HS: Siirtolaisparlamentin aloitus voi lykkääntyä suunniteltua myöhemmäksi

Helsingin Sanomat: Siirtolaisparlamentin aloitus voi lykkääntyä suunniteltua myöhemmäksi 5.12.2010

Helsingin Sanomat: Osa maahanmuuttajista vastustaa parlamenttia

Sähköisten vaalien toteuttamistapa on vielä ratkaisematta. Sisäministeriö kannattaa hanketta.

Suomeen kaavaillun siirtolaisparlamentin ensimmäiset vaalit saattavat siirtyä suunniteltua myöhemmäksi.

Perustajat kaavailivat kesällä, että maahanmuuttajat pääsisivät äänestämään parlamenttiin ensimmäiset 50 edustajaa ensi kevään eduskuntavaalien yhteydessä.

Äänioikeutettuja olisivat Suomessa asuvat ensimmäisen ja toisen polven yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat.

Vaalien toteuttamistapa on kuitenkin vielä ratkaisematta, kertoo idean isä, kulttuurivaikuttaja Alexis Kouros.

"Alusta asti on ajateltu, että äänestys on sähköinen, mutta siinä on monta asiaa, joita pitää vielä tutkia."

Pääongelmia on kaksi: miten noin 200 000 äänioikeutetulle tiedotetaan vaaleista, ja miten he tunnistautuvat äänestäessään.

Nämä ovat myös eniten rahaa vievät vaiheet siirtolaisparlamentin perustamisessa. Rahoitusmallit ovat vielä mietinnässä, eikä laskelmia tai hakemuksia ole laadittu.

Kesällä perustajat kertoivat, että rahaa parlamentille aiotaan hakea paitsi maahanmuuttajilta itseltään, myös ministeriöiltä, kaupungeilta ja EU:sta.

"Uskon, että parlamentti toimisi aika vähällä rahalla. Edustajat eivät saisi palkkioita. Kokoontumistilan yritämme saada ilmaiseksi kaupungilta tai jostakin", Kouros toteaa.

Vaalien järjestäminen eduskuntavaalien aikaan ei Kouroksen mielestä ole välttämätöntä. Ajankohdan tekisi otolliseksi lähinnä se, että maahanmuuttoon liittyvät aiheet ovat silloin luultavasti valmiiksi tapetilla.

"Ajattelimme, että ehkä se motivoisi ja aktivoisi ihmisiä", Kouros sanoo. "Luulen, että vaalit on mahdollista pitää ensi kevään aikana. Jos ei, sitten siirrämme ne."

Parlamentin perustajajäsenet eivät aio itse asettua ehdolle. Kouros uskoo, että ehdokkaita löytyy tarpeeksi ilman heitäkin.

"Vaalikausi voisi ainakin aluksi olla kaksi vuotta, koska kohderyhmä on liikkuvaa."

Parlamentille kaavaillun roolin Kouros määrittelee keskustelufoorumiksi, joka voi esimerkiksi järjestää seminaareja ja tilata tutkimuksia.

Suoraa päätösvaltaa maahanmuuttajien asioihin sille ei toistaiseksi ole luvassa.

Sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen mukaan parlamentti voisi antaa lausuntoja lakihankkeisiin, tehdä aloitteita ja toimia tietoa välittävänä linkkinä hallinnon suuntaan.

"Meidän näkökulmastamme suunnitelma kuulostaa hyvältä. Maahanmuuttajien kenttä Suomessa on hajanainen, ja yhteistyön tekeminen on ollut varsin haastavaa", Viljanen sanoo.

Mutta voiko moninaisuutta edes koota yhteiseksi ääneksi?

Kouroksen mukaan parlamentti ei voi eikä sen ole tarkoituskaan edustaa jokaista maahanmuuttajaa. Edustavuus riippuu siitä, kuinka moni äänestää.

"Toivomme, että äänestysprosentti on suuri, mutta jos se jää alussa pieneksi, se ei ole suuri katastrofi."

---

Helsingin Sanomat: Osa maahanmuuttajista vastustaa parlamenttia

Arvostelijoiden mielestä siirtolaisparlamentti vieraannuttaa todellisesta päätöksenteosta.

Ajatus siirtolaisparlamentista ei saa maahanmuuttajien jakamatonta kannatusta.

Tiistaina sisäministeriön kansliapäällikölle Ritva Viljaselle luovutetaan parlamentin perustamista vastustava, lähes 700 nimen adressi.

Aloitteentekijät ovat venäjänkielisiä maahanmuuttajia, ja heitä on paljon allekirjoittajien joukossa.

Alullepanija Veronika Solovianin mukaan adressilla vastustetaan parlamentti-sanan käyttöä, vaaleja ja julkista rahoitusta hankkeelle.

"Tällä etäännytetään maahanmuuttajia oikeista vaaleista ja päätöksentekoelimistä. Maahanmuuttajia ei pidä eristää omaksi ryhmäkseen, vaan heidän tulee olla tasaveroisia suomalaisia, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla."

Solovianin mielestä parlamentin puuhaajien pitäisi perustaa puolue tai järjestö, jos he haluavat vaikuttaa.

Ukrainassa syntynyt Solovian on venäjänkielisen Russian.fi-keskustelusivuston ylläpitäjä

Allekirjoittajien joukossa on myös suomalaisia maahanmuuttokriitikoita ja esimerkiksi Muutos 2011 -liikkeen johtohahmoja.

"Hyvä, että suomalaisiakin on mukana. He jakavat saman huolen, että verovaroja käytetään tällaiseen."

Parlamentin ideoijan Alexis Kouroksen mukaan asioiden käsitteleminen yhdessä edistäisi integraatiota.

"Parlamentin avulla voimme tietää paremmin, mitä muut maahanmuuttajat ajattelevat ja ovatko ongelmat yhteisiä."