YLE: Suomenvenäläiset pärjäävät avoimella asenteella

YLE Uutiset: Suomenvenäläiset pärjäävät avoimella asenteella 22.3.2010
YLE Uutiset: Venäläiset kuulevat edelleen "ryssittelyä"
YLE Uutiset: Turun tauti ja tapaus Astahov

Valtaosa YLEn venäjänkielisen toimituksen tapaamista Suomessa asuvista venäjänkielisistä tuntuu viihtyvän Suomessa hyvin. Kotoutumisen onnistumisessa korostetaan ihmisen omaa avointa asennetta. Jotkut ovat nähneet myös rasismia ja ryssävihaa. Etenkin lapsiin kohdistuva nimittely huolettaa vanhempia.

Useiden vuosien ajan YLEn venäjänkielinen toimitus "YLE po-russki" on tehnyt ohjelmia, joihin osallistuvat Suomessa asuvat venäjänkieliset. Ihmisten mielialat riippuvat paljolti siitä, miten hyvin he ovat pystyneet löytämään Suomessa käyttöä tiedoilleen ja taidoilleen. Mitä enemmän näille tiedoille ja taidoille on ollut käyttöä, sitä paremmin venäjänkieliset ovat täällä viihtyneet.

Nämä ihmiset puhuvat itsestään ylpeästi "suomenvenäläisinä", samaan tapaan kuin "suomenruotsalaiset", eivätkä pidä siitä, että heitä kutsutaan "maahanmuuttajiksi".

Esimerkiksi Viktoria Sinjakova, joka osallistui Miss Suomi -kilpailun finaaliin, kertoi YLE po-russkin haastattelussa, että hänestä ei ollut mukavaa, että netissä jotkut närkästyneenä kysyivät "miksi venäläinen osallistuu suomalaiseen kilpailuun?"

- Miksi ne ajattelevat niin? Minähän olen Suomen kansalainen, ihmetteli Sinjakova.

Muuten hänelle jäi kisaan osallistumisesta mukavat muistot – paljolti siksi, ettei hänen syntyperällään ollut mitään merkitystä kilpailun muille osanottajille.

Monet YLE po-russkin ohjelmissa haastatellut venäjänkieliset ovat sitä mieltä, että onnistunut kotoutuminen Suomeen riippuu suuressa määrin ihmisen omista ominaisuuksista. Avoin asenne kaikkea uutta kohtaan, kyky suhtautua ympäröivään maailmaan ilman ennakkoluuloja – siinä menestyksen tae heidän mielestään. Joidenkin mielestä se on jopa tärkeämpää kuin suomen kielen taito.

Mutta on YLE po-russkin haastattelemien vieraiden joukossa ollut myös niitä, jotka ovat Suomessa törmänneet rasismiin ja ryssävihaan. Monet ovat huolissaan lapsistaan, joita on koulussa haukuttu "ryssiksi".

Siinä missä aikuinen vielä pystyy laskemaan tällaiset rasistiset huutelut yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, ottaa lapsi nimittelyn yleensä raskaasti. "Ryssittelyn" takia lapset pyytävät vanhempiaan olemaan puhumatta heille venäjää julkisilla paikoilla.

Monet Suomessa asuvat venäläiset toivovatkin, että "ryssä"-sanan käyttö tuomittaisiin loukkaavana samalla tavalla kuin esimerkiksi sanan "neekeri" käyttö.

YLE po-russkin haastattelemat venäjänkieliset kritisoivat silloin tällöin suomalaisten virkamiesten ja oikeusviranomaisten toimia. Heidän mielestään suomalaiset tuomarit ja virkamiehet suhtautuvat ennakkoluuloisesti venäläisiin. Vaikka heillä ei olekaan suoria todisteita, he ovat varmoja siitä, että päätösten takana on kyseisen tuomarin tai virkamiehen henkilökohtainen antipatia venäläisiä kohtaan.

Tästä kaikesta huolimatta suurin osa YLE po-russkin haastattelemista venäjänkielisistä viihtyy Suomessa hyvin. Venäläiset arvostavat Suomen turvallisuutta ja rauhallisuutta. Venäläiset kertovat, että heidän on vaikea löytää Suomesta töitä, mutta jos on sinnikäs ja kärsivällinen, töitä kyllä löytyy.

Venäjänkieliset nuoret, jotka ovat joko syntyneet täällä tai tulleet Suomeen varhaislapsuudessa, viihtyvät Suomessa pääsääntöisesti hyvin. Monet heistä puhuvat suomea paremmin kuin venäjää, mutta samalla eivät ole unohtaneet venäläisiä juuriaan ja ovat ylpeitä niistä.

_____________________________________________

YLE Uutiset: Venäläiset kuulevat edelleen "ryssittelyä"

18 vuotta Suomessa asunut Inna Latiševa kirjoitti kokemuksistaan kirjan, jossa hän kertoo tunteneensa itsensä toisen luokan kansalaiseksi. Tutkimuksen mukaan venäläisiin onkin kohdistunut erityisiä ennakkoluuloja ja asenteita. Lisäksi venäläiset kokevat, että he eivät ole pystyneet hyödyntämään kotimaassa hankittua koulutusta Suomessa.

Latiševan mukaan huono suhtautuminen näkyi myös hänen poikansa käytöksessä.

- Suomessa kasvanut ja sataprosenttisesti suomalainen poikani ei edes ulkomailla ollessamme halunnut, että häntä luultaisiin venäläiseksi, sanoo Latiševa YLEn Aamu-tv:n haastattelussa.

Latiševa oli odottanut pääsyä Suomeen ja uskoi, että tästä tulee hänen uusi kotimaansa. Hän asui Suomessa 18 vuotta, mutta muutti lopulta Barcelonaan Espanjaan, koska ei koskaan tuntenut kuuluvansa tänne.

- Itkin monta kertaa. Venäläiset ovat toisen luokan kansalaisia, ja siihen alkaa tottua ja käyttäytyä sen mukaisesti. Alkaa pyydellä anteeksi sitä, että on venäläinen, Latiševa sanoo.

Latiševan mukaan Suomessa asuminen murensi itsetuntoa. Hän varoi, ettei pukeutuminen paljastaisi hänen alkuperäänsä.

- Minua kehotettiin puhumaan englantia, ettei kukaan huomaisi että olen venäläinen, Latiševa kertoo.

Kaksikielisyys hyödyntäisi yhteiskuntaa

Syrjimättömyyden toteutumista valvoo Suomessa sisäasiainministeriön yhteydessä toimiva vähemmistövaltuutetun toimisto. Vuonna 2008 vähemmistövaltuutettu julkaisi selvityksen, jossa oli haastateltu laajasti erilaisten venäjänkielisten ryhmien edustajia.

Selvityksen mukaan nuoret ymmärsivät identiteettinsä monipuolisena. Eräs nuori haastateltu totesi, että puhuessaan suomenkielisten kanssa hän kokee itsensä suomalaiseksi, ja keskustellessaan venäjänkielisten ystäviensä kanssa, hän mieltää itsensä venäjänkieliseksi.

Kahden kielen ja kulttuurin omaksuminen voi selkeästi olla rikkaus. Kaksikielisyys voi myös hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin.

Selvityksen mukaan Suomessa asuvien venäläisten osallistumisoikeudet koettiin puutteellisiksi. Yhdistysten tuki oli vähäistä ja pitkäjänteinen toiminta on hyvin vaikeaa. Teknologian avulla Suomessa asuvat venäläiset pystyvät kyllä seuraamaan oman maansa asioita, mutta eivät suomalaista yhteiskuntaa ja keskustelua.

Venäjänkieliset ovat ruotsinkielisten jälkeen Suomen toiseksi suurin kielivähemmistö. Venäjänkielisiä on Suomessa noin 50 000 (v. 2008) ja määrä kasvaa koko ajan.

Vähemmistövaltuutetun selvityksen mukaan ryhmän kielellinen, kulttuurinen ja ammatillinen osaaminen on merkittävä voimavara Suomelle. Erityisesti Itä-Suomessa työnantajat arvostavat venäjän kielen osaamista.

"En halua lasteni häpeävän"

Aamu-tv:n haastattelussa Inna Latiševa kertoo halunneensa kirjoittaa kirjan, jotta ihmiset ymmärtäisivät olla tuomitsematta toisia näiden syntyperän tai kielen perusteella.

- Se ei ole vain suomalainen ilmiö. Samaa on tapahtunut Neuvostoliitossa, Venäjällä ja myös Espanjassa. Minä en olisi koskaan tullut ajatelleeksi sitä, jos en olisi itse kuulunut näihin "toisen luokan kansalaisiin".

- Minä olin vain Inna, ja halusin kuulua tänne, mutta valitettavasti en jää. En halua, että lapsieni täytyy hävetä, että he eivät pysty kunnioittamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan, Latiševa kertoo.