HS mielipide: Mihin maahanmuuttajat tarvitsevat omaa parlamenttia?

HS mielipide: Veronika Solovian: Mihin maahanmuuttajat tarvitsevat omaa parlamenttia?

20.6.2010

Taustaa:
Helsingin Sanomat: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä 18.6.2010

Helsingin Sanomat (Kotimaa 18. 6.) kertoi maahanmuuttajien parlamentin perustamisesta.

Viimeaikainen vilkas keskustelu Suomen työikäisen väestön vanhenemisesta, työvoimapulasta ja maahanmuuton ongelmista (kuten syrjäytymisestä ja maahanmuuttolähiöiden muodostumisesta) on poikinut varsin tuottoisaa keskustelua maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen tarpeesta (toivottavasti keskustelun lisäksi myös hyviä tekoja).

Kotouttamiseen tähtäävät toimenpiteet tuntuvatkin loogisilta ja tarpeellisilta: koulutuksen järjestäminen, työllistäminen...kunnes sitten tuli tämä. Salamana kirkkaalta taivaalta me maahanmuuttajat saimme kuulla, että meitä varten perustetaan oma parlamentti.

Itse olen mallikkaasti kotoutunut maahanmuuttaja. Olen oppinut kielen ja omaksunut kulttuurin. Olen töissä ja lisäksi toimin yrittäjänä. Kotoutuneena maahanmuuttajana koen maahanmuuttajien parlamentin jopa jokseenkin loukkaavana.

Olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että onnistuneen kotouttamisen edellytys on maahanmuuttajan kohteleminen samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin kantaväestön edustajankin, erittelemättä maahanmuuttajaa mihinkään erityisryhmään. Tukea pitää tietenkin olla, mutta järkevyyden rajoissa.

Tuen pitäisi tähdätä siihen, että maahanmuuttaja kokee itsensä tasa-arvoiseksi eikä erityiseksi. Sanoisinpa jopa, että kotouttaminen on onnistunut, kun maahanmuuttaja kokee itsensä tavalliseksi kansalaiseksi.

Minun mielestäni maahanmuuttajien oma parlamentti pikemminkin edistää eriytymistä ja vastakkainasettelua ("meidän parlamenttimme vastaan heidän parlamenttinsa") kuin kotouttamista. Parlamentti on aidan rakentamista maahanmuuttajien ja kantaväestön välille, molemmin puolin.

Kotouttaminen tapahtuu oman itsensä kehittämisen kautta. Tällöin opitaan yhteiskunnan normeja ja sääntöjä ja opetellaan elämään niiden mukaisesti. Yhteiskuntaan kuuluu poliittinen rakenne, jossa päättävä elin on parlamentti. Siis, koko yhteiskunnan päättävä elin, eikä sen yhden osan.

Esitin tämän "parlamentti-kysymyksen" venäjänkielisille maahanmuuttajille suositulla russian.fi -keskustelupalstalla. Sieltäkään, monen eritaustaisen ihmisen joukosta en saanut ymmärrystä, mitä etuja parlamentti oikein palvelisi. Kukaan muukaan ei keksinyt selitystä. He näyttävät kokevan omat vaikutusmahdollisuutensa riittäviksi jo nyt.

Epäselväksi meille jääkin, kenelle parlamenttia oikein ollaan perustamassa, ja mihin tarkoitukseen.

Veronika Solovian
psykologi, www.russian.fi -verkkosivuston ylläpitäjä
Espoo