Savon Sanomat/Kristiina Kouros: Maahanmuuton kriittisyydestä 23.3.2010
Poliitikkojen uhkailusta alkanut uusi vaihde maahanmuuttokeskustelussa on tervetullutta.
Paljastuneet, viharikoksiin yllyttävät sivustot ja Facebook-ryhmäläiset, jotka ilmoittivat olevansa valmiita istumaan muutaman vuoden ministeri Astrid Thorsin taposta, ovat todella huolestuttavia ilmiöitä.
Pääministeri Matti Vanhanen tuomitsi uhkailun nopeasti ja selkeästi, mutta kannanotto jäi uutispimentoon, koska hän esitti sen ruotsinkielisissä uutisissa.
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Iltalehti: Ihmiskauppa juurittava Suomen työelämästä
Iltalehti, pääkirjoitus: Ihmiskauppa juurittava Suomen työelämästä 23.3.2010
Ulkomaalaislain muutoksella ei pidä avata portteja harmaiden työmarkkinoiden kasvulle.
Maahanmuuttokeskustelu on kuumentunut ministeri Astrid Thorsin (rkp) saamien uhkailujen ympärille. Tappouhkauksia on ministereitä kohti singottu ennenkin, esimerkiksi EU-jäsenyyskeskustelun yhteydessä.
Uhkailut ovat ehdottoman tuomittavia, ja niihin on puututtava. Maahanmuuttokeskustelua ei kuitenkaan pidä jättää muutaman höyrypään ohjailtavaksi. Kasvanut kriittisyys maahanmuuton ongelmia kohtaan on otettava vakavasti ja analyyttista keskustelua jatkettava.
Ulkomaalaislain muutoksella ei pidä avata portteja harmaiden työmarkkinoiden kasvulle.
Maahanmuuttokeskustelu on kuumentunut ministeri Astrid Thorsin (rkp) saamien uhkailujen ympärille. Tappouhkauksia on ministereitä kohti singottu ennenkin, esimerkiksi EU-jäsenyyskeskustelun yhteydessä.
Uhkailut ovat ehdottoman tuomittavia, ja niihin on puututtava. Maahanmuuttokeskustelua ei kuitenkaan pidä jättää muutaman höyrypään ohjailtavaksi. Kasvanut kriittisyys maahanmuuton ongelmia kohtaan on otettava vakavasti ja analyyttista keskustelua jatkettava.
klo
17.49
Avainsanat:
Astrid Thors,
ihmiskauppa,
laiton maahantulo,
maahanmuuttokeskustelu,
työelämä,
väkivalta
Frank Johansson: Vastakkainasettelua
Frank Johansson: Vastakkainasettelua 23.3.2010
Arja Alho: Keskinäinen kunnioitus
Sammon johtaja ja miljonääri Nalle Wahlroos on lukenut sambialaisen Dambisa Moyon pamfletin Dead Aid ja on sen jälkeen Suomen Kuvalehden haastattelussa sitä mieltä, että kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa osana muita leikkauksia valtiotalouden tasapainottamiseksi. Maahanmuuttoa vastustavat ksenofobit ja heitä peesaavat poliitikot ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajaperheiden (jolla siis itse asiassa tässä yhteydessä tarkoitetaan vain afrikkalaisia tai arabimaista tulevia muunvärisiä turvapaikanhakijoita) sosiaaliapu pitäisikin laittaa vanhainkotien suomalaisten pyllyjen vaippoihin. Mielenkiintoisia vastakkainasetteluja.
Rahan käyttö on poliittista. Miettivätkö kansallismieliset ksenofobit koskaan sitä, että ne poliitikot, jotka nyt puhuvat maahanmuuttajien vähimmäistoimentulon leikkaamisesta ovat ne samat poliitikot puoluekannasta riippumatta, jotka ovat jo leikanneet pois niitä rahoja vanhuksilta vanhainkodissa. Se raha, joka otetaan pois yhdestä osaa sosiaalimenoja, ei useinkaan siirry menoluokan sisällä vaan johonkin toiseen asiaan. Kuten vaikka ilmavoimien Hornet koneisiin tai turvetukiaisiin.
Arja Alho: Keskinäinen kunnioitus
Sammon johtaja ja miljonääri Nalle Wahlroos on lukenut sambialaisen Dambisa Moyon pamfletin Dead Aid ja on sen jälkeen Suomen Kuvalehden haastattelussa sitä mieltä, että kehitysyhteistyö pitäisi lopettaa osana muita leikkauksia valtiotalouden tasapainottamiseksi. Maahanmuuttoa vastustavat ksenofobit ja heitä peesaavat poliitikot ovat sitä mieltä, että maahanmuuttajaperheiden (jolla siis itse asiassa tässä yhteydessä tarkoitetaan vain afrikkalaisia tai arabimaista tulevia muunvärisiä turvapaikanhakijoita) sosiaaliapu pitäisikin laittaa vanhainkotien suomalaisten pyllyjen vaippoihin. Mielenkiintoisia vastakkainasetteluja.
Rahan käyttö on poliittista. Miettivätkö kansallismieliset ksenofobit koskaan sitä, että ne poliitikot, jotka nyt puhuvat maahanmuuttajien vähimmäistoimentulon leikkaamisesta ovat ne samat poliitikot puoluekannasta riippumatta, jotka ovat jo leikanneet pois niitä rahoja vanhuksilta vanhainkodissa. Se raha, joka otetaan pois yhdestä osaa sosiaalimenoja, ei useinkaan siirry menoluokan sisällä vaan johonkin toiseen asiaan. Kuten vaikka ilmavoimien Hornet koneisiin tai turvetukiaisiin.
klo
16.48
Avainsanat:
Arja Alho,
Frank Johansson,
maahanmuuttokeskustelu,
maahanmuuttokriittisyys,
rasismi
YLE: Kemin maahanmuuttajia kotoutetaan
YLE Perämeri: Kemin maahanmuuttajia kotoutetaan 23.3.2010
Kemin maahanmuuttajia kotoutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan aktiivisesti lähivuosina. Tämän kuun alussa alkaneen ja vuoden 2013 loppuun asti jatkuvan Silmu-projektin aikana luodaan uusia keinoja ja työkaluja maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Maahanmuuttajien arjen taitoja ja työelämävalmiuksia kehitetään erilaisissa toiminnallisissa ryhmissä.
- Lähdetään realistisella systeemillä liikkeelle. Ei hyysätä eikä myöskään luoda negaatiota kuntalaisiin. Yhdessä kemiläisen valtaväestön kanssa tulisi toteuttaa kotouttaminen mahdollisimman nopeasti, koska heistä on hyötyä yhteiskunnalle, sanoo projektipäällikkö Pirkko Pehkonen.
Kemin maahanmuuttajia kotoutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan aktiivisesti lähivuosina. Tämän kuun alussa alkaneen ja vuoden 2013 loppuun asti jatkuvan Silmu-projektin aikana luodaan uusia keinoja ja työkaluja maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Maahanmuuttajien arjen taitoja ja työelämävalmiuksia kehitetään erilaisissa toiminnallisissa ryhmissä.
- Lähdetään realistisella systeemillä liikkeelle. Ei hyysätä eikä myöskään luoda negaatiota kuntalaisiin. Yhdessä kemiläisen valtaväestön kanssa tulisi toteuttaa kotouttaminen mahdollisimman nopeasti, koska heistä on hyötyä yhteiskunnalle, sanoo projektipäällikkö Pirkko Pehkonen.
Ilkka/Panu Laturi: Maahanmuuttajavihaa ei voi hyväksyä
Ilkka/Panu Laturi (vihr): Maahanmuuttajavihaa ei voi hyväksyä 23.3.2010
Taustaa:
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi: Mikä oikeudenmukaisuuden taju, puheenjohtaja Katainen? 16.3.2010
Maahanmuutto tulee olemaan yksi kevään 2011 eduskuntavaalien teemoista. Hyvä niin. Asiasta on syytä keskustella, sillä Suomi kohtaa väestön vanhenemisen seurauksena työvoimapulan, joka koskee esimerkiksi terveydenhuoltoa ja hoiva-alaa.
Ennakoin, että vaalien lähestyessä maahanmuuttokeskustelusta unohtuvat monet olennaiset teemat, kuten kysymykset siitä, miten maahanmuuttajat saisivat Suomessa inhimillisen kohtelun tai miten heidät saataisiin parhaalla tavalla kotoutettua maahamme. Pelkään, että keskustelu muuttuu yhä vihansävyisemmäksi ja tulee keskittymään ainoastaan maahanmuuton ongelmiin.
Taustaa:
Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi: Mikä oikeudenmukaisuuden taju, puheenjohtaja Katainen? 16.3.2010
Maahanmuutto tulee olemaan yksi kevään 2011 eduskuntavaalien teemoista. Hyvä niin. Asiasta on syytä keskustella, sillä Suomi kohtaa väestön vanhenemisen seurauksena työvoimapulan, joka koskee esimerkiksi terveydenhuoltoa ja hoiva-alaa.
Ennakoin, että vaalien lähestyessä maahanmuuttokeskustelusta unohtuvat monet olennaiset teemat, kuten kysymykset siitä, miten maahanmuuttajat saisivat Suomessa inhimillisen kohtelun tai miten heidät saataisiin parhaalla tavalla kotoutettua maahamme. Pelkään, että keskustelu muuttuu yhä vihansävyisemmäksi ja tulee keskittymään ainoastaan maahanmuuton ongelmiin.
klo
15.02
Avainsanat:
Kai Pöntinen,
Kokoomus,
maahanmuuttokeskustelu,
Panu Laturi,
SDP,
vaalit,
Vihreät,
Wille Rydman
Helsingin uutiset/A.-P. Pietilä: Kenen isoäitiä pitää puolustaa?
Helsingin uutiset/A.-P. Pietilä: Kenen isoäitiä pitää puolustaa? 23.3.2010
Isoäitien huono kohtelu tuntuu pahalta siitäkin huolimatta, että sekä egyptiläinen että venäläinen isoäiti ovat Suomessa laittomasti. On epäinhimillistä, että viranomaiset saivat käsiteltyä heidän asiansa vasta sen jälkeen, kun kumpikin oli ehtinyt asettua Suomeen.
Kahdesta EU-maasta, Bulgariasta ja Romaniasta, tuleville kerjääville isoäideille Suomi maksaa mukisematta reilut 400 euroa kuukaudessa toimeentulotukea. Se on 350 euroa enemmän kuin Saksassa. Kun Suomi vaihtoi Saksan mallin mukaisesti osan käteisestä valmisruuaksi, kerjäläiset protestoivat palkkojen leikkausta.Suomalainen antaa almun kerjäläiselle, joka retuuttaa huumattua lasta sylissään.Kumpi on humaanimpi, rahan antaja vai kerjäläinen?
Isoäitien huono kohtelu tuntuu pahalta siitäkin huolimatta, että sekä egyptiläinen että venäläinen isoäiti ovat Suomessa laittomasti. On epäinhimillistä, että viranomaiset saivat käsiteltyä heidän asiansa vasta sen jälkeen, kun kumpikin oli ehtinyt asettua Suomeen.
Kahdesta EU-maasta, Bulgariasta ja Romaniasta, tuleville kerjääville isoäideille Suomi maksaa mukisematta reilut 400 euroa kuukaudessa toimeentulotukea. Se on 350 euroa enemmän kuin Saksassa. Kun Suomi vaihtoi Saksan mallin mukaisesti osan käteisestä valmisruuaksi, kerjäläiset protestoivat palkkojen leikkausta.Suomalainen antaa almun kerjäläiselle, joka retuuttaa huumattua lasta sylissään.Kumpi on humaanimpi, rahan antaja vai kerjäläinen?
klo
15.00
Avainsanat:
Eveline Fadayel,
Jutta Urpilainen,
kerjäläiset,
maahanmuutto,
romanit,
Tarja Halonen,
vaalit
YLE: Ammattikorkea ei enää houkuta afrikkalaisia
YLE Kainuu: Ammattikorkea ei enää houkuta afrikkalaisia 23.3.2010
Ulkomaalaisten nuorten into hakea opiskelijaksi ammattikorkeakouluihin on romahtanut. Esimerkiksi Kajaanissa erityisesti afrikkalaisten hakuinto on hiipunut verrattuna vuoden takaiseen.
Kajaanin AMK:ssa englanninkielisiin ohjelmiin ensisijaisesti hakeneiden määrä tipahti tämän talven haussa 276:een, kun määrä oli vuosi sitten lähes kolminkertainen.
Koko maassakin ulkomaalaisten hakijoiden määrä on laskenut, muttei läheskään yhtä rajusti kuin Kajaanissa. Kajaanissa jyrkkä pudotus johtuu suurimmaksi osaksi Afrikasta tulleiden hakemusten vähäisyydestä. Sen sijaan venäläisten ja vietnamilaisten hakijoiden määrä on jopa kasvussa. Suomalaisiakin hakijoita yhä riittää englanninkielisiin koulutuksiin.
Ulkomaalaisten nuorten into hakea opiskelijaksi ammattikorkeakouluihin on romahtanut. Esimerkiksi Kajaanissa erityisesti afrikkalaisten hakuinto on hiipunut verrattuna vuoden takaiseen.
Kajaanin AMK:ssa englanninkielisiin ohjelmiin ensisijaisesti hakeneiden määrä tipahti tämän talven haussa 276:een, kun määrä oli vuosi sitten lähes kolminkertainen.
Koko maassakin ulkomaalaisten hakijoiden määrä on laskenut, muttei läheskään yhtä rajusti kuin Kajaanissa. Kajaanissa jyrkkä pudotus johtuu suurimmaksi osaksi Afrikasta tulleiden hakemusten vähäisyydestä. Sen sijaan venäläisten ja vietnamilaisten hakijoiden määrä on jopa kasvussa. Suomalaisiakin hakijoita yhä riittää englanninkielisiin koulutuksiin.
HS/Sujit Wings: Koulutus valintakriteeriksi
Helsingin Sanomat, mielipide: Sujit Wings: Koulutus valintakriteeriksi 23.3.2010
Tomi Riihimäki: Maahanmuuttajia yrittäjiksi 26.3.2010
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut keskustelua maahanmuutosta. Keskustelu tarvitsee selkeämmät käsitteet ja maahanmuuttajien osallistumista.
HS:n kyselyssä (HS 15. 3.) kysyttiin "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?" Kysymys on liian yleinen, koska maahanmuuttajat eivät muodosta yhtenäistä, homogeenistä ryhmää. Maahanmuuttajien keskuudessa on suuria eroja koulutuksessa ja sosio-ekonomisessa taustassa, lähtömaan kulttuurista puhumattakaan.
Globaalissa taloudessa Suomi tarvitse maahanmuuttajia, jotka osallistuvat aktiivisesti suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Pienenä maana Suomi pärjää tässä globaalissa kilpailussa vain korkeateknologian ja innovatiivisuuden avulla. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat tähän omalla osaamisellaan lisäarvoa.
Tomi Riihimäki: Maahanmuuttajia yrittäjiksi 26.3.2010
Olen suurella mielenkiinnolla seurannut keskustelua maahanmuutosta. Keskustelu tarvitsee selkeämmät käsitteet ja maahanmuuttajien osallistumista.
HS:n kyselyssä (HS 15. 3.) kysyttiin "Pitäisikö Suomeen ottaa lisää maahanmuuttajia?" Kysymys on liian yleinen, koska maahanmuuttajat eivät muodosta yhtenäistä, homogeenistä ryhmää. Maahanmuuttajien keskuudessa on suuria eroja koulutuksessa ja sosio-ekonomisessa taustassa, lähtömaan kulttuurista puhumattakaan.
Globaalissa taloudessa Suomi tarvitse maahanmuuttajia, jotka osallistuvat aktiivisesti suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan. Pienenä maana Suomi pärjää tässä globaalissa kilpailussa vain korkeateknologian ja innovatiivisuuden avulla. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat tuovat tähän omalla osaamisellaan lisäarvoa.
Jeremy Gould: Perinnöllistä sivistymättömyyttä
Kepa/Jeremy Gould: Perinnöllistä sivistymättömyyttä 22.3.2010
Ajauduin älykisaan valtsikkalaisen professorituttavan kanssa. Aiheena geenit ja käytös. Väittelimme suomalaisen väkivaltaisuuden lähteistä: perimä vaiko kulttuuri ajaa suomalaisia hakkaamaan, puukottamaan ja ampumaan toisiaan?
Ouluun asettunut skottiantropologi Edward Dutton oli Hesarin vieraskynässään löytävinään syitä suomalaiseen väkivaltaan geeneistä. Tulin radiossa luonnehtineeksi Duttonin väitteitä "potaskaksi" (sananvalinta, josta en ole jälkeenpäin erityisen ylpeää). Ihmisgeenien tutkijoiden tuloksiin vedoten totesin, ettei millään erityisen käytöksen muodolla ole kyetty osoittamaan geneettistä perustaa.
Professorituttava piti omaa puhettani potaskana, sillä hänestä "oikeastaan mistään muusta ei ole todellista kausaalista näyttöä kuin geenien vaikutuksesta käytökseen".
Ajauduin älykisaan valtsikkalaisen professorituttavan kanssa. Aiheena geenit ja käytös. Väittelimme suomalaisen väkivaltaisuuden lähteistä: perimä vaiko kulttuuri ajaa suomalaisia hakkaamaan, puukottamaan ja ampumaan toisiaan?
Ouluun asettunut skottiantropologi Edward Dutton oli Hesarin vieraskynässään löytävinään syitä suomalaiseen väkivaltaan geeneistä. Tulin radiossa luonnehtineeksi Duttonin väitteitä "potaskaksi" (sananvalinta, josta en ole jälkeenpäin erityisen ylpeää). Ihmisgeenien tutkijoiden tuloksiin vedoten totesin, ettei millään erityisen käytöksen muodolla ole kyetty osoittamaan geneettistä perustaa.
Professorituttava piti omaa puhettani potaskana, sillä hänestä "oikeastaan mistään muusta ei ole todellista kausaalista näyttöä kuin geenien vaikutuksesta käytökseen".
YLE: Kotouttamisohjelma ja kielikoulutus maahanmuuttajien ydinkysymykset
YLE Pohjanmaa: Kotouttamisohjelma ja kielikoulutus maahanmuuttajien ydinkysymykset 23.3.2010
Viranomaisten välisen työnjaon epäselvyydet ja kielikoulutuksen riittämättömyys ovat maahanmuuttajien kotouttamisen suurimpia haasteita Suupohjan kunnissa. Tämä käy ilmi tänään tiistaina julkaistusta selvityksestä.
Selvityksessä kartoitettiin julkisen palvelujärjestelmän valmiuksia vastata maahanmuutosta aiheutuviin palveluhaasteisiin. Selvitys pohjautuu maahanmuuttajien, kuntien työntekijöiden ja mm. järjestöjen ja yritysten näkemyksiin.
Raportti päätyy ehdottamaan, että jokaisen kunnan tulisi laatia kotouttamisohjelma. Ohjelmassa käytäisiin läpi maahanmuuttajan tarvitsemia palveluja ja sovittaisiin niihin liittyvästä vastuunjaosta. Kotouttamisohjelma voitaisiin laatia myös usean kunnan yhteisenä, esimerkiksi Suupohjassa kaikkia alueen neljää kuntaa koskevana.
Viranomaisten välisen työnjaon epäselvyydet ja kielikoulutuksen riittämättömyys ovat maahanmuuttajien kotouttamisen suurimpia haasteita Suupohjan kunnissa. Tämä käy ilmi tänään tiistaina julkaistusta selvityksestä.
Selvityksessä kartoitettiin julkisen palvelujärjestelmän valmiuksia vastata maahanmuutosta aiheutuviin palveluhaasteisiin. Selvitys pohjautuu maahanmuuttajien, kuntien työntekijöiden ja mm. järjestöjen ja yritysten näkemyksiin.
Raportti päätyy ehdottamaan, että jokaisen kunnan tulisi laatia kotouttamisohjelma. Ohjelmassa käytäisiin läpi maahanmuuttajan tarvitsemia palveluja ja sovittaisiin niihin liittyvästä vastuunjaosta. Kotouttamisohjelma voitaisiin laatia myös usean kunnan yhteisenä, esimerkiksi Suupohjassa kaikkia alueen neljää kuntaa koskevana.
maanantai 22. maaliskuuta 2010
YLE: Väyrynen puolusti kantaansa kiintiöpakolaisten vähentämiseksi
YLE Uutiset: Väyrynen puolusti kantaansa kiintiöpakolaisten vähentämiseksi 22.3.2010
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) pitää kiinni kannastaan vähentää Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Hän korosti maanantaina YLEn A-Studion haastattelussa, että vastaavan summan laittaminen kriisialueiden suoraan tukemiseen toisi jopa monikymmenkertaisen hyödyn.
Väyrysen mukaan perheen yhdistämisohjelman vuoksi Suomi ottaa kiintiöpakolaisia paljon enemmän kuin sovitut 750 pakolaista.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) pitää kiinni kannastaan vähentää Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Hän korosti maanantaina YLEn A-Studion haastattelussa, että vastaavan summan laittaminen kriisialueiden suoraan tukemiseen toisi jopa monikymmenkertaisen hyödyn.
Väyrysen mukaan perheen yhdistämisohjelman vuoksi Suomi ottaa kiintiöpakolaisia paljon enemmän kuin sovitut 750 pakolaista.
Kainuun Sanomat: Ketkä kuuluvat perheeseen?
Kainuun Sanomat, kolumni/Päivi Bisi: Ketkä kuuluvat perheeseen? 22.3.2010
Satakunnan Kansa, pääkirjoitus: Ulkomaalaiset mummut – uhka suomalaiselle yhteiskunnalle 21.3.2010
Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti perjantaina kantaa kahden isoäidin käännytyspäätökseen. Halonen totesi etteivät päätökset sovi hänen oikeustajuunsa, vaikka viranomaiset ovatkin sinänsä toimineet voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Eivät korkeimman hallinto-oikeuden päätökset mahda sopia kovin monen muunkaan oikeustajuun.
Viranomaisten toiminta tuntuu uskomattoman pelkurimaiselta, etenkin kun perheet ovat sitoutuneet pitämään taloudellisesti huolta isoäideistään. Paetaan lakipykälien taakse ja häädetään vanhat ihmiset pois omaistensa luota, selviytymään yksin Egyptissä ja Venäjällä.
Nyt maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sitten aikoo keskustella eduskuntaryhmien kanssa ulkomaalaislain muuttamisesta niin, että se sallisi oleskelulupien myöntämisen ydinperheen ulkopuolisille omaisille.
Satakunnan Kansa, pääkirjoitus: Ulkomaalaiset mummut – uhka suomalaiselle yhteiskunnalle 21.3.2010
Tasavallan presidentti Tarja Halonen otti perjantaina kantaa kahden isoäidin käännytyspäätökseen. Halonen totesi etteivät päätökset sovi hänen oikeustajuunsa, vaikka viranomaiset ovatkin sinänsä toimineet voimassaolevan lainsäädännön mukaan. Eivät korkeimman hallinto-oikeuden päätökset mahda sopia kovin monen muunkaan oikeustajuun.
Viranomaisten toiminta tuntuu uskomattoman pelkurimaiselta, etenkin kun perheet ovat sitoutuneet pitämään taloudellisesti huolta isoäideistään. Paetaan lakipykälien taakse ja häädetään vanhat ihmiset pois omaistensa luota, selviytymään yksin Egyptissä ja Venäjällä.
Nyt maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors sitten aikoo keskustella eduskuntaryhmien kanssa ulkomaalaislain muuttamisesta niin, että se sallisi oleskelulupien myöntämisen ydinperheen ulkopuolisille omaisille.
Satu Hassi: Kutsutaan rasismia rasismiksi
Satu Hassi: Kutsutaan rasismia rasismiksi 22.3.2010
Suomalaisesta sanomalehdestä ei näinä aikoina ole vaikeaa löytää pääkirjoitusta, kolumnia ja mielipidekirjoitusta, jossa vaaditaan keskustelua maahanmuutosta. Siihen nämä kirjoitukset enimmäkseen jäävätkin. Vaikeampi on löytää varsinaisia mielipiteitä.
Hyvä esimerkki on Jyrki Kataisen kirjoitus Hesarissa tänään. Se on täynnä yleisyyksiä ja joka suuntaan kumartamista tyyliin ”maahanmuutosta on puhuttava”, ”sallittava myös erilaiset mielipiteet”, ”… Suomessa ei sallita rasismia … tämä on jalo päämäärä … mutta”.
Ainoa varsinainen mielipide, jonka Kataisen kirjoituksesta löysin, on tämä. ”Meillä ei saa olla niin sanottuja positiivisia vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiseen verrattuna naapurimaihin.”
Suomalaisesta sanomalehdestä ei näinä aikoina ole vaikeaa löytää pääkirjoitusta, kolumnia ja mielipidekirjoitusta, jossa vaaditaan keskustelua maahanmuutosta. Siihen nämä kirjoitukset enimmäkseen jäävätkin. Vaikeampi on löytää varsinaisia mielipiteitä.
Hyvä esimerkki on Jyrki Kataisen kirjoitus Hesarissa tänään. Se on täynnä yleisyyksiä ja joka suuntaan kumartamista tyyliin ”maahanmuutosta on puhuttava”, ”sallittava myös erilaiset mielipiteet”, ”… Suomessa ei sallita rasismia … tämä on jalo päämäärä … mutta”.
Ainoa varsinainen mielipide, jonka Kataisen kirjoituksesta löysin, on tämä. ”Meillä ei saa olla niin sanottuja positiivisia vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiseen verrattuna naapurimaihin.”
MTV3/Setä Arkadia: Näin puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa luvan perästä!
MTV3/Setä Arkadia (Timo Haapala): Näin puhutaan maahanmuuttopolitiikkaa luvan perästä! 22.3.2010
Nyt siitä saa puhua - oikein puheenjohtaja Jyrki Kataisen (kok.) luvalla. Nimittäin maahanmuuttopolitiikasta.
Kiitos oikein paljon!
Tämän päivän HS:ssa - jossa maanmuuttokeskustelua on ansiokkaasti jatkettu jo päivätolkulla - Katainen jakaa keskusteluohjeita. Näihin ohjeisiin kuuluu mm. se, että “on sallittava myös erilaiset mielipiteet”.
Hienoa.
Nyt siitä saa puhua - oikein puheenjohtaja Jyrki Kataisen (kok.) luvalla. Nimittäin maahanmuuttopolitiikasta.
Kiitos oikein paljon!
Tämän päivän HS:ssa - jossa maanmuuttokeskustelua on ansiokkaasti jatkettu jo päivätolkulla - Katainen jakaa keskusteluohjeita. Näihin ohjeisiin kuuluu mm. se, että “on sallittava myös erilaiset mielipiteet”.
Hienoa.
klo
17.12
Avainsanat:
Eero Heinäluoma,
Ilkka Niiniluoto,
Jutta Urpilainen,
Jyrki Katainen,
maahanmuuttokeskustelu
YLE: Suomenvenäläiset pärjäävät avoimella asenteella
YLE Uutiset: Suomenvenäläiset pärjäävät avoimella asenteella 22.3.2010
YLE Uutiset: Venäläiset kuulevat edelleen "ryssittelyä"
YLE Uutiset: Turun tauti ja tapaus Astahov
Valtaosa YLEn venäjänkielisen toimituksen tapaamista Suomessa asuvista venäjänkielisistä tuntuu viihtyvän Suomessa hyvin. Kotoutumisen onnistumisessa korostetaan ihmisen omaa avointa asennetta. Jotkut ovat nähneet myös rasismia ja ryssävihaa. Etenkin lapsiin kohdistuva nimittely huolettaa vanhempia.
Useiden vuosien ajan YLEn venäjänkielinen toimitus "YLE po-russki" on tehnyt ohjelmia, joihin osallistuvat Suomessa asuvat venäjänkieliset. Ihmisten mielialat riippuvat paljolti siitä, miten hyvin he ovat pystyneet löytämään Suomessa käyttöä tiedoilleen ja taidoilleen. Mitä enemmän näille tiedoille ja taidoille on ollut käyttöä, sitä paremmin venäjänkieliset ovat täällä viihtyneet.
YLE Uutiset: Venäläiset kuulevat edelleen "ryssittelyä"
YLE Uutiset: Turun tauti ja tapaus Astahov
Valtaosa YLEn venäjänkielisen toimituksen tapaamista Suomessa asuvista venäjänkielisistä tuntuu viihtyvän Suomessa hyvin. Kotoutumisen onnistumisessa korostetaan ihmisen omaa avointa asennetta. Jotkut ovat nähneet myös rasismia ja ryssävihaa. Etenkin lapsiin kohdistuva nimittely huolettaa vanhempia.
Useiden vuosien ajan YLEn venäjänkielinen toimitus "YLE po-russki" on tehnyt ohjelmia, joihin osallistuvat Suomessa asuvat venäjänkieliset. Ihmisten mielialat riippuvat paljolti siitä, miten hyvin he ovat pystyneet löytämään Suomessa käyttöä tiedoilleen ja taidoilleen. Mitä enemmän näille tiedoille ja taidoille on ollut käyttöä, sitä paremmin venäjänkieliset ovat täällä viihtyneet.
HS/Jussi Halla-aho: Minä rakastan: "Lapset opettavat suvaitsevaisuutta"
Helsingin Sanomat/Jussi Halla-aho:"Lapset opettavat suvaitsevaisuutta" 21.3.2010
Helsingin Sanomat, mielipide/Ilkka Kantola: Rakkaus ei oikeuta hirmutekoihin 22.3.2010
Raija Vahasalo: Kylmäverisesti (blogi)
Satu Hassi: Kutsutaan rasismia rasismiksi (blogi)
MINÄ RAKASTAN
Palstalla tunnetut ihmiset paljastavat rakkautensa kohteen.
"Lapset opettavat suvaitsevaisuutta"
En voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi lapseni puolesta valmis, kirjoittaa Jussi Halla-aho.
Helsingin Sanomat, mielipide/Ilkka Kantola: Rakkaus ei oikeuta hirmutekoihin 22.3.2010
Raija Vahasalo: Kylmäverisesti (blogi)
Satu Hassi: Kutsutaan rasismia rasismiksi (blogi)
MINÄ RAKASTAN
Palstalla tunnetut ihmiset paljastavat rakkautensa kohteen.
"Lapset opettavat suvaitsevaisuutta"
En voi kuvitella sellaista hirmutekoa, johon en olisi lapseni puolesta valmis, kirjoittaa Jussi Halla-aho.
YLE: Venäjänkieliseen opetukseen hakijatulva Itä-Suomessa
YLE Uutiset: Venäjänkieliseen opetukseen hakijatulva Itä-Suomessa 22.3.2010
YLE Etelä-Karjala: Kokoomuksen kansanedustaja haluaa venäjän kielen pakkoruotsin tilalle
Jari Larikan haastattelu (audio)
Venäjänkielisen opetuksen laajeneminen esi- ja alkuopetukseen on aiheuttanut oppilasryntäyksen Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa toimiva suomalais-venäläinen koulu sai syksyllä aloittaviin ryhmiin puolet ennakoitua enemmän hakemuksia. Asenteet venäjän kieltä kohtaan ovat selvästi muuttuneet, sanoo johtava rehtori Petri Kyyrä.
YLE Etelä-Karjala: Kokoomuksen kansanedustaja haluaa venäjän kielen pakkoruotsin tilalle
Jari Larikan haastattelu (audio)
Venäjänkielisen opetuksen laajeneminen esi- ja alkuopetukseen on aiheuttanut oppilasryntäyksen Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa toimiva suomalais-venäläinen koulu sai syksyllä aloittaviin ryhmiin puolet ennakoitua enemmän hakemuksia. Asenteet venäjän kieltä kohtaan ovat selvästi muuttuneet, sanoo johtava rehtori Petri Kyyrä.
klo
14.38
Avainsanat:
Henna Virkkunen,
Jari Larikka,
Joensuu,
kielenopetus,
Kokoomus,
koulu,
Lappeenranta,
Venäjä
HS: Maahanmuutto puhutti väkeä kokoomusristeilyllä
Helsingin Sanomat: Maahanmuutto puhutti väkeä kokoomusristeilyllä 22.3.2010
Puolueen johto linjasi tiukasti monikulttuurisen Suomen nimeen.
Ulkoministeri Alexander Stubb ja juoksija-valmentaja Wilson Kirwa juoksivat leikisti kilpaa kokoomuksen Toivo elää -risteilyllä.
Baltic Princess -laivan sisääntuloaulassa on lauantaina iltakuudelta vilskettä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kättelee ministeri- ja puoluejohtokollegoidensa kanssa laivaan tulijat.
Kokoomuksen runsaan 1 300 kannattajan Toivo-hyvinvointiristeily Tallinnaan on alkamassa. Sen aikana puolueen johto kuuntelee kentän ääntä ja innostaa kannattajiaan vuoden päästä käytäviin vaaleihin.
Puolueen johto linjasi tiukasti monikulttuurisen Suomen nimeen.
Ulkoministeri Alexander Stubb ja juoksija-valmentaja Wilson Kirwa juoksivat leikisti kilpaa kokoomuksen Toivo elää -risteilyllä.
Baltic Princess -laivan sisääntuloaulassa on lauantaina iltakuudelta vilskettä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kättelee ministeri- ja puoluejohtokollegoidensa kanssa laivaan tulijat.
Kokoomuksen runsaan 1 300 kannattajan Toivo-hyvinvointiristeily Tallinnaan on alkamassa. Sen aikana puolueen johto kuuntelee kentän ääntä ja innostaa kannattajiaan vuoden päästä käytäviin vaaleihin.
klo
14.27
Avainsanat:
Alexander Stubb,
Jyrki Katainen,
Kokoomus,
maahanmuuttopolitiikka,
monikulttuurisuus
Vihreä Lanka/Jarkko Tontti: Jedien oikeudet
Vihreä Lanka/Jarkko Tontti: Jedien oikeudet 22.3.2010
Englantilaisen työvoimatoimiston turvamies ohjasi äskettäin Chris Jarvisin, 31, ulos, koska hän ei suostunut laskemaan huppuaan. Jarvis valitti asiasta kirjeitse ja sai anteeksipyynnön.
Henkilökunnalla oli kyllä oikeus vaatia asiakkaita riisumaan kypärät ja huput turvallisuussyistä, mutta nyt kyse olikin uskonnosta.
Chris Jarvis on nimittäin jedi-uskontoa tunnustava jedi-ritari, jolle huppu on osa uskonnollista vakaumusta.
Tapaus kuulostaa vitsiltä, mutta se liittyy monimutkaiseen asiavyyhtiin, yksilönvapauden rajoihin ja uskontoihin liberaalissa yhteiskunnassa.
Englantilaisen työvoimatoimiston turvamies ohjasi äskettäin Chris Jarvisin, 31, ulos, koska hän ei suostunut laskemaan huppuaan. Jarvis valitti asiasta kirjeitse ja sai anteeksipyynnön.
Henkilökunnalla oli kyllä oikeus vaatia asiakkaita riisumaan kypärät ja huput turvallisuussyistä, mutta nyt kyse olikin uskonnosta.
Chris Jarvis on nimittäin jedi-uskontoa tunnustava jedi-ritari, jolle huppu on osa uskonnollista vakaumusta.
Tapaus kuulostaa vitsiltä, mutta se liittyy monimutkaiseen asiavyyhtiin, yksilönvapauden rajoihin ja uskontoihin liberaalissa yhteiskunnassa.
Talouselämä: Maahanmuutosta puhuminen on helppoa
Talouselämä/Mirva Heiskanen: Maahanmuutosta puhuminen on helppoa 22.3.2010
Keskustelu maahanmuutosta yltyy, koska vaalit lähestyvät ja taantuma kiristää monen suomalaiset vyötä. Miksi nuo saavat noin paljon, kun omillekaan ei riitä?
Köyhien suomalaisten hätä on todellista. Se on myös ravinteikas kasvualusta taitaville populistisille poliitikoille ja suoranaiselle rasismille. Kun asioita sopivasti kärjistää, maahanmuuton ongelmat näyttävät hyvinvointivaltion suurilta epäkohdilta.
Maahanmuuttopolitiikassa on varmasti paljon parannettavaa.
Suomen ja hyvinvointiyhteiskunnan suuret ongelmat ovat kuitenkin jossain ihan muualla.
Keskustelu maahanmuutosta yltyy, koska vaalit lähestyvät ja taantuma kiristää monen suomalaiset vyötä. Miksi nuo saavat noin paljon, kun omillekaan ei riitä?
Köyhien suomalaisten hätä on todellista. Se on myös ravinteikas kasvualusta taitaville populistisille poliitikoille ja suoranaiselle rasismille. Kun asioita sopivasti kärjistää, maahanmuuton ongelmat näyttävät hyvinvointivaltion suurilta epäkohdilta.
Maahanmuuttopolitiikassa on varmasti paljon parannettavaa.
Suomen ja hyvinvointiyhteiskunnan suuret ongelmat ovat kuitenkin jossain ihan muualla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)