Kymen Sanomat: Siirtolaisparlamentti keräsi vastustusta

Kymen Sanomat: Siirtolaisparlamentti keräsi vastustusta 7.12.2010
Freddy Van Wonterghem: Siirtolaisparlamentin vastainen adressi luovutettiin sisäministeriölle (blogi)

Kesäkuussa valtakunnallisesti esille noussut ajatus siirtolaisparlamentin perustamisesta on aiheuttanut laajan vastustusadressin.

Ukrainalaisen Veronica Solovian alullepanema ja lähes 700 ihmisen allekirjoittama adressi luovutettiin tiistaina sisäministeriölle.

Adressi vastustaa siirtolaisparlamentin perustamista, koska hanke mielletään kalliiksi ja tarpeettomaksi. Lisäksi sen pelätään aiheuttavan kantaväestössä turhaa tyytymättömyyttä maahanmuuttajia kohtaan.

Adressin allekirjoittaneista suurin osa on maahanmuuttajia eri puolilta Suomea. Heidän joukossaan on muutamia kymmeniä eteläkymenlaaksolaisia.

___________________________________________________

Freddy Van Wonterghem: Siirtolaisparlamentin vastainen adressi luovutettiin sisäministeriölle (blogi)

Palasin äsken sisäministeriöstä. Kävimme Veronika Solovianin kanssa luovuttamassa sinne siirtolaisparlamentin vastaisen adressin (694 alekirjoitusta). Adressin vastaanottivat sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen sekä Maahanmuutto-osaston ylijohtaja Pentti Visanen. Läsnä oli myös Monitori lehden toimittaja.

Keskustelimme noin tunnin verran. Veronika esitteli adressin tarkoitusta: Vastustamme parlamentti-sanan käyttöä, vaaleja ja julkista rahoitusta hankkeelle. Olemme myös huolissamme siitä, että hankkeella edistetään maahanmuuttajien eristämistä erilliseksi ryhmäkseen ja etäännytetään heitä entisestään valtaväestöstä. Siirtolaisparlamentin alullepanijat voisivat mielestämme halutessaan perustaa yhdistyksen tai puolueen.

Ritva Viljanen vastasi meille, että sisäasiaministeriö ei voi merkittävästi rahoittaa hanketta. Rahoitus voisi kattaa vähäisiä kokoustilojen vuokrakuluja. Sisäministeriön kiinnostus hanketta kohtaan on pikemmin hallinnollinen. Maahanmuuttajille ja maahanmuuttoyhdistyksille ei ole suomessa katto-organisaatiota ja parlamentti voisi olla sellainen elin. Kerroin tässä yhteydessä oman näkemykseni: Maahanmuuttajilla ei ole muuta yhteistä kuin se, että he ovat syntyneet suomen rajojen ulkopuolella; yhteisiä ongelmia ei oikeastaan ole kun alkuvaiheessa, kielen oppimisessa ja sosiaalisessa verkoston luomisessa. Työ- opiskelupaikan asunto ym. ovat yhteisiä asioita kantaväestön kanssa ja niitä varten on olemassa eduskunta valtiollisella tasolla, ja valtuustot kunnallisella tasolla.

Kerron myös Kotkan kokemuksista maahanmuuttoneuvoston aikaansaamiseksi. Tavoitteena oli luoda 12 henkinen maahanmuuttajien edustajista koostuva neuvoa antava elin. Hanke kaatui koska edustajia ilmaantui vain kuusi. Maahanmuuttajia on kuitenkin Kotkassa noin 2500. Joten omasta mielestäni maahanmuuttajien tavoitettavuus on erittäin heikko. Laki kieltää luovuttamaan tietoja etnisyyden perusteella. Siinä valossa siirtolaisparlamentti ei voi koskaan edustaa kattavasti suomessa asuvia siirtolaisia, äänestysaktiivisuuskin jäisi todennäköisesti alle 5 prosentin. Siirtolaisparlamentti, jos sellainen syntyisi, edustaisi muuttamien aktiivien mielipidettä, eikö näin voisi edustaa maahanmuuttokirjoa.