YLE: Maahanmuuttajien kielikoulutus on iso haaste myös jatkossa

YLE Helsinki: Maahanmuuttajien kielikoulutus on iso haaste myös jatkossa 16.11.2010

Pääkaupunkiseudulla asuu sisäministeriön mukaan lähes puolet Suomen maahanmuuttajista. Helsingissä puhutaan nyt myös jo vähintään 150 eri kieltä. Kielen oppiminen on kotoutumisen kannalta maahanmuuttajalle tärkeää, mutta se maksaa.

Pasilan parlamentissa maahanmuutosta keskustelivat Uudenmaan sosiaalidemokraattien kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Raaseporista, helsinkiläinen kokoomuksen edustaja, poliisi Juha Hakola ja espoolainen kansanedustaja, pappi Seppo Särkiniemi keskustasta.

– Keistä puhumme kun puhumme maahanmuuttajista tänä päivänä, Maarit Feldt-Ranta?

– Kyllä Suomessa aina on ollut maahanmuuttajia, mutta ei tässä mittakaavassa kuin mitä viimeiset parikymmentä vuotta. On tärkeää nähdä, että puhutaan toisaalta niistä, jotka tulevat pakolaisena kaukaa eri kulttuureista. Saattaa olla luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Toisessa ääripäässä saattaa olla ihmisiä, jotka tulevat naapurimaista Ruotsista tai Virosta, jotka eivät ulkonäöllisesti eroa kantasuomalaisista ja joilla saattaa olla korkea koulutus. Ja kaikkea tältäväliltä. Lähes puolet kaikista tulee entisen Neuvostoliiton alueelta.

– Milloin maahanmuuttaja lakkaa olemasta maahanmuuttaja, Seppo Särkiniemi?

– Kyllä minä luulen, että kun on oppinut suomen kielen ja kokee, että on kansalaisyhteiskunnan jäsen, on mahdollisuus tehdä työtä tai opiskella. Taitaa kolmisen vuotta mennä, että ihminen voi katsoa, että hänellä on paikka ja tulevaisuus.

Maahanmuuttoministeri peräänkuuluttaa Norjan mallia

– Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on viikon sisällä ottanut esiin Norjan mallin, jossa kielen opiskelu on peruste esimerkiksi vakituisen oleskeluluvan saamiseksi. Onko tämä se suunta, mihin me haluamme mennä, Maarit Feldt-Ranta?

– Kielen opiskelu on varmasti se tärkein seikka millä pääsee kiinni tähän yhteiskuntaan. Nyt meillä valitettavasti on sellaisia kokemuksia, että näin ei tapahdu. Meidän täytyy ensin laittaa meidän systeemit sellaiseen kuntoon, että ihmiset pääsevät sellaiseen koulutukseen. Samalle kurssille ei ehkä kannata laittaa luku- ja kirjoitustaidotonta ihmistä ja toisaalta jotain huippuasiantuntijaa. Tämä nykyinen systeemi ei toimi.

– Miksei toimi, Juha Hakola?

– Kaikki opiskelu lähtee yksilöstä itsestään. Jos mennään turvapaikanhakijoihin, niin 70 prosenttia niistä hakemuksista saa hylyn. Pitää pystyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käsittelemään perusteettomat hakemukset. Jos me lähdetään rakentamaan sen varaan, että kaikille välittömästi tarjotaan kaikki mahdolliset palvelut, niin silloin me kaadutaan. Meille tuli viime vuonna 6000 turvapaikkahakemusta.

– Maarit Feldt-Ranta?

– Kyllähän lähtökohta on se, että kun ihminen muuttaa uuteen maahan, tottakai hän haluaa itselleen ja perheelleen parhaat mahdolliset lähtökohdat päästä kiinni sen maan elämään, työhön, vaurastua ja voida hyvin. Tosiasia on se, että me emme käytä kielikoulutukseen riittävästi rahaa. Nämä kielikoulutukset maksaa. Minä uskon, että se on panostus, joka kannattaa.

– Eikö Suomessa pärjää englannilla, Seppo Särkiniemi?

– Osa maahanmuuttajista pärjääkin. Jos ajatellaan palvelunjärjestäjiä, niin on se melkoinen haaste järjestää kielikoulutus tilanteessa, jossa osa ihmisistä on lukutaidottomia. Mitä nopeammin saamme sellaisen viranomaisjärjestelmän mistä käy ilmi ketkä Suomeen jäävät, niin se on tietysti kaikkien etu.

Työperäinen maahanmuutto - mitä se on?

– Kaikki puhuvat työperäisestä maahanmuutosta ja haluamme tänne ihmisiä, jotka ryhtyvät heti töihin. Onko meillä ylipäätään mahdollisuutta valita tänne tulevia ihmisiä, Juha Hakola?

– Tähän liittyy usein sellainen väittämä, että ikään kuin valtio tekisi ulkomailta tänne jotain valtavaa rekrytointia, niin sehän ei pidä paikkaansa. Valtaosa työperäisistä maahanmuuttajista, jotka tänne tulee, on yritysten tarpeeseen, niiden itsensä hankkimia.

– Onko meidän suurin uhkakuvamme se, että vanhoina maahanmuuttajat hoitavat meitä, Seppo Särkiniemi?

– Ei voi sanoa, että se on uhkakuva, vaan tosiasia. Jos ajatellaan, että vuoteen 2025 mennessä kunnalliselta puolelta jää lähes puolet ihmisistä eläkkeelle. Kyllä se on fakta, että siellä lisätyövoimaa tarvitaan. Meillä on koko valtakunnan strategisissa selviämisen linjauksissa ajatus siitä, että meillä on täällä paljon ihmisiä, jotka tuovat oman kulttuurinsa, ammattitaitonsa ja osaamisensa ja rikastuttaa tätä kansakuntaa monella tavalla.