Savon Sanomat/Kristiina Kouros: Maahanmuuton kriittisyydestä 23.3.2010
Poliitikkojen uhkailusta alkanut uusi vaihde maahanmuuttokeskustelussa on tervetullutta.
Paljastuneet, viharikoksiin yllyttävät sivustot ja Facebook-ryhmäläiset, jotka ilmoittivat olevansa valmiita istumaan muutaman vuoden ministeri Astrid Thorsin taposta, ovat todella huolestuttavia ilmiöitä.
Pääministeri Matti Vanhanen tuomitsi uhkailun nopeasti ja selkeästi, mutta kannanotto jäi uutispimentoon, koska hän esitti sen ruotsinkielisissä uutisissa.
Vanhastakin nopeampi oli ministeri Stefan Wallin. Nyt kantansa koko maahanmuuttokeskusteluun ovat vahvasti ilmaisseet ministerit Aleksander Stubb ja Jyrki Katainen, ja varmasti moni muukin ministeri on ottanut asiaan kantaa vähemmän uutisoidusti.
Viikonloppuna Vanhanen on vakuuttanut koko hallituksen seisovat Thorsin takana. Hyvä.
Nimeltä mainittujen tunnettujen henkilöiden uhkailun varjoon ovat keskustelussa jääneet ensisijaiset vihan kohteet: täällä asuvat maahanmuuttajat.
Erään vihasivuston mukaan eroon pitäisi päästä Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta tulleista maahanmuuttajista, etenkin muslimeista ja ylipäätään mustaihoisista.
Eroon pääseminen tapahtuu sivuston mukaan tappamalla riittävä määrä kyseisiä Suomessa asuvia ihmisiä, jotta loputkin ymmärtävät paeta.
Kyse on etniseen alkuperään ja uskontoon perustuvasta vihasta. Kuten oli kyse toisen maailmasodan aikaisissa vainoissa ja tuoreemmissa kansanmurhissa.
Viharikokset ja kansanmurhat eivät synny tyhjästä: niitä edeltää ilmapiirin muutos, joka tapahtuu hitaasti. Yhteiskunnallisia ongelmia aletaan pitää tietyn ryhmän aiheuttamina ja näitä ongelmia korostetaan.
Ryhmään yhdistetään kielteisiä stereotypioita. Yksinkertaistaen ajatellaan, että asiat olisivat hyvin, jos vain ongelman aiheuttajia ei olisi.
Haluan uskoa, ettei ilmapiiri Suomessa kiristy koskaan vainon mittoihin.
Silmiä ei kuitenkaan voi sulkea ikäviltä tilastoilta: EU:n perusoikeusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 74 prosenttia haastatelluista somaleista kertoi joutuneensa Suomessa pahoinpitelyksi tai sillä uhatuksi viimeisen 12 kuukauden aikana!
Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vajaa 10 prosenttia suomalaisista kertoi joutuneensa väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi (Optula 2006).
Ja vielä toinen tieto: poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus nousi 60 prosenttia vuosina 2007-2008. Luvut ovat nousseet nk. maahanmuuttokriittisen keskustelun myötä. Varmasti suurin osa suomalaisista tuomitsee uhkailun ja väkivallan. Nyt on aika sanoa se ääneen.
Yksi merkittävä ongelma on käsitteiden hämäryys ja väärinkäyttö.
Maahanmuuttokriittisyys on kaapattu tarkoittamaan mitä tahansa rikollisesta vihanlietsonnasta ja yleisestä maahanmuuttajien parjaamisesta sinänsä faktoihin perustuvaan, mutta negatiivisiin ilmiöihin keskittyvään maahanmuuttopolitiikan arviointiin.
Tämän nimikkeen alla haluaa esimerkiksi Helsingin kaupungin valtuutettu Jussi Halla-aho oman ilmoituksensa mukaan olla. Kuka tietää, mitä maahanmuuttokriittisyyttä hän ajaa?
Keskustelun tulee olla myös suhteellista - suomalaisen yhteiskunnan merkittävimpiä ongelmia ei voi rehellisyyden nimissä sysätä maahanmuuton syyksi.
Toivottavasti ennen eduskuntavaaleja päästään puhumaan maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueista eritellysti ja objektiivisesti. Toivottavasti vaalihumuinen kansa on kiinnostunut myös muista teemoista.
Kirjoittaja on kuopiolaislähtöinen juristi ja Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.