudenmukaisuutta.

Ja se vaatii oikeita vaikutusmahdollisuuksia ja viisaita kansalaisia. Heitä ei kasva, jos heitä ei kasvateta. Tositv-demokratiassa opitaan äänestämään vain selkäytimen alapään jatkeella.

Tori-lehti: Maahanmuuttajien tietä työelämään on tasoitettava

Tampereella kunnallisvaaliehdokkaille järjestetyn Rasisti on reppana -kunnallisvaalipaneelin osanottajat halusivat Suomen pakolaiskiintiön nostamista. Etenkin vihreiden Päivi Sinkkonen ja SDP:n Regassa Birri kannattivat maahanmuuttajille Tampereen kaupungin töihin ainakin kolmen prosentin kiintiötä ja positiivista erityiskohtelua.

Tori-lehden päätoimittaja Ilkka Peltoniemi kommentoi suomalaisten työnantajien syrjivän maahanmuuttajia puutteellisen kielitaidon takia. Peltoniemi kutsuu nykytilannetta asenteelliseksi työsuluksi ja rohkaisee tamperelaisia käyttämään asioidessaan englantia.

Tori-lehti:
Maahanmuuttajien tietä työelämään on tasoitettava
24.9.2008

Rasismipaneelin kuntavaaliehdokkaat haluavat enemmän maahanmuuttajia Tampereelle.
[...]
Maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori Marja Nyrhinen kysyi Rasisti on reppana -kunnallisvaalipaneelin osanottajilta sunnuntaina tulisiko kaupungin suosia työhönotossaan maahanmuuttajia.
[...]
Projektisuunnittelija Päivi Sinkkonen (vihr) kannatti positiivista erityiskohtelua keinona yhdenvertaisuuden toteutumiseen.
Vihreät ovat kirjanneet maahanmuuttajataustaisten osuuden nostamisen Tampereen kaupungin työntekijöistä vastaamaan vähintään maahanmuuttajataustaisten tamperelaisten väestöpohjaa eli ainakin 3 prosenttiin.
[...]
Positiivinen erityiskohtelu ei hyödyttäisi vain maahanmuuttajia vaan koko Tamperetta, opettaja Regassa Birri (sd) kysyi.
[...]
Eläkeläinen Eero Huhtakallio (vas) mielestä kaupungin pitäisi auttaa uusia asukkaitaan tarjoamalla heille työmahdollisuuksia, jotta arki rupeaisi uudessa kotimaassa rullaamaan.

Yleisöstä huomautettiin, että maahanmuuttajien korkea työttömyysprosentti ei johdu alhaisesta koulutuksesta tai kokemuksen puutteesta.
Vika on pikemminkin työnantajien asenteissa, jolloin kiintiöt olisivat hyvä keino tämänkin lasikaton murtamiseksi.

Tulisiko pakolaiskiintiötä nostaa? tiedusteli Marja Nyrhinen panelisteilta. Kaikki vastasivat myöntävästi.
[...]
Päivi Sinkkonen tarjosi Tampereelle ja Suomelle esimerkiksi Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa. Kanada on monikulttuurinen maa ja onnistunut maahanmuuttopolitiikka näkyy sekä maahanmuuttajien oman kulttuurin elävyydellä että heidän sitoutumisena kanadalaiseen yhteiskuntaan.

-----------------------------------------------

Asenteellinen työsulku

Suomalaiset työnantajat tarjoavat maahanmuuttajien työllistämisen suurimmaksi esteeksi aina puutteellista kielitaitoa. Siis maahanmuuttajien, eivät omaansa. Edes työllistämistuettua työharjoittelupaikkaa ei hevin lohkea.

On ulkomailla kielitaidostaan kiiteltyjen suomalaisten ja pisatutkimuksen priimusluokkalaisten aliarvioimista kuvitella, että kaupankäynti lakkaisi, jos ostokset löisi kassaan gambialainen kassaneito.

Ja jäisikö härmäläiseltä muka kahvi saamatta, vaikka se pitäisi lausua englanniksi?

Suomessa vallitsee monilla aloilla työvoimapula. Samaan aikaan maassa jo olevaan työvoimareserviin kohdistuu työsulku.

Ilkka Peltoniemi, Tori-lehden päätoimittaja

HS: Brax: Kauhajoki ehkä osaksi Jokelan tutkinnan erillislakia

Helsingin Sanomien mukaan hallitus aikoo lakiesityksessään lieventää henkilökohtaisten tietojen salassapitoa. Jokelan ampumistapauksen kaltaisia tapahtumia tutkiville ryhmille annettaisiin rikostutkijoiden valtuudet päästä käsiksi tietosuojan salaamiin tietoihin. Lakia käsitellään perustuslakivaliokunnassa.

Helsingin Sanomat: uutinen
23.9.2008 22:20

...
Jokela-laki antaisi muillekin kuin rikostutkijoille oikeudet tutustua Jokelan ampujan Pekka-Eric Auvisen terveystietoihin, pelastusviranomaisten suojattuun viestiliikenteeseen sekä muihin salaisiin tietoihin: rikostutkinta saisi rinnalleen ikään kuin onnettomuustutkinnan, jossa ei haeta syyllistä vaan keinoja ehkäistä vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa.

"Päätös Kauhajoen lisäämisestä lakiesitykseen tehdään parissa–kolmessa päivässä", oikeusministeri Tuija Brax (vihr) kertoi tiistaina.
...

Vantaan Sanomat: Maahanmuuttajanuoria uhkailtiin ampumalla Havukoskella

Helsingin Sanomat:
Parvekkeelta ammuttiin pelottelulaukaus nuorisotalon edessä Vantaalla
11.9.2009

Vantaan Sanomat:
Maahanmuuttajanuoria uhkailtiin ampumalla Havukoskella
12.9.2008

Havukosken nuorisotalon naapurissa on valitettu metelistä vuosien ajan
17.9.2008

Etnisten ryhmien välisille yhteenotoille halutaan loppu
1.11.2008

Rasistinen väkivalta on leimahtanut Havukoskella toistamiseen vuoden sisällä. Suurehko joukko maahanmuuttajataustaisia nuoria oli poistumassa Havukosken nuorisotalolta viime lauantaina, kun taloa vastapäätä sijaitsevan kerrostalon parvekkeelta kajahti laukaus.

Vantaan poliisin komisario Juha Juurinen kertoo, että tapauksen johdosta on otettu kiinni kolme henkilöä, joista yksi on tunnustanut ampuneensa yhden laukauksen pistoolilla.

Kaksi muuta kiinniotettua on jo laskettu vapaaksi, eikä heitä epäillä mistään.

–Miehet tavoitettiin kyseisestä neljännen kerroksen asunnosta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että aseella on ammuttu ilmaan pelottelutarkoituksessa.

–Noin 40-vuotiaiden miesten ja nuorten välillä oli ollut suunsoittoa, joka oli lopulta johtanut ampumiseen. Teon yhteydessä on käytetty myös rasistisia ilmauksia.

Juurisen mukaan ampumista tutkitaan vaaran aiheuttamisena ja ampuma-aserikoksena.

Käsiase löydettiin epäillyn kertomuksen perusteella kätköpaikasta, joka oli asunnon ulkopuolella. Pidätetty sanoo hankkineensa laittoman aseen tuntemattomalta mieheltä.

Juurinen painottaa, että rasistiset väkivaltarikokset ovat harvinaisia Vantaalla.

–Tosin vain vuosi sitten oli vastaavanlainen tapaus, jossa maahanmuuttajia uhkailtiin aseella samoilla kulmilla.

–Tapaus herättää suurta huolta ja hämmennystä. Tämä ei ole ensimmäinen tapaus, jonka taustalla saattaa olla rasismi, kertoo nimettömänä pysyttelevä nuorisotyöntekijä.

Havukosken nuorisotalolla on eletty kriisitunnelmissa tapauksen jälkeen. Talolla on järjestetty kriisikokous, johon on osallistunut nuorisopalvelun, poliisin ja työsuojeluvaltuutetun edustajia.

–Meille on annettu ymmärtää, että nuorisopalveluiden esimiestaso vastaa tiedottamisesta. Työntekijöiden pelkona on, että tapaus yritetään lakaista maton alle. Se ei olisi ensimmäinen kerta, työntekijä väittää.

–Meidän pitää olla avoimia, koska vanhemmilla on oikeus tietää, etteivät kadut välttämättä ole turvallisia paikkoja iltaisin. Tästä pitää kertoa myös sen takia, että maahanmuuttajat saattavat kokea tämän uhkaksi yhteisölleen.

-------------------------------------------


Havukosken nuorisotalon ammuskelusta pidätettynä ollut mies korostaa, ettei tapauksessa ollut kyse rasismista.

Mies kertoo tulleensa pidätetyksi viime viikon maanantaiaamuna, kun hän meni ilmoittautumaan poliisille. 19-vuotias mies päästettiin vapaaksi seuraavana päivänä, eikä häntä epäillä mistään.

–Ammuskelun aikana olin töissä ravintolassa. Maanantaina menin ilmoittautumaan poliisille, koska olin kuullut poliisin etsineen myös minua. Olin todella yllättynyt, kun minut pidätettiin poliisiasemalla.

–Minua kuulusteltiin kaksi kertaa.

Havukosken nuorisotalon lähistöllä sattuneessa ammuskelussa noin 40-vuotias suomalainen mies ampui pistoolilla ilmaan yhden laukauksen. Laukaus ammuttiin nuorisotaloa vastapäätä sijaitsevan kerrostalon parvekkeelta lauantai-iltana 6. syyskuuta.

Ampuja tahtoi pelotella nuorisotalon edustalle kokoontuneita ulkomaalaistaustaisia nuoria. Tapausta oli edeltänyt sanasota, jossa oli käytetty myös rasistisia ilmauksia.

Poliisi pidätti tapauksen johdosta kolme miestä. Ampuja on myöntänyt teon, eikä muita pidätettyinä olleita epäillä mistään.

Nimettömänä pysyttelevä vantaalaismies kertoo, ettei ollut asunnolla, kun laukaus ammuttiin.

–Tiedän kuitenkin varmasti, ettei tekijä ole rasisti, hän alleviivaa.

–Asunnossa oli ammuskelun sattuessa kaksi miestä. Kaksikko oli viettänyt juhlailtaa asunnossa ja nauttinut alkoholia. Kun miehet olivat parvekkeella tupakalla, heidän ja nuorisotalon eteen kertyneiden nuorten välille syntyi suukopua. Lopulta toinen miehistä sai päähänsä huonon idean: hän kaivoi aseen esiin ja ampui sillä ilmaan.

Miehen mukaan Havukosken nuorisotalon ja sitä vastapäätä sijaitsevan kerrostalon asukkaiden välillä on ollut monenlaista kitkaa vuosien aikana.

–Nuorisotalo aiheuttaa kovaa meteliä myös ilta-aikaan: siellä järjestetään esimerkiksi maahanmuuttajien häitä, jotka saattavat jatkua yömyöhään. Jokainen ymmärtää, minkälaista meteliä syntyy, kun autostereot pauhaavat ja paikalla on sata häävierasta.

Myös pienet ilkivallanteot ovat kiusanneet nuorisotalon naapurustoa.

–Näillä nurkilla on erilaisia kahnauksia joka viikonloppu. Kyse ei kuitenkaan ole muukalaisvihasta, vaan erilaisista kulttuureista, mies painottaa.

_____________________________

Helsingin Sanomat:

Vantaan poliisi on selvittänyt ampumistapauksen, joka sattui Havukosken nuorisotalon luona viime lauantai-iltana. Kukaan ei loukkaantunut välikohtauksessa, joka aiheutti pelkoa nuorisotalosta juuri poistumassa olleiden maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa.

Nuorisotaloa vastapäätä olevan talon parvekkeelta yhden laukauksen ilmaan ampunut mies on poliisikuulusteluissa tunnustanut teon. Poliisi takavarikoi häneltä luvattoman pistoolin. Poliisi epäilee, että ampujalla oli rasistisia motiiveja nuorten pelottelussa. Mies päästettiin vapaaksi kuulustelujen jälkeen.

Saman talon eräällä toisella parvekkeella sattui noin vuosi sitten tapaus, jossa toinen seurue heilutteli rikkinäistä ja toimintakyvytöntä asetta nuorten pelottelemiseksi. Yhtään laukausta ei silloin ammuttu.

YLE: Cronberg: Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle

YLE Uutiset kirjoittaa työministeri Tarja Cronbergin Työkyvyllä tulosta -seminaarissa pitämästä puheesta. YLE:n mukaan Cronberg ehdottaa yrityksille monimuotoisuuden tarkistusta aina puolivuosittain. Niiden tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy mm. erilaisia etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista ja uskontoja.

Helsingin Sanomien artikkelissa toimittaja Pekka Vuoristo kritisoi Cronbergin ehdotusta lainvastaiseksi. Henkilötietolaissa kielletään työtehtäviin kuulumattomien henkilökohtaisten tietojen kerääminen.

Tarja Cronberg: tiedote, puhe
2.9.2008 14:15

YLE Uutiset: uutinen
2.9.2008 14:44
päivitys 18:59

MTV3: uutinen
5.9.2008 15:36
päivitys 15:37

Helsingin Sanomat:
Ministeriltä pääsi lausunto
9.9.2008 00:00

Henkilötietolaki

...
Yrityksen olisi hyvä tehdä jatkossa monimuotoisuuden tarkistus aina puolivuosittain. Sen tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja, Cronberg sanoo.
...
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä sanoo näin: "Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta."

Jos työntekijöitä on niin paljon, että yritys laatii heistä tiedoston, sitä tehtäessä on noudatettava henkilötietolakia. Siinä nimenomaan kielletään käsittelemästä tietoja, jotka kuvaavat esimerkiksi rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta, sairautta tai vammaisuutta sekä sukupuolista suuntautumista.
...

Ministeri Thors: Vastaanottokeskusten selkeästä roolista huolehditaan jatkossakin

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors haluaa kunnilta enemmän aktiivisuutta turvapaikanhakijoiden sijoituspaikkojen järjestämisessä. Thors kertoi kannattavansa selvitysmies Ole Norrbackin ehdotusta vastaanottokeskusten hallinoinnin siirtämisestä TE-keskuksista Maahanmuuttovirastolle.

Sisäministeriön tiedote:
Ministeri Thors: Vastaanottokeskusten selkeästä roolista huolehditaan jatkossakin
1.9.2008

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors vieraili tänään maanantaina 1. syyskuuta Oravaisten vastaanottokeskuksessa. Vierailu oli Thorsin neljäs vastaanottokeskusvierailu ministerinä.

Keskusteluissa oli esillä muun muassa kysymys vastaanottokeskusten asemasta maahanmuuttohallinnon uudistusten toteutuessa. Selvitysmies Ole Norrback on ehdottanut, että vastaanottokeskusten hallinnointi siirretään TE-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle.

- Tulevassa ratkaisussa on varmistettava, että päätöksenteko turvapaikka-asioissa ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto pidetään erillään, Thors linjasi. Tämä on mahdollista myös silloin kun vastaanottokeskuksia hallinnoidaan Maahanmuuttovirastossa, hän totesi.

Vierailun yhteydessä järjestettiin myös uuden ryhmäperhekodin, Ruthin avajaiset. Tilaisuudessa ministeri esitti huolensa pakolaisille ja turvapaikan hakijoille tarjolla olevien kuntapaikkojen riittävyydestä. Thors haluaisi nähdä kuntien taholta huomattavasti nykyistä enemmän aktiivisuutta sijoituspaikkojen järjestämisessä.

- Nykytilanteessa on selvää, ettei kuntien halukkuus sijoittaa oleskeluluvan saaneita lähimainkaan vastaa nykyisiä ja yhä kasvavia tarpeita. Jo tänä vuonna tilanne muodostuu vaikeaksi, ellei uusia sijoituspaikkoja järjesty, ministeri huomautti.

Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa asuu yli 200 henkilöä, joille on myönnetty oleskelulupa ja jotka kuuluvat pakolaisten vastaanoton piiriin. Näiden henkilöiden nopea pääsy vastaanottokeskuksesta kuntaan katsotaan tärkeäksi, jotta normaaliin elämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutuminen pääsisi käyntiin. Keskimääräinen kuntaan siirtymisaika on 4,5 kk oleskeluluvan myöntämisestä, kun tavoitteeksi on asetettu kaksi kuukautta.

Meneillään olevassa Vastaanottokeskuksesta kuntaan -pilottihankkeessa pyritään löytämään malleja kuntapaikkojen lisäämiseksi. Sisäasiainministeriön asettamaan hankkeeseen osallistuvat Joutsenon, Oulun ja Turun vastaanottokeskukset sekä kyseisten alueiden TE–keskukset ja kunnat. Hanke tukee vastaanottavia kuntia helpottamalla kuntaan siirtymisen käytännön toimintoja ja lisäämällä muuttajien valmiuksia itsenäisesti huolehtia omista henkilökohtaisista asioistaan.

HS: Thors: Maahanmuuttajien kielikokeet saattavat olla liian tiukkoja

Ilkka-lehden haastattelussa maahanmuuttoministeri Astrid Thors kertoi selvittävänsä ovatko Suomen kansalaisuuteen vaaditut kielikokeet liian vaikeita. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mielestä nykyiset kielikokeet syrjivät naisia, koska heillä on heikompi koulutustausta.

HS/STT:
Thors: Maahanmuuttajien kielikokeet saattavat olla liian tiukkoja
16.8.2008

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r) selvityttää, ovatko Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksenä olevat kielikokeet liian tiukkoja. Syksyllä alkavan selvitystyön tekee sisäministeriön kansalaisuuslain uudistusta valmisteleva työryhmä, kertoo sanomalehti Ilkka.

Thors on kuullut epäilyistä, joiden mukaan monet kansalaisuutta hakeneet ovat reputtaneet kielitestissä, vaikka pärjäävät kielitaitonsa puolesta muuten yhteiskunnassa.

Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää sanoo Ilkassa, että nykyiset kielikokeet syrjivät naisia.

"Tietyissä tapauksissa koko muu perhe voi saada kansalaisuuden paitsi äiti, joka ei selviä nykyisestä kielikokeesta, jonka vaatimukset on asetettu aika korkealle. Syynä on esimerkiksi heikompi koulutustausta tai lastenhoidosta johtuvat velvoitteet."

Vuosina 2007–2008 keskiasteen yleisen kielitutkinnon suoritti 5 410 ihmistä, joista 81 prosenttia läpäisi testin0

LakimiesUutiset: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää: Paljon on vielä vinksin vonksin

LakimiesUutiset: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää: Paljon on vielä vinksin vonksin 15.8.2008

Uusi vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää takoo suomalaisten kalloon ihmisoikeusajattelun alkeita isolla lekalla. Suomi ei ole etnisten vähemmistöjen onnela, kuten moni harhoissaan luulee.

Aamulehti: Kerjäläiset saivat töitä ja pikapotkut

Aamulehti:
Kerjäläiset saivat töitä ja pikapotkut
10.8.2008

Torikauppias Matti Valtakivi päätti auttaa Tammelantorilla pyörineitä romanialaisia kerjäläisiä. Hän lähetti heidät mansikanpoimijoiksi Pieksämäelle.

Seitsemän hengen romanialaisjoukko oli pyörinyt torin nurkilla toissa perjantaina. Ryhmän ainut englantia puhunut henkilö alkoi kysellä paikalle osuneelta Valtakiveltä, jos hänellä olisi ollut tarjota joukolle pientä työtä.

- Tiesin, että Savossa on ollut pulaa mansikanpoimijoista. Romanialaisille työ sopi, koska kaikki olivat kuulemma kotimaassaan olleet peltotöissä, Valtakivi kertaa tapahtumia.

Ryhmässä oli sekä miehiä että naisia, joiden ikähaarukka oli 25 - 65 vuotta. He kertoivat osaavansa auttavasti venäjää, mikä olisi eduksi mansikanpoiminnassa, jossa suuri osa työkavereista tulee juuri Venäjältä.

Valtakivi soitti viljelijä Ilpo Levalle tiedon poimijalähetyksestä. Valtakivi heitti autollaan viisi romanialaista Jämsään, josta heidät käytiin hakemassa Pieksämäelle. Loput matkustivat Tampereelta suoraan mansikkapellolle kuorma-autolla.

Haitarinsoitto olisi sujunut

Kerjäläisten työllistämiskokeilu loppui valitettavan lyhyeen, kun selvisi, ettei joukosta ollutkaan poimijoiksi.

- Toiset poimijat tulivat kertomaan aika äkkiä, ettei hommista tule mitään. Muutaman marjan taisivat laittaa suuhunsa, mutta vasuun niitä ei kertynyt. Oli vain sellaista pyörimistä ja istuskelua, kertoo viljelijä Leva Pieksämäeltä.

- Yhdestä romanialaisesta olisi korkeintaan ollut haitarinsoittajaksi pellonreunaan.

Romanialaisjoukolla ei ollut rahaa yösijan maksamiseen eikä ruuan ostoon, joten viljelijä katsoi parhaimmaksi laittaa heidät paluupostina Tampereelle. Osa sai autokyydin takaisin Tammelantorille, parille poimijakokelaalle Leva osti junaliput.

- En ollut itse hakemassa heitä Jämsästä. Jos olisin nähnyt porukan heti, niin olisin kyllä jättänyt sinne.

Mansikkatilan onneksi lisää poimijoita on jo saatu korjaamaan loppusatoa. Romanialaisten kerjäläisten työllistymisestä Tampereen seudulla ei ole uusia havaintoja.

Simo Holopainen

Moro, Tammelantori, Pieksämäki

HS: Opetuksen ammattilaiset kannattavat maahanmuuttajien lisäopetusta

Helsingin Sanomat:
Opetuksen ammattilaiset kannattavat maahanmuuttajien lisäopetusta
14.7.2008

Opetuksen asiantuntijat nyökkäilevät hyväksyvästi, kun opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) tarttui maahanmuuttajalasten valmistavan opetuksen pituuteen. Opetusministeri ilmaisi sanomalehti Kalevassa pitävänsä valtion rahoittamaa puolivuotista opetusjaksoa liian lyhyenä kulttuurin ja kielen omaksumiseen.

Opetuksesta huolehtivat kunnat. Moni niistä maksaa itse ministerin suosittelemat toiset puoli vuotta valmistavaa opetusta.

Näin Vantaallakin. Tosin valmistavan opetuksen konsultoiva opettaja, kieli- ja kulttuuriryhmien aluekoordinaattori Eini Nykvist ehdottaa, että valmistavan opetuksen ihannekesto olisi noin kaksi vuotta. Nyt sellainen toteutuu vain poikkeustapauksessa.

"Lapset tulevat erilaisista lähtökohdista. Pakolaisleiriltä tulevalla on tottumista jo luokkahuonetilaan. Traumaattiset kokemukset vaikeuttavat opetuksen vastaanottamista."

Ryhmäkokoa on harvassa kunnassa rajoitettu, ja lapset ovat ryhmässä hyvin eri-ikäisiä.

Vuosittain valmistavaa opetusta tarvitsee Vantaalla noin 200 peruskouluikäistä maahanmuuttajalasta. Peruste opetuksen saamiselle on kielitaidottomuus, eikä lapsia jaotella taustojensa mukaan.

Vantaan konsultoiva kieli- ja kulttuuriryhmien koulupsykologi Elise Sailas muistuttaa, että kielitaito vaatii kehittyäkseen 5–7 vuotta.

Opetusjakson pidentämisen Sailas arvelisi antavan joustoa ja jaksamista opetustyöhönkin. Vaihtuvuus työssä kun on kova.

Valmistava opetus on kunnille vapaaehtoista. Esimerkiksi Savonlinnassa valmistuvaa opetusta saavat vain pakolaislapset. Suurin maahanmuuttajaryhmä kaupungissa ovat silti venäläiset.

Todellisen syrjäytymisuhan alla ovat murrosikäiset maahanmuuttajat, jotka saavat valmistavaa opetusta kunnissa enää vaihtelevasti. Nyt viidennes maahanmuuttajanuorista jää ilman toisen asteen koulutusta.

Helsingin Sanomat: Netin valvontaa halutaan tiukentaa rasismin pelossa

Helsingin Sanomien uutisen mukaan viranomaiset haluavat blogien ylläpitäjille vastuun valvoa ja poistaa rasistiset viestit. Valtakunnansyyttäjä Mika Illman pitäisi Ruotsista mallia ottavaa uudistusta nykytilannetta selkiyttävänä, ei kontrollia tiukentavana. Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen vastustaa ehdotusta. Hänestä rasistisen kirjoittelun rajanveto on vaikeaa ja suomalainen blogikirjoittelu on asianmukaista.

Turun Sanomat: Melkein kuin vankila

Turun Sanomat:
Melkein kuin vankila
18.6.2006

Sääli on viimeinen asia, jolla asiakkaita tuetaan.

Mikäs Guantánamo täällä on? Ja vielä keskellä Helsinkiä. Piikkilanka-aita kiertää punatiilistä, laatikkomaista rakennusta, ja yläkerran ikkunoita peittävät kalterit. Valvontakamerat vahtivat katolla ja aidan pielissä. Tämä ei ole vankila, vaan ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö Metsälä.

Mennään sisään.

Kaksikerroksisen rakennuksen pääovella säännöt tehdään heti selväksi. Alakerrassa, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa voi vierailla vapaasti. Toisen kerroksen säilöönottoyksikköön sen sijaan pääsee vain sopimuksen mukaan. Aikuisia saa tulla enintään kaksi kerrallaan ja korkeintaan tunniksi. Kaikki vieraat viedään turvatarkastukseen.

- Tämä on suljettu laitos. Yksikön sisällä on aika vapaata. Asiakkailla on omat asuinhuoneet, ja he saavat tulla ja mennä sisällä lähes minne vaan, säilöönottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen selittää.

Asukkaat tulevat sisään eri kautta kuin vierailijat ja henkilökunta - autotallista. Heidät tuodaan poliisiautolla. Kaikki kielletty otetaan pois: elintarvikkeet, huumeet, alkoholi, teräaseet. Rahat kirjataan ylös, ja varattomille myönnetään kahden euron päiväraha.

- Tämä on sosiaalialan laitos, Nuutinen johdattelee vieraita peremmälle.

Vastaavaa laitosta kuin Metsälä ei muualla Suomessa ole. Asukkaat ovat päätyneet säilöön eri syistä ja eri puolilta maata - tai maailmaa. Heitä ei epäillä rikoksesta, mutta rikollisiakin joukossa on. Säilöön heidät on suljettu ulkomaalaislain nojalla.

- Kyllä meille Oulustakin tullaan, Nuutinen kertoo asiakkaista.

He ovat pääasiassa turvapaikanhakijoita: viime vuoden 640 asukkaasta turvaa haki 503, joko ennen tai jälkeen säilöönoton.

Valtaosa on saanut tai saamassa lähtöpassit Suomesta, eri syistä. Säilössä he odottavat maastapoistamista.

Säilöön voi joutua kolmesta syystä: Jos viranomaiset epäilevät, että ulkomaalainen piileskelee tai yrittää muuten estää maastapoistamisen. Jos ulkomaalaisen henkilöllisyys on epäselvä, tai jos hänen epäillään syyllistyvän rikokseen Suomessa.

Säilöönotosta päättää poliisi. Neljän päivän sisällä sille on saatava käräjäoikeuden vahvistus. Sen jälkeen ulkomaalainen pääsääntöisesti kuljetetaan Metsälään. Jatkosta päätetään käräjillä kahden viikon välein.

Koska turvapaikka-asiat ovat salaisia, viranomaiset eivät voi kertoa yksittäistapauksista. Mutta mikään ei estä ulkomaalaisia kertomasta omia tarinoitaan.

Ukrainalainen Aleksej Jenin, 27, on asunut Metsälässä vajaan vuorokauden. Hänet tuotiin poliisiautolla Turusta, jossa hän vietti kolme päivää poliisivankilassa maahantulonsa jälkeen.

- Tämä on minulle paratiisi, mies kuvaa tilapäiskotiaan.

Hän on saanut katon päänsä päälle, päässyt suihkuun ja syömään.

- Ei tämä tunnu vankilalta. Parempi täällä kuin kadulla, mies kiittelee.

Hän lähti 19-vuotiaana kotoaan ja on sittemmin elänyt laittomana siirtolaisena ainakin Saksassa, Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa ja Sveitsissä. Vuoroin kadulla, vuoroin kirkon hoteissa.

- Halusin uuden elämän, hän selittää lähdön syytä.

Viisi vuotta sitten hänestä tuli turvapaikanhakija Norjassa. Jenin meni Norjassa poliisilaitokselle, mutta ei anomaan turvapaikkaa vaan pyytämään ruokaa.

- Poliisi edustaa Norjan hallitusta, jonka pitäisi auttaa kaikkia, Jenin perustelee.

Kielteistä turvapaikkapäätöstä seurasi viiden vuoden matkustusrumba. Jenin palautettiin Ukrainaan, mutta hän pakeni takaisin Norjaan ja myöhemmin useasti Ruotsiin.

- Minut palautettiin Ruotsista Norjaan kahdeksan kertaa, Jenin kertoo.

Ja nyt hän on Suomessa.

Jenin on ns. Dublin-tapaus: Hän kulkee EU-maasta toiseen turvapaikan toivossa, mutta Dublinin sopimuksen nojalla hänet palautetaan aina sinne, mistä hän on ensimmäisenä hakenut turvaa. Myös Norja on mukana sopimuksessa.

Jeniniä edestakainen kulkeminen ei väsytä.

- En välitä. Minä etsin uusia teitä selviytyä Euroopassa.

Jeninin tulevaisuus näyttää usein yhden päivän mittaiselta.

Suomessa on ollut säilöönottokeskus vuodesta 2002. Ensin se oli väliaikaisesti Katajanokalla entisen vankilan tiloissa, ja loppuvuodesta 2004 valmistui Metsälä. Entiseen teollisuusrakennukseen tehtiin tilat 40 ulkomaalaiselle. Ennen vuotta 2002 säilöönotetut olivat samoissa tiloissa rikoksesta epäiltyjen kanssa: poliisi- ja lääninvankiloissa.

- Sijainti on hyvä, kaupungin kupeessa. Lähellä lentokenttää ja Pasilan poliisitaloa, johtaja Nuutinen kiittää Metsälää.

Sisällä säilössä näyttää päällisin puolin siistiltä ja viihtyisältä: Keskellä yksikköä on yhteistilaa, jossa voi katsoa televisiota tai pelata pingistä ja pöytäjalkapalloa. On ruokala, pyykkitupa, hiljentymishuone, lasten leikkihuone ja atk-pisteet.

- Työntekijämme ovat sosiaalialan ohjaajia, eivät vartijoita, Nuutinen korostaa.

Silti vankilan tuntu on vahvasti läsnä. Siellä täällä näkyy, että talosta ei ole tarkoitus päästä pois. Rakennusta vartioidaan kellon ympäri.

Tupakkaparveke on kuin häkki. Sitä peittää tiheä ristikko, jonka raoista pilkottaa piikkilanka-aita. Sama näkymä on huoneiden ikkunoista, joissa on turvalasit ja kalterit.

Ulos pääsee kerran päivässä ulkoiluaikaan. Koulun jumppasalia pienempää ulkoilualuetta rajaavat korkeat seinät, joiden yli ei kiivetä.

Mutta on Metsälästä päästy karkuun, viime vuonna 31 ihmistä. Siksi talossa kuuluu nyt remontin pauke.

- Alkuvuodesta karkasi yksi asukas, mutta sen jälkeen ei enää yhtään, Nuutinen kertoo.

Metsälän käytävillä vastaan tulee lähinnä nuoria, alle kolmekymppisiä miehiä. He tulevat Venäjältä, Serbia-Montenegrosta, Nigeriasta, Bulgariasta, Somaliasta, Irakista, Turkista, Afganistanista, Romaniasta...

- Nuorin oli viime vuonna 15-vuotias, Nuutinen kertoo.

Asukkaita on nyt 21. He viettävät Metsälässä keskimäärin 17 päivää. Jotkut tekevät alle vuorokauden pikavisiitin, toiset viipyvät kolme kuukautta. Lain mukaan säilössä saa pitää kuinka kauan vaan.

- Oikeuskäytännössä maksimi on ollut kolme kuukautta. Jos ei asia siinä ajassa selviä, säilössä pitäminen on kohtuutonta. Kolme kuukautta on aika pitkä aika täällä, Nuutinen myöntää.

Asia voi pitkittyä esimerkiksi valitusten vuoksi tai siksi, että käännytystä ei saada järjestettyä.

Turvapaikan voi saada pakolaisaseman perusteella tai suojelun tarpeen vuoksi, jos hakijan ihmisoikeudet ovat vaarantuneet.

Somalialainen Abdi-Kadir Iman Mohomed, 25, on ollut säilössä vajaat kaksi viikkoa.

- Olen alkanut inhota tätä paikkaa, hän sanoo.

Abdi-Kadirkin on ”dublinilainen”. Hän pakeni Somaliasta loppuvuodesta 2002 ja haki Italiasta turvapaikkaa 2003. Hän sai luvan jäädä Italiaan, mutta rahaton, asunnoton ja kielitaidoton mies tuli pian levottomaksi. Norjassa asuva veli houkutteli hänet luokseen. Schengen-alueella Euroopassa on helppo liikkua, kun rajatarkastukset on poistettu.

Abdi-Kadir haki turvapaikkaa Norjasta, mutta sai Dublinin sopimuksen perusteella pakit. Kun Abdi-Kadir sitten karkasi Suomeen, poliisi otti hänet heti säilöön. Mutta hän tiesi, että jos hän menee poliisin luo, hän pääsee jonnekin.

Abdi-Kadir puhuu paljon stressistä. Hän kertoo nukkuvansa vain 3-5 tuntia yössä.

- Tämä on parempi kuin vankila, mutta olen valmis palaamaan Norjaan tai Italiaan mieluummin kuin olemaan täällä kaksi tai kolme kuukautta, hän sanoo.

Hän puhuu paljon myös rauhasta.

- Jos Somaliassa ei olisi ongelmia, en olisi riskeerannut henkeäni ja matkustanut Sudanin ja Libyan läpi. Jos olisin tiennyt, miten minulle käy, en olisi lähtenyt Italiasta.

Abdi-Kadir on väsynyt matkustamaan.

Sisäministeri Kari Rajamäki (sd) on ministerikaudellaan tarttunut tiukasti turvapaikkapolitiikkaan ja järjestelmän väärinkäyttöön, jota hän nimittää turvapaikkashoppailuksi.

Sillä tarkoitetaan Euroopan sosiaaliturvajärjestelmien hyväksikäyttöä: Turvapaikanhakijat kulkevat maasta toiseen saadakseen toimeentulotukia, jotka ovat monelle köyhästä maasta tulevalle suuria. Kiertolaiset vievät aikaa ”oikeilta turvapaikanhakijoilta”.

Osa turvapaikanhakijoista myöntää Ulkomaalaisviraston turvapaikkapuhuttelussa suoraan, ettei tarkoitus ole viipyä Suomessa kovin pitkään vaan saada vain avustusta jonkin aikaa.

Sisäministeriön työryhmä vaati tuoreeltaan tehokkaampaa puuttumista väärinkäytöksiin ja ulkomaalaisten katoamisiin vastaanottokeskuksista. Metsälän säilönottoyksikkö haluttaisiin työministeriöltä poliisin vastuulle ja maahanmuuttoasioiden päävastuu sisäministeriölle.

Vihreät eivät ole ainoita, jotka Rajamäki on puheillaan saanut takajaloilleen. Toiset taas ovat tyytyväisiä, että joku uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Suomeen tuli vuonna 2004 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yli 3 800. Sen jälkeen määrät lähtivät laskuun, ja tänä vuonna ne ovat pudonneet rajusti. Euroopassa turvapaikanhakijat ovat vähentyneet reippaasti jo usean vuoden ajan.

Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista yli puolet on hakenut turvapaikkaa jo muualta EU-alueelta tai Norjasta. Näitä ”dublinilaisia” tulee Suomeen eniten Ruotsista ja Norjasta. Heillä on vain pieni mahdollisuus turvapaikkaan Suomessa, sillä hakemus voidaan käsitellä muussa kuin tulomaassa vain poikkeussyistä. Yli puolet kielteisistä turvapaikkapäätöksistä tehdään Suomessa Dublin-sopimuksen perusteella.

Dublin-kiertolaisten reittejä Euroopassa on helppo seurata, kun kaikkien turvapaikanhakijoiden sormenjäljet talletetaan yhteiseen rekisteriin. Vuonna 2004 dublinilaisia kiersi Euroopassa lähes 29 000, joista 1 460 tuli Suomeen. Luvuista puuttuvat alle 14-vuotiaat.

- On iso ongelma eurooppalaisittain, että kymmenettuhannet ihmiset kulkevat maasta toiseen. Järjestelmän kannalta ei ole mitään järkeä, että tuhannet viranomaiset ympäri Eurooppaa käsittelevät samaa asiaa ja vatvovat ihmisiä maasta toiseen, Metsälän johtaja Nuutinen miettii.

Maasta toiseen kiertämiseen kietoutuu monta motiivia ja selitystä. Yksi iso syy on turvapaikkamenettelyn kirjavuus EU-maissa. Asia tulee esille Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

- Euroopassa ei ole yhtenäistä turvapaikkalainsäädäntöä ja mahdollisuudet saada turvapaikka ovat erilaiset. Se aiheuttaa kiertämisen, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Ritva Tuohiniemi selittää.

- Yksi iso ongelma on, että ihmisille annetaan kielteinen päätös, mutta heitä ei pystytä palauttamaan. Heidät ajetaan kuitenkin pois vastaanottokeskuksista ja toimeentulon piiristä. Monet eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin lähteä toiseen EU-maahan, tiedottaja Reetta Helander Pakolaisneuvonnasta sanoo.

Jos hakija saa kielteisen päätöksen Suomessa, poliisi huolehtii palautuksesta. Kaikissa maissa niin ei tapahdu. Kaikkiin maihin ei turvallisuustilanteen vuoksi voi palauttaa ihmisiä.

Sinnikkääseen kiertämiseen ajaa myös kotimaan köyhyys.

- Euroopasta haetaan parempia elinolosuhteita, Ulkomaalaisviraston alueyksikön johtaja Esko Repo toteaa.

Algerialainen Fafeh Tigrine, 29, on asunut Metsälässä jo lähes kaksi kuukautta. Mies on turhautunut.

- Jos haluatte palauttaa minut, palauttakaa pian. En halua olla 24 tuntia vuorokaudessa vain täällä, Tigrine tuskailee.

Hänellä on takanaan melkoinen määrä Suomen-matkailua. Hän tuli maahan marraskuussa 2003 ja on sen jälkeen hakenut turvapaikkaa kahdesti. Ensimmäinen raukesi, kun hän häipyi Tampereen vastaanottokeskuksesta. Toiseen hän sai kielteisen päätöksen tammikuussa tänä vuonna. Tigrine on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Viranomaisten mukaan Tigrine on kadonnut paristakin vastaanottokeskuksesta, mutta omasta mielestään ei.

- Minut yritettiin aiemmin palauttaa Algeriaan, mutta Algeria ei hyväksy minua. Minulla ei ole papereita. Ei ole todistettu, että olen Algeriasta, hän selittää.

Tigrine tuli Euroopassa aluksi Espanjaan. Hänkin on siis Dublin-tapaus.

Miehen vasemmassa käsivarressa on arpia. Hän sanoo viillelleensä itseään.

- Olen sairas. En halua olla kuin vankilassa. Jos minulle annetaan lentolippu Espanjaan, menen sinne, hän vakuuttaa.

Tigrine haluaa pysyä Euroopassa.

Turvapaikanhakijoiden toivo ja epätoivo ovat läsnä päivittäin Metsälässä. Johtaja Nuutinen näkee, kuinka ihmisten pinna kiristyy.

- Jos on täällä töissä, pitää olla maalaisjärkeä. Sääli on viimeinen asia, jolla asiakkaita tuetaan, hän linjaa tiukasti.

MARJA SALEVA

HS: Kerjäläisetkin esillä Halosen Romanian-vierailulla

Kimmo Oksanen kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että katukerjäläisyys oli esillä presidentti Tarja Halosen Romanian-vierailun aikana. Halonen tapasi muun muassa Romanian presidentin Traian Basescun sekä pääministeri Calin Popescu-Tariceanun.

Helsingin Sanomat: uutinen
9.6.2008 12:02

...
"Kerroimme isännillemme, että suomalaiset ovat olleet shokeerattuja siitä, että keskellä talveakin kaduilla on nähty kerjäläisiä jopa lapsia mukanaan", vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää kertoi maanantaina illansuussa Bukarestista Romaniasta.

Suurpää kuului valtuuskuntaan, jonka muut jäsenet olivat maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors sekä Euroopan romanifoorumin suomalainen varapuheenjohtaja Miranda Vuolasranta.

"Kerroimme, ettemme voi ymmärtää, että Euroopan unionin sisällä tapahtuu tällaista."

"Erityistä huomioita tulisi kiinnittää romanilasten ja -naisten aseman edistämiseen. Koulutus on avainasemassa romanien tilanteen parantamiseksi", presidentti Halonen sanoi Bukarestissa.

Presidentti sanoi puheessaan uskovansa "vahvasti, että romaneiden yhteiskunnallisten ja vähemmistöoikeuksien toteutuminen edellyttää erityisesti romanien oman äänen kuulumista päätöksenteossa".
...
Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa merkittävät romanialaiset romanijärjestöt.

"Järjestöt kertoivat, ettei heillä oikeastaan ole ollut kontaktia hallitukseen. Se tuntui aika uskomattomalta", Suurpää sanoi.

Suomessa esimerkiksi virallisen Helsingin viesti on ollut, ettei katukerjäläisille pidä antaa rahaa. Apu tulisi Helsingin mielestä ohjata romaneille näiden kotiseudulla.
...
"Romaniasioista vastaava valtiosihteeri Gruia Bumbu kertoi, että Romaniassa on hyvä laki ja hyvä integraatio-ohjelma. Mutta heillä ei ole asiantuntemusta, kuinka asiat saadaan toimimaan käytännössä", Miranda Vuolasranta kertoi Bukarestista.

Vuolasranta muistutti, kuinka Suomen ja Romanien presidentit ilmoittivat osaltaan maanantaina sitoutumisestaan romanikysymyksen ratkaisemiseksi. Nyt tarvittaisiin samaa sitoutumista koko EU:lta.

"Euroopan parlamentin tulisi sitoutua selkeään toimintaohjelmaan ja rahalliseen tukeen romanien integroimiseksi koko Euroopan alueella", Vuolasranta sanoi.

HS: Kansalaisaktivistin käännytys Venäjälle yhä auki

Helsingin Sanomat kirjoittaa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin saaneen tiedon, jonka mukaan Maria Kirbasovan Venäjälle käännytyksen käsittely on edelleen kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Maahanmuuttovirasto on hylännyt Kirbasovan oleskelulupa-anomuksen.

Helsingin Sanomat: uutinen
8.6.2008 19:10

...
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) kertoi kuitenkin sunnuntaina STT:lle saaneensa tiedon, jonka mukaan Kirbasovan asian käsittely on edelleen kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Thorsin tietojen mukaan oikeus on hylännyt vain vaatimuksen täytäntöönpanokiellosta, mutta käännytyksestä tehdyn valituksen käsittelyä jatketaan.

Vakavasti sairas Kirbasova on asunut viime syksystä lähtien Suomessa tyttärensä luona. Tytär on Suomen kansalainen, kuten myös hänen miehensä ja kaksi poikaansa. Perhe on tähän asti kustantanut itse Kirbasovan hoidon ja on edelleenkin valmis tarjoamaan hänelle apua ja hoitoa omalla kustannuksellaan.
...
Thors toivoo, että Kirbasovan asiaa ajavat tuovat kaikki tapauksen tosiasiat myös oikeuden tietoon.

HS: Syrjinnästä ilmoitetaan vähemmistövaltuutetulle yhä useammin

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle tuli vuonna 2007 yhteydenottoja neljännes enemmän kuin vuonna 2006. Suurpään mukaan rasismi on kasvussa etenkin internetissä. Vähemmistövaltuutettu on tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta.

Helsingin Sanomat: uutinen
23.5.2008 12:19

...
Yhteensä vähemmistövaltuutettuun otettiin yhteyttä yli 1 600 kertaa, joista muodostui 737 asiakastapausta.

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpään mukaan tapausten määrän kasvu kuvaa sitä, ettei yhdenvertaisuus vielä toteudu Suomessa, mutta taustalla on myös syrjinnän vastaisten lakien parempi tuntemus.

Rasismi on vähemmistövaltuutetun mukaan kasvussa erityisesti internetissä. Vähemmistövaltuutettu onkin tehnyt poliisille useita tutkintapyyntöjä rasistisesta, laillisuuden rajat ylittävästä kirjoittelusta. Tutkintapyynnöt ovat tämän vuoden puolella johtaneet myös tuomioihin.

Vähemmistövaltuutettu muistuttaa, että jo kouluissa on tärkeää puuttua rasistiseen kielenkäyttöön.

Yhteydenottojen mukaan uussuomalaiset kokevat työllistymisen Suomessa vaikeaksi. Vähemmistövaltuutetun mukaan erityisesti ylikorostuneet kielitaitovaatimukset vaikeuttavat maahanmuuttajien työllistymistä. Siksi olisi tärkeää esimerkiksi kehittää käytäntöjä, joissa kielen oppiminen tapahtuisi työn ohessa.

Palvelujen saamisessa ja asumisessa ongelmia on ollut niin uussuomalaisilla kuin Suomen perinteisellä vähemmistöllä romaneilla.

TS: ”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”

Turun Sanomat:
”Kyllä Ruotsiin ihmisiä mahtuu”
Maahanmuuttoministeri Tobias Billström ei pelkää pakolaisia
EU-parlamentti yrittää tiukentaa luvattomien tulijoiden palautusta
23.5.2008

Södertäljeläislähiön Hovsjön ala- ja yläkoulun rehtori, vaasalaistaustainen Tom Hagman, 59, sanoo, että pakolaiskysymyksissäkin ”kyse on ennen muuta ihmisyydestä - siitä mitä haluat asettaa etusijalle elämässäsi”.

- Tapaan sanoa, että Ruotsiin kyllä tässä suhteessa ihmisiä mahtuu.

Hagmanilla on yli 30 vuoden kokemus siirtolaisopetuksesta ja koulun johtamisesta Tukholman Rinkebyssä, Botkyrkassa ja Södertäljessä.

Ruotsissa muun muassa Irakin sodan vanaveden pakolaisvirta työllistää joitakin kuntia yli äyräiden. Södertälje on yksi sellainen kunta. Sen poliittinen johtaja Anders Lago kävi huhtikuussa Yhdysvaltain kongressissa Washingtonissa kertomassa, miten Södertälje voi ottaa vastaan Irakin-pakolaisia enemmän vuodessa kuin Yhdysvallat ja Kanada yhdessä.

Södertäljessä asuu 83 000 asukasta. Scanian ja Astra Zenecan myötä södertäljeläisyritykset vastaavat yli 20 prosentista Ruotsin viennistä. Göteborgin kauppakorkeakoulun tutkimus vuonna 2006 osoitti, kuinka Södertäljellä on parhaat kasvun edellytykset koko Ruotsissa. Yksi näistä edellytyksistä on yhdyskunnan monikulttuurisuus.

Turvapaikanhakijoita 1960-luvulta alkaen

1960- ja 1970-lukujen taitteessa Ruotsin silloisen demarihallituksen pääministeri Olof Palme myönsi kerta heitolla poliittisen turvapaikan Lähi-idästä saapuneille 70 000 assyyri- ja syriaaniortodoksille, jotka olivat paenneet kotimaansa paikallista muslimien ylivaltaa. Suuri osa heistä sijoittui Tukholman lounaispuolella sijaitsevaan Södertäljeen, joka tarjosi asuntoja ja työtä.

Tietoisuus Södertäljestä on irakilaisten ortodoksien keskuudessa säilynyt vuosikymmenet, mikä selittää Irakin-pakolaisten tuoreimman massamuuton tuohon Scania-kuorma-autojen ja lääkejätti Astra Zenecan kotikaupunkiin.

Tänään Södertälje kykenee tarjoamaan työtä, mutta ei enää asuntoja. Kolmen huoneen ja keittiön asunnossa elää kolme, neljäkin perhettä.

Ruotsissa on kuntia, jotka ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan pakolaisia. Siirtolaisvaltaiset kunnat vaativat, että hallitus kumoaisi penseiden kuntien autonomian, niin että myös ne kantaisivat oman osansa pakolaisten vastaanottovastuusta.

Kysymys on myös poliittinen. Muukalaisvastaiset liikkeet Ruotsissa eivät näe maahanmuuttoa Ruotsin tulevana resurssina, vaan tuijottavat piilorasismissaan niihin kustannuksiin, joihin pakolaisten ensi sijoitus johtaa.

Päinvastaisessa tilanteessa kohta

Hagman näkee pakolaiskysymyksen luonnollisesti myös omasta näkökulmastaan.

- Ellei meihin kohdistuisi pakolaisvirtaa, minunkin kouluni olisi kohta tyhjä ja 75 opettajaa työttömänä. Pakolaisia on palveltava, koska tulee aika, jolloin Euroopan maiden on työvoima- ja palvelupulassaan ryhdyttävä markkinoimaan itseään työmaana, jos kerran haluamme pitäytyä hyvinvointivaltiossa ja esimerkiksi turvata sen koulu-, opiskelu-, työelämä- ja vanhustenhuoltopalvelut. Muutoin romahtaa jopa koko eläkejärjestelmämme.

Hagman muistuttaa, kuinka myös pakolainen haluaa olla normaali ihminen ja miten sitä aivan erityisesti haluaa pakolaislapsi.

Hän kertoo, kuinka hän sijoittaa ekaluokkalaisten ikäryhmään kuuluvat pakolaislapset valmistavan luokan sijasta suoraan tavalliselle ekaluokalle. Samaa menettelyä hän haluaa toteuttaa jatkossa myös toisen ja kolmannen luokan oppilaiden iässä oleville pakolaislapsille.

- Opettaja saa heti kiitollisen palautteen, Hagman tiivistää.

-----------------

Ruotsin hallituksen epäkiitollisin ministerintuoli kuuluu 35-vuotiaalle Tobias Billströmille (kok).

Eri ministeriöiden virkamieslähteiden näkemyksen mukaan 60 prosenttia ruotsalaisista vastustaa maahanmuuttoministeri Billströmin jokaista ehdotusta, olivatpa ne minkä suuntaisia tahansa.

Billström ei kuitenkaan hätkähdä.

Ruotsalaiset eivät ole hänen mukaansa hänen suurin vastustajansa maahanmuuttokysymyksissä, vaan Euroopan unioni, jolta yhä puuttuu oma, kokonaisvaltainen, yhtenäinen linja turvapaikkakysymyksissä.

- Ruotsi on joutunut viimeksi kuluneina vuosina kokemaan, kuinka painava pienelle EU:n jäsenmaalle ovat juuri sellaiset kysymykset, joihin EU:lla ei vielä ole yhteistä säännöstöä. Pakolaispolitiikka on unionissa sellainen alue, Fredrik Reinfeldtin (kok) neljän puolueen porvarihallituksen maahanmuuttoministeri sanoo.

Kaikki EU-maat kärsivät nykyisestä

Billströmin mukaan nykymenettelystä kärsivät kaikki jäsenmaat, koska ne esimerkiksi joutuvat yhteisen säännöstön puuttuessa pohtimaan muun muassa pakolaiskiintiöitään, ja kaikkein eniten kärsivät pakolaiset itse, kun heidän oikeusturvansa horjuu pahan kerran.

- Jos vastuuta unionissa näissä kysymyksissä jaettaisiin yhteisvastuullisesti tasapuolisemmin, silloin myös useammat pakolaiset saisivat turvapaikan. Tänään käydään eteenpäin vain eri jäsenvaltioiden noudattamien minimisääntödirektiivien takia, valitettavasti.

Billströmin katsannossa vastuunjaon pakolaiskysymyksissä tulisi EU:ssa toimia yhteisvastuullisesti eikä niin kuten tänään - ”muutamat harvat maat tekevät valtavan paljon, mutta useimmat muut maat hyvin vähän”.

- Lopputuloksena ovat arpajaiset siitä, mikä maa saa pakolaisia eniten, mikä vähiten, Billström sanoo.

Ruotsi ottaa työn alle EU:ssa

Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden syyspuoliskon.

- Ykköskysymys on puheenjohtajuuskaudellamme tietysti Itämeri, mutta sen rinnalle nostamme myös pakolaiskysymykset, unionin yhteisen pakolaispolitiikan luomisen, Billström tiivistää.

Billström haluaa EU:lle yhteisen juridisen instituution tulkitsemaan pakolaisten turvapaikkasäännöksiä.

- Se voisi tietysti olla EU:n tuomioistuin, joka määrittelisi, kuka unionin ulkopuolelta tuleva pakolainen on oikeutettu turvapaikkaan. Kun tämä on tehty, kansalliset elimet tekisivät punninnan, täyttävätkö pakolaisen uhkakuvat EU:n yhteiset turvapaikkakriteerit, Billström sanoo.

Hän vakuuttaa yhteistyön Suomen ja pakolaisministeri Astrid Thorsin kanssa toimivan pakolaiskysymyksissä ”erinomaisen moitteettomasti, samassa linjassa”.

Billström junailee pakolaiskysymyksiä Ruotsin hallituksessa oikeusministeriön kehyksissä. Mies ei ole kuitenkaan itse juristi, vaan historian maisteri. Loppututkinnon hän suoritti Lundin yliopistossa vuonna 2002 erikoistuen samalla Itä- ja Keski-Euroopan nykyhistoriaan.

Viime vuonna tuli 38 000

Ruotsissa päätökset turvapaikan myöntämisestä pakolaiselle tekee maahanmuuttovirasto. Pakolainen voi valittaa kielteisestä päätöksestä Ruotsissa kulloinkin kyseeseen tulevalle alueelliselle maahanmuutto-tuomioistuimelle.

Turvapaikka Ruotsissa ei ole sidottu juridisesti mihinkään maahan, vaan pakolaisen henkilökohtaiseen tilanteeseen, millaisia uhkia hän kokee. Lakitekstissä tämä ilmaistaan sanoilla ”perusteltu pelko”.

Vuonna 2007 Ruotsista poliittista turvapaikkaa haki noin 38 000 pakolaista, joista runsaat puolet - noin 20 000 - tuli Irakista. 75 prosenttia Irakin-pakolaisista sai turvapaikan.

Kuluvalta vuodelta maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat Ruotsiin suuntautuvassa pakolaisvirrassa hienoista taantumaa, mihin suuntaan vaikuttaa muun muassa kohentunut turvallisuustilanne Irakissa. Yhä useampien irakilaisten turvapaikkahakemus tulee hylätyksi.

Ruotsi palauttaa ja karkottaa pakolaisia, joilta turvapaikka on evätty, muun muassa Pohjois-Irakin kurdialueille. Menettelyä helpottaa Ruotsin ja Irakin hallitusten 18. helmikuuta allekirjoittama sopimus paluumuutosta.

Menettely on kuitenkin alkuvaiheissaan kohdannut - varsinkin Irakin päässä - paljon käytännön pulmia, joita vasta ollaan purkamassa.

13 000 odottaa karkotusta

Tänään Ruotsissa asuu noin 13 000 pakolaista odottamassa karkotuspäätöksen toimeenpanoa.

Pakolaisia Ruotsi palauttaa Dublinin sopimuksen hengessä takaisin Kreikkaan, joka on monelle pakolaiselle ensimmäinen askel Euroopan puolella.

Ruotsi ei kuitenkaan palauta Kreikkaan esimerkiksi lapsia, kun on käynyt ilmi, että heidät teljetään ulkomaailmasta jopa kahdeksi-kolmeksi viikoksi.

- EU:n komissio vastaa Dublinin sopimuksen mekanismeista ja valvoo, että menettely toimii. Mielestäni komissio työskentelee hyvin. Se on muun muassa vaatinut Kreikkaa nostamaan pakolaisten vastaanoton siedettävälle tasolle, Billström sanoo.

Billström ei ole vähääkään huolissaan muukalaiskaunaisesta puolueesta, Ruotsi-demokraateista. Puolue nousisi tuoreiden kyselyjen mukaan vaaleissa valtiopäiville, jopa suuremmaksi kuin kristillisdemokraatit.

- Ruotsalaiset oivaltavat vähin erin työvoiman maahanmuuton siunauksellisuuden. Keskustelu maahanmuuton rasituksista on lisäksi liiaksi polarisoitunut kuntia koskevaksi. Hallituksemme pitää parempana vaihtoehtona porkkanoiden tarjoamista, niin että kunnat lisäisivät yhteistyötä pakolaisten asian hoitumiseksi, maahanmuuttoministeri sanoo.

-----------------

Kauan odotettu EU-direktiivi kolmansista maista luvattomasti maahan tulleiden käännyttämisestä on käsittelyssä EU-parlamentissa kesäkuussa. Toteutuessaan direktiivi antaisi jäsenvaltioille nykyistä tehokkaammat mahdollisuudet palauttaa kolmansista maista tulleita ihmisiä.

Porkkanana laittomasti maahan tulleille direktiivi tarjoaa lievempää ”rangaistusta”, jos he lähtevät kuukauden kuluessa vapaaehtoisesti. Kiistaa on ollut lähinnä siitä, onko viiden vuoden maahanpaluukielto ehdoton vai ei.

Direktiivi on ensimmäinen aloite, jolla pyritään kehittämään EU-tason yhteinen politiikka laittomaan maahanmuuttoon. Direktiivissä määritellään yhteiset säännökset palauttamiselle, maastapoistamiselle, pakkokeinojen käytölle, väliaikaiselle säilöönotolle ja maahanpaluulle.

Suomalaismeppien kanta kolmansista maista tulleiden luvattomasti oleskelevien palauttamiseen vaihtelee melkoisesti. Periaatteessa yhtä mieltä ollaan siitä, että pelisääntöjä EU-maiden kesken on yhtenäistettävä. Sen sijaan sisällöstä ollaan toista mieltä.

- Toisaalta on hyvä, että ehdotuksesta päästään viimeinkin äänestämään. En kuitenkaan usko, että ehdotus menee sellaisenaan läpi. Euroopan unioni on nostamassa muureja ympärilleen, europarlamentaarikko Satu Hassi (vihr) kommentoi.

Hassin mukaan EU:ssa puhutaan kolmansien maiden ihmisistä ja pakolaisista liian usein kielteisessä sävyssä.

Europarlamentaarikko Ville Itälä (kok) pitää direktiiviä tervetulleena. Toisin kuin Hassin mielestä, Itälän mukaan EU ei ole korottamassa muureja ympärilleen.

- Yhteinen sävel on tässä tärkeää, koska muutoin muulle maailmalle EU on yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki, Itälä muistuttaa.

Hänen mielestään direktiivi on eduksi myös ihmisoikeusmielessä.

Europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk) pitää direktiiviehdotusta asiallisena.

- EU:ssa on joustettu tähän saakka aika paljon näissä asioissa. Yhtenäinen linja on hyvä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perustelluista syistä voisi osalle antaa turvapaikkaa.

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus: Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon?

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomuksessa esitellään vähemmistövaltuutetun toimintaa vuonna 2007. Vähemmistövaltuutettu vaatii uusia keinoja rasistiseksi katsotun materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi. Keinoina mainitaan vihjepalvelut, verkkokeskustelun ennakkomoderointi ja keskusteluryhmien pakolliset valvojat, joiden puuttumisesta voitaisiin rangaista.

Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus:
Onko Suomi valmis kasvavaan maahanmuuttoon? (pdf)
Tiedote
23.5.2008

Vähemmistövaltuutetun toimisto jatkoi rasististen ilmaisujen seurantaa muun muassa internetissä vuoden aikana. On tärkeää antaa signaali siitä, ettei rasistisille, kansanryhmiä selvästi halventaville ilmaisuille ole tilaa.
[...]
Poliisille suunnatussa koulutuksessa käsiteltiin myös muun muassa keinoja toimia tapauksissa, joihin liittyy epäily rasistisesta motiivista.
[...]
Nettirasismiin liittyen vähemmistövaltuutettu teki yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Syksyllä 2007 vähemmistövaltuutettu järjesti yhteistyössä näiden järjestöjen kanssa seminaarin Nuoret ja arkipäivän rasismi - internet ongelmana ja tukimuotona. Seminaarissa muun muassa pohdittiin keskustelupalstoja ylläpitävien tahojen kanssa, miten tukea rasismia kokeneita nuoria ja miten internetissä esiintyvään rasismiin voi puuttua.
[...]
Vähemmistövaltuutetu kertoi vuosikertomuksessaan 2006 syrjintälautakunnan päätöksestä, jossa lautakunta oli valtuutetun hakemuksesta kieltänyt erästä kaupunkia ja sen ylläpitämää peruskoulua muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen perusteella. Hakemuksen ja päätöksen mukaan tapauksessa oli kyse kielletystä segregaatiosta eli erilliskohtelusta, jota tapahtuu esimerkiksi jos sisällöllisesti samanlaista palvelua tarjotaan erikseen eri väestöryhmille.
[...]
Vähemmistövaltuutettu katsoo, että muun muassa jo rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus edellyttää Suomelta nykyistä tehokkaampaa puuttumista rasistiseen propagandaan. Erityisesti internetissä lisääntyvä rasistinen aineisto on huolestuttava kehityssuunta. Käytössä olevia rajoittamiskeinoja tulisi hyödyntää ja toisaalta uusia keinoja rasistisen materiaalin julkaisemisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää. Muunlaisen rikollisen aineiston osalta on jo olemassa esimerkiksi vihjepalveluita ja malleja kansainvälisestä yhteistyöstä.
[...]
Myös nykyisen lainsäädännön tehokkuuden arvioiminen olisi paikallaan. Yhtenä asiaan liittyvänä ehdotuksena valtionsyyttäjä Mika Illman on esittänyt, että keskustelupalstojen ylläpitäjät voitaisiin velvoittaa käyttämään valvojia ja että valvonnan puuttumisesta voitaisiin myös rangaista. (valtionsyyttäjä Illman, 13.5.2007). Julkisen Sanan Neuvosto on suosittanut (16.5.2007, 3741/L/07), että verkkokeskusteluun sovellettaisiin ennakkomoderointia lainvastaisen materiaalin levittämisen ehkäisemiseksi.
[...]
Vuoden 2007 aikana vähemmistövaltuutettu teki uusia tutkintapyyntöjä muutamasta videosta Youtubessa, noin kymmenestä internetsivustosta ja yhdestä artikkelista internetissä.

Tämän lisäksi vähemmistövaltuutettu teki ensimmäistä kertaa tutkintapyynnön keskustelupalstalla julkaistusta viestistä, keskustelupalstalla olleesta linkistä rasistisiin sivustoihin ja myös linkitetystä sivustosta.
[...]
Poliisi joutui kuitenkin keskeyttämään esitutkinnan, koska palvelujentarjoaja ei vapaaehtoisesti antanut poliisille tekijän tunnistamista varten tarvittavia tietoja ja sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnästä annetun lain (460/2003) määräämä kolmen kuukauden määräaika verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttamiselle umpeutui.

Saamelaisia solvaavista videoleikkeistä Youtubessa tehty tutkintapyyntö ei myöskään johtanut syytteisiin. Poliisi teki esitutkinnan keskeyttämispäätöksen, koska tekijöiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksityishenkilöiden pyynnöstä Youtuben ylläpitäjät kuitenkin poistivat videopätkät internetistä ja niiden tilalle laitettiin saamenkielisten TV-uutisten juttu koskien kiihottamista kansanryhmää vastaan.
[...]
Vähemmistövaltuutettu teki myös tutkintapyynnön rasistisista kannanotoista eräässä TV:n keskusteluohjelmassa. Asian käsittely oli vuoden 2007 lopussa vielä kesken.
[...]
Rikoksen rasistisen motiivin selvittämisessä lähtökohtana tulee Euroopan Neuvoston ECRIn suosituksen mukaan pitää uhrin kokemusta motiivista ja rikosilmoitus tulee kirjata rasistisena epäilynä mikäli uhri tai jokin muu taho pitää tekoa motiiveiltaan rasistisena.

Seura: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä

Seura 21/2008: Espoon raiskauksista 70% ulkomaalaisten tekemiä

Joka viides poliisin tietoon tulleista raiskauksista on ulkomaalaisen tekemä.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli 739 raiskaustapausta, joista epäiltynä oli 475 miestä. Epäillyistä joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Se on hurja luku, sillä ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä on alle neljä prosenttiyksikköä.

Eniten ulkomaalaisten raiskausepäilyjä oli pääkaupunkiseudulla, missä on myös suhteellisesti paljon nuoria ulkomaalaismiehiä. Helsingissä ulkomaalaisten tekemien raiskausten osuus oli noin 50 prosenttia.

Espoossa luku on vielä synkempi, lähes 70 prosenttiyksikköä.

Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja rikoskomisario Jukka Kaskelle tieto tulee täytenä yllätyksenä.

”En yhtään osaa sanoa, mistä noin suuri luku johtuu. Me emme katso epäiltyjen kansalaisuuksia. Poliisin näkökulmasta rikos ei ole kulttuurikysymys. Vaikka omassa kulttuurissa ajateltaisiin mitä, se ei oikeuta ketään toisen ihmisen vahingoittamiseen”, Kaski sanoo.

Suomessa on yksi laki, jonka edessä kaikki ovat yhdenvertaisia. Mutta silti lainvalvojan lausunto kuulostaa erikoiselta. Eri kulttuureissa vallitsee hyvin erilaiset rangaistukset raiskauksesta. Jossain siitä saa kuolemantuomion. Pakistanissa naisia on ruoskittu julkisesti, jos he ovat myöntäneet joutuneensa raiskatuksi. Muslimivaltioissa avioliiton sisällä tapahtuvaa raiskausta ei ole ylipäätään kriminalisoitu lainkaan. Olisi suoranainen ihme, elleivät kulttuurien väliset erot heijastuisi maahanmuuttajien ajattelutapoihin.

Maahanmuuttajat eivät saa erityiskohtelua myöskään Raiskauskriisikeskus Tukinaisen suunnalta. Tukinainen auttaa naisia, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi.

”Raiskaajan kansalaisuus ei ole meidän työmme kannalta tärkeää. Problematiikka on samanlaista, olipa tekijä kotimainen tai ulkomainen”, kriisityöstä vastaava Heli Heinjoki sanoo.

Aiemmin Tukinainen keräsi tietoa raiskaajien kansalaisuudesta, mutta ei enää. Heinjoki ei suostu kertomaan, mistä tilastointitavan muutos johtuu. Kriisityöntekijän mielestä suomalaisten naisten ei tarvitse olla sen tietoisempia vieraista kulttuureista kuin tähänkään asti.

”Täällä eletään suomalaisessa kulttuurissa, Suomen lakien mukaan. Nuorille pitäisi antaa kasvatuksessa riittävän hyvä itsetunto, jotta he pystyvät sanomaan napakasti ei. Välineet ovat ihan samat, tapaa kenet tahansa”, Heli Heinjoki arvelee.

Valtaosa jää ilmoittamatta

Miksi poliisi ja kriisityöntekijä eivät ole kiinnostuneempia ulkomaalaisten tekemistä raiskauksista, vaikka ne ovat poliisin tilastoissa näin yleisiä? Yksi syy on tilastoissa itsessään. Oikeastaan ne eivät kerro paljoakaan todellisuudesta.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomessa tapahtuu vuosittain 15 000 raiskausta. Yli 14 000 tapausta jää ilmoittamatta poliisille.

Ylivoimaisesti suurin osa raiskauksista on suomalaisten miesten tekemiä. Melko usein tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin, joten kynnys ilmoittaa asiasta viranomaiselle on korkealla. Ulkomaalaiset ovat poliisin tilastoissa näkyvä ryhmä, mutta koko ongelmaan suhteutettuna he ovat pisara meressä.

Yhdessä suhteessa Heli Heinjoki on kuitenkin väärässä: tutkimus osoittaa, että ulkomaalaisten tekemät raiskaukset eroavat suomalaisten tekemistä.

Raiskaukset voidaan jakaa neljään ryhmään tekijän mukaan. Joka kolmannessa tapauksessa raiskaaja on naisen tuttava. Yleisiä ovat myös parisuhteen sisällä tapahtuvat raiskaukset. Puskaraiskauksessa täysin tuntematon mies hyökkää naisen kimppuun.

Tutustumisraiskauksissa nainen ja mies tutustuvat samana päivänä, ja tapahtumat johtavat raiskaukseen. Ulkomaalaiset miehet syyllistyvät usein tutustumisraiskauksiin.


Kaava on usein sama

Sosiologian dosentti, tutkija, kunnallispoliitikko (vihr.) Sari Näre tutki vuosituhannen vaihteessa 10–20-vuotiaiden tyttöjen raiskauksia. Hän käytti tutkimuksensa pohjamateriaalina nimenomaan Raiskauskriisikeskus Tukinaisen aineistoja 90-luvulta. Siihen aikaan tilastoissa vielä mainittiin tietoja tekijöistä.

Näreen tutkimuksesta selvisi, että ulkomaalaisten tekemissä raiskauksissa rikos noudattaa usein samaa kaavaa: nainen tutustuu ulkomaiseen mieheen ravintolassa, taksijonossa tai vaikka kadulla. Nainen lähtee uuden tuttavuuden mukaan ja joutuu raiskatuksi. Tällaisissa tutustumisraiskauksissa ulkomaalaisten miesten osuus oli jopa 40 prosenttia.

”Nuoret naiset joutuvat tutustumisraiskauksen uhriksi useammin kuin vanhemmat, sillä nuoret päätyvät helpommin tällaisiin tilanteisiin. Monesti uhri oli lähtenyt miehen mukaan käytännön sanelemasta syystä. Ei ollut rahaa viimeiseen kyytiin tai ei ollut yösijaa. Seksiä ei haluttu”, Näre sanoo.

Tutkija näkee tapausten taustalla pitkälti kulttuurien välisen yhteentörmäyksen.

”Suomalainen seksuaalikulttuuri perustuu luottamukseen. Meillä nainen helposti luottaa siihen, että mies pystyy kontrolloimaan seksuaalisia toimintojaan. Eivät naiset lähtisi niin helposti vieraan mukaan, ellei taustalla olisi tällaista käsikirjoitusta, että nainen saa viime kädessä päättää”, Näre sanoo.

Poliisin raiskaustilastoista pomppaa esiin muutama kansallisuus: Irak, Iran, Turkki, Somalia, Afganistan, Uzbekistan, Pakistan, Nigeria. Kaikki maita, joissa muslimikulttuuri on osa valtakulttuuria. Kun ulkomaalaisten raiskaustapaukset laskee yhteen, yli puolet epäillyistä on kotoisin muslimikulttuurista.

Muslimikulttuuri on valtava käsite, joka kattaa suuren joukon maita. Niiden väliltä on vaikea löytää yhtä yhteistä nimittäjää. Mutta jos kulttuurilla ylipäätään on merkitystä, on syytä miettiä, miten islam suhtautuu miehen ja naisen rooleihin. Yksi on ainakin varma: muslimimaissa seksuaalikulttuuri on erilainen kuin siideriin ja napapaitoihin tottuneessa Suomessa.

Huntu on yksityisyyden symboli

Muodollisesti islam suhtautuu äärikielteisesti avioliiton ulkopuoliseen seksiin. Monissa maissa on vallalla järjestetty avioliitto, eikä deittailua katsota hyvällä. Tapakulttuurin pelisäännöt eivät ole aivan yhtä jyrkät. Aika ja paikka ratkaisevat, mihin miehen ja naisen välinen tilanne kehittyy.

”Muslimikulttuurissa nainen edustaa yksityistä tilaa, ja huntu on sen yksityisyyden symboli. Jos raja rikotaan, nainen on itse siitä vastuussa. Monen turistinaisen kannalta muslimimaissa on kaikkien raivostuttavinta se, että miehet eivät siellä tunnu kokevan syyllisyyttä, kun he häiritsevät naista kadulla”, Näre sanoo.

Näre eläytyy raiskaustilanteeseen: ”Ehkä naisen motiivi lähteä vieraan miehen matkaan on, että hän haluaa tutustua mieheen paremmin riippumatta tämän kulttuuritaustasta. Nainen jättää pelin auki. Lopputulos riippuu siitä, miten vuorovaikutus etenee. Kun tilanne alkaa tökkiä, nainen vetäytyy. Silloin mies kokee oikeudekseen näiden merkkien perusteella päästä päämääräänsä.”

Mies ja nainen lukevat tilannetta eri tavalla.

”Jos mies toimii oman kulttuurinsa koodeilla, hän voi ajatella, että naisen neuvottelu on vain osa peitetarinaa. Aika ja paikka ovat merkittävämpi tekijä. Mies ei ehkä koe tekevänsä mitään väärää, vaikka pakottaisikin”, Näre arvelee.

”Osa miehistä saattaa myös käyttää hyväkseen kaksoiskoodistoa. Ensin he ovat naiselle mieliksi, mutta neljän seinän sisällä he alkavat toimia oman koodistonsa mukaan. Voi olla, että miehen omassa kulttuurissa on naisen omalla vastuulla, jos hän herättää miehen halut”, Näre sanoo.

Islamin määritelmän mukaan mies ja nainen ovat erilaisia, ja heillä on yhteiskunnassa selkeästi omat roolinsa. Moderni länsimainen kulttuuri taas lähtee ajatuksesta, että mies ja nainen voivat toteuttaa itseään tasavertaisesti elämän eri alueilla.

”Sopimus edellyttää mieheltä viettisääntelyä. Se on rankka vaatimus yhteiskunnassa, jossa keskeinen toimintaperiaate on sukupuolten välinen työnjako. Sellainen jako herkistää varsinkin nuoria miehiä, jotka joutuvat tilanteeseen, jossa on seksuaalisia ärsykkeitä. Heidän oma kulttuurinsa ei anna kauhean paljon mahdollisuuksia harjaantua tällaisissa asioissa”, Näre sanoo.

Tutustumisraiskauksien kohdalla nainen saattaa myös itse hakeutua vierasmaalaisen miehen seuraan. Neuvojen jakaminen voi tuntua uhrin syyllistämiseltä, mutta silläkin uhalla: jos ulkomaiset miehet kiinnostavat, vieraaseen kulttuuriin tutustumisesta ei ole ainakaan haittaa.

Sari Näre olettaa naisten olevan kiinnostuneita vierasmaalaisista miehistä, koska he suhtautuvat naiseen eri tavalla kuin suomalaiset miehet. Tutkija puhuu naiseuden kannattelusta.

”Ehkä suomalaisnaiset hakevat sitä tunnetta, että heidät tunnistetaan naisina. Suomalaisessa kulttuurissa sukupuolten välinen ihailu on osittain näivettynyt – pikemminkin ollaan kilpasilla. Meillä voi olla aika välinpitämätöntä toisen huomioonottaminen sukupuolisena olentona. Osalla suomalaisnaisista saattaa olla nälkää kulttuurille, jossa sukupuolet ovat erilaisia.”

teksti: Mikael Vehkaoja

Helsingin Sanomat: Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen

Valtionsyyttäjä Mika Illman oli Sunnuntaisuomalaisen haastattelussa vaatinut internetin keskustelupalstoille lakisääteisiä valvojia seuraamaan keskustelua ja blokkaamaan lainvastaiset viestit pois. Valvojan puuttuminen tai olennainen tehtävien laiminlyönti voitaisiin määrätä rangaistavaksi, vaikka sakkoihin, Illman pohti.

Kari Haakana on blogissaan julkaissut Illmanin vastaukset tarkentaviin kysymyksiin. Niiden mukaan valtionsyyttäjä tarkoitti viestien jälkikäteistä moderointia. Illman haluaisi ulottaa rikosoikeudellisen julkaisuvastuun myös yksityisiin toimijoihin sekä IRC:hen ja pikaviestiohjelmiin.

Sunnuntaisuomalainen: (Mika Illmanin haastattelu)
Tarvitaanko Lex Kuronen?
15.15.2008

Helsingin Sanomat:
Valtionsyyttäjä: Keskustelupalstoja tarvitsisi moderoida vasta jälkikäteen
15.5.2008

Helsingin Sanomat/STT:
Nettikeskusteluille ehdotetaan pakollisia valvojia
13.5.2008

YLE Uutiset:
Keskustelupalstat kuriin lakimuutoksilla?
13.5.2008

Kari Haakanan blogi:
Kommentit kiinni
Illman täsmentää
Illman Huomenta Suomessa
14.-16.5.2008

Helsingin Sanomat:
Sananvapauden palvojat ja valvojat
20.5.2008

Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii verkkokeskusteluihin lisää valvontaa, mutta vasta jälkikäteen.
[...]
Illmanin mukaan keskustelupalstan ylläpitäjän olisi jatkossa poistettava sisällöltään selvästi lainvastaiset viestit. Ennakkoon viestejä ei siis tarvitsisi moderoida, mutta valvojia olisi oltava riittävästi.

Keskustelupalstan Illman määrittelee hyvin laajasti.
[...]
Säännös koskisi Illmanin mukaan jossain määrin myös IRC:n tai pikaviestimien avulla käytäviä keskusteluja.

"Ymmärrän toki, että po. levitysväline on sellainen, ettei sen valvominen ole kovin helppoa. Se ei kuitenkaan ole peruste jättää keskustelut täysin valvomatta. Sallitun ja kielletyn raja kulkee nimittäin aivan samalla kohtaa netissä kuin netin ulkopuolellakin."

Nykyään keskustelupalstan ylläpitäjä ei ole vastuussa viestien sisällöstä, jos se ei käsittele niitä etukäteen.
[...]

YLE: Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa

YLE Uutisten mukaan Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia rasistisia ääriryhmiä uhkana arjen turvallisuudelle. Valtionsyyttäjä Mika Illman vaatii jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan. Illman haluaa Suomeen Ruotsin mallin mukaisen lain, joka asettaa sivustojen ylläpitäjät vastuuseen julkaistuista teksteistä.

YLE Uutiset:
Internetistä on tullut ääriliikkeiden tukikohta myös Suomessa
5.5.2008

Uusi Suomi:
Nettirasistien rajoittamiselle tukea
5.5.2008

Rasististen rikosten yleistyttyä Suomessa internetistä on tullut ääriliikkeille ja vähemmistövihamielisille ryhmille yhä merkittävämpi kasvualusta. Suomen viranomaiset pitävät internetissä toimivia ääriryhmiä jo uhkana arjen turvallisuudelle.

Ulkoministeriön ulkoasiainneuvos, turvallisuusasiantuntija Kirsi Westphalen arvioi, että rasististen rikosten määrä on Suomessa merkittävässä nousussa.

- Kuten kaikki yhteiskunnallinen toiminta, myös negatiiviset ilmiöt, kuten rasismi näyttävät siirtyneen nettiin, hän kertoo.

Kuitenkin vain harva verkkorasisti jää kiinni. Syyttäjäviranomaiset kaipaavat jämerämpiä keinoja puuttua ongelmaan.

- Esimerkiksi Ruotsissa on laki, joka edellyttää sivuston ylläpitäjää valvomaan siinä esiintyvää aineistoa. Itse pitäisin tarpeellisena harkita tämän tyyppisen lainsäädännön säätämistä myös Suomeen, valtionsyyttäjä Mika Illman toteaa.

Verkko kokoaa myös uskonnollisia ja poliittisia ääriliikkeitä. Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa useita rasistista materiaalia ja äärioikeiston propagandaa ulkomaita myöten levittäviä verkkokauppoja.

Netin muukalaisviha koetaan vakavana uhkana myös siksi, että maahanmuuton odotetaan jatkossa lisääntyvän. Euroopasta on jo esimerkkejä siitä, kuinka maahanmuuttajien ja kantaväestön arkistetkin kärhämät voivat kärjistyä polttoiskuiksi ja mellakoiksi.

- Pitäisin tärkeänä, ettei tilannetta päästetä sellaiseksi kuin se on eräissä muissa maissa, Ruotsissa ja Länsi-Euroopassa, valtionsyyttäjä Illman sanoo.

-----

Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.

- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.

Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.

- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
[...]
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.

- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.