YLE: Venäjänkieliseen opetukseen hakijatulva Itä-Suomessa

YLE Uutiset: Venäjänkieliseen opetukseen hakijatulva Itä-Suomessa 22.3.2010
YLE Etelä-Karjala: Kokoomuksen kansanedustaja haluaa venäjän kielen pakkoruotsin tilalle
Jari Larikan haastattelu (audio)

Venäjänkielisen opetuksen laajeneminen esi- ja alkuopetukseen on aiheuttanut oppilasryntäyksen Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa toimiva suomalais-venäläinen koulu sai syksyllä aloittaviin ryhmiin puolet ennakoitua enemmän hakemuksia. Asenteet venäjän kieltä kohtaan ovat selvästi muuttuneet, sanoo johtava rehtori Petri Kyyrä.

Itä-Suomen koulu on ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kansainvälinen kielikoulu. Sen on tähän asti voinut aloittaa vasta viidenneltä luokalta, mutta syksyllä koulu laajentaa toimintansa myös alemmille vuosiluokille. Uusien ryhmien jälkeen oppilaita on lähes 550 eli miltei puolet enemmän kuin muutama vuosi sitten.

- Todella harmi, että emme voi ottaa sisään kaikkia hakijoita, mutta tilat eivät todellakaan riitä, harmittelee Itä-Suomen koulun johtava rehtori Petri Kyyrä.

Esimerkiksi vasta pari vuotta sitten valmistunut Lappeenrannan koulutalo on jo käynyt ahtaaksi. Uusia tiloja etsitään samalla, kun koulu hakee henkilökuntaa uusia opetusryhmiä varten.

Kyyrä myöntää, että hakijatulva tuli täydellisenä yllätyksenä.

Asenteet ovat muuttuneet

Hakijatulvaa pidetään osoituksena asennemuutoksesta. Johtavan rehtorin mukaan nuorilla aikuisilla on aiempaa vähemmän ennakkoluuloja venäjän kieltä kohtaan. He valitsevat lapsilleen koulun järkisyiden perusteella, Kyyrä sanoo.

Itä-Suomen koulun uusista oppilaista noin kolme neljäsosaa tulee täysin suomenkielisistä perheistä. Loput ovat äidinkieleltään venäläisiä tai kaksikielisiä.

Koulua ylläpitää Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kaupunkien perustama säätiö. Koulutoiminnan laajentamisesta näiden kaupunkien ulkopuolelle on puhuttu, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Kiinnostusta venäjänkielistä peruskoulu- ja lukio-opetusta kohtaan on ollut muun muassa Kymenlaaksossa ja Savossa.

Joensuussa, Imatralla ja Lappeenrannassa toimiva suomalais-venäläinen koulu

Lasten kielitaidosta hyötyy koko perhe

Lappeenrantalaisten Minna ja Risto Ilmaniemen molemmat lapset aloittavat opintiensä Itä-Suomen koulussa ensi syksynä, Sanni ensimmäisellä luokalla ja Eetu esikoulussa. Lapset ovat jo käyneet tutustumassa kouluun ja kuuntelemassa molemmille aivan vierasta venäjän kieltä.

- Kuulosti aika kivalta, sanoo Sanni.

Eetusta se kuulosti oudolta ja hassulta. Kumpikin kuitenkin oppii mielellään vieraita kieliä.

Ilmaniemille lasten sijoittaminen suomalais-venäläiseen kouluun oli tilaisuus, johon piti tarttua heti.

- Tuossa iässä lapset oppivat hirveän paljon, oikein imevät itseensä kaikkea uutta ympäristöstään ja oppivat vieraita kieliäkin helposti, sanoo Minna Ilmaniemi.

- Vieraan kulttuurin tuntemus myös avartaa maailmankatsomusta ja opettaa lapsia kunnioittamaan ja ymmärtämään muita ihmisiä.

Risto Ilmaniemelle perusteeksi koulun valinnalle riittää pelkkä rajan läheisyys. Kanssakäyminen venäläisten kanssa on jo nyt vilkasta ja se lisääntyy vääjäämättä, hän sanoo. Molemmat vanhemmat arvelevat joutuvansa itsekin opiskelemaan venäjää auttaakseen lapsiaan kotitehtävissä. Ja voihan tässä käydä niinkin, että lapset opettavat venäjää meille, nauravat Ilmaniemet.

______________________________________________

YLE Etelä-Karjala: Kokoomuksen kansanedustaja haluaa venäjän kielen pakkoruotsin tilalle

Pakkoruotsi on pakkopullaa, toteaa kokoomuksen kouvolalainen kansanedustaja Jari Larikka. Larikka haluaisi vaihtaa pakkoruotsin venäjän kieleen ainakin Kaakkois-Suomessa.

- Mitä järkeä on siinä, että viiden miljoonan kansa opettelee ruotsin kielen, jota puhuu kahdeksan miljoonaa ihmistä, pohtii pohtii Kymen vaalipiirin kansanedustaja Jari Larikka (kok.)

Larikka viittaa opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) haluun aikaistaa ruotsin kielen opetusta aloitettavaksi jo viidennellä luokalla.

Pakkoruotsi on pakkopullaa, toteaa Larikka.

- Kaakonkulmalla olisi paljon enemmän hyötyä siitä, että keskittyisimme venäjän kieleen. Se on paljon käytännöllisempi esim. kauppakieli täällä kuin ruotsin kieli, toteaa Larikka.

- Ruotsin kielen väkisin ajaminen samalla tavalla ympäri Suomen ei ole tätä päivää, toteaa Larikka.

Larikka ei usko, että ajatus tulisi etenemään vielä tällä kaudella. Larikka on kuitenkin viestittänyt ajatuksiaan myös opetusministeri Henna Virkkuselle.

- Virkkunen asian tiedostaa, mutta katsotaan mitä sille voisi tehdä, kertoo Jari Larikka.

Jari Larikka oli haastattelussa Etelä-Karjalan Radion Valtaväylä-ohjelmassa ma 22.3.