Monitori: Alexis Kouros: Suomeen perustettava siirtolaisparlamentti yhdistää maahanmuuttajat

Monitori: Alexis Kouros: Suomeen perustettava siirtolaisparlamentti yhdistää maahanmuuttajat 16.12.2010

Suomeen on parhaillaan perusteilla monikulttuurinen keskustelufoorumi, siirtolaisparlamentti. Sen tavoitteena on antaa Suomessa asuville siirtolaisille yhtenäinen ääni heitä koskevissa asioissa. Vielä ei tiedetä, millaiseksi tämä ääni muodostuu. Parlamentin perustajiin kuuluva, päätoimittaja Alexis Kouros toteaa, että siirtolaisten ääni on kuuntelemisen arvoinen. Parlamentille löytyy myös vastustajia, kuten Veronika Solovian, joka toi vastustusadressin sisäministeriöön.

- Siirtolaisparlamentin tarkoituksena ei ole vastakkainasettelu, vaan ainoastaan edistää integraatiota. Mielestäni tämä on kokeilemisen arvoinen asia, joka tulee helpottamaan monien niiden ihmisten työtä, jotka työskentelevät integraation puolesta.

Suunniteltu siirtolaisparlamentti on sitoutumaton organisaatio, jossa tarkoituksena on keskustella maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. Miksi oleskeluluvan saaminen on hidasta? Miten ulkomaalaistausta vaikuttaa työn ja asunnon saantiin? Miten maahanmuuttajayrittäjät pärjäävät?

Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko, mutta Helsinki Times ja SixDegrees -lehtien päätoimittaja Alexis Kouroksen mukaan monet ongelmat yhdistävät niin kiinalaista kuin sveitsiläistä. Parlamentti voisi tilata maahanmuuttajien ongelmia käsitteleviä tutkimuksia, joiden tulosten avulla asioihin voitaisiin etsiä ratkaisuja.

Siirtolaisparlamentille toivotaan tukea

Alexis Kouros toivoo, että parlamentti saisi tukea, koska keskustelufoorumista olisi hyötyä kaikille ja se vähentäisi viranomaisten taakkaa. Parlamentille on tarvetta, koska tällä hetkellä puhutaan maahanmuuttajista huomioimatta heitä ja keskustelu on hyvin tunteellista.

Se, miten siirtolaisparlamentin toiminta rahoitetaan, on vielä epäselvää. Tarkoituksena on yrittää hankkia avustuksia ja että maahanmuuttajat itse keräisivät rahaa toimintaan.

Siirtolaisparlamentin perustamisesta uutisoitiin ensimmäisen kerran viime kesänä ja sadat ovat jo rekisteröityneet parlamentin internetsivuilla hankkeen tukijoiksi tai olleet suoraan yhteydessä perustajiin.

- Yhteydenottoja on tullut sekä suomalaisilta että maahanmuuttajilta. Parlamentti on nimenä hankala, minkä vuoksi on ollut väärinkäsityksiä. Enimmäkseen on tullut myönteistä palautetta. Kriittinen palaute on pohjautunut usein näihin väärinkäsityksiin, Kouros toteaa.

Kouroksen mukaan keskustelu maahanmuuttoasioista on tärkeää senkin vuoksi, että maahanmuuton sijaan aletaan puhua yhä enemmän ihmisten liikkuvuudesta. Jatkossa Suomen siirtolaisparlamentin mallia voitaisiin käyttää muuallakin, sillä vastaavaa foorumia ei maailmalla vielä ole.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Tavoitteena on, että parlamentin toiminta käynnistyisi vuoden 2011 syksyllä. Ensi vuoden vaaleilla parlamenttiin valittaisiin 50 siirtolaistaustaista edustajaa ja ehdolle voisivat asettua niin ensimmäisen kuin toisen polven siirtolaiset. Vaalit on tarkoitus järjestää sähköisesti, mihin etsitään malleja muilta sähköistä äänestystä käyttäneiltä tahoilta.

Hiljaista työtä parlamentin eteen tehdään koko ajan. Joulukuussa kulttuurikeskus Caisassa järjestetään tilaisuus, johon kokoontuu eri maahanmuuttajaorganisaatioiden edustajia ja muita aktiivisia henkilöitä. Tarkoituksena on esittää ajatuksia ja kritiikkiä siirtolaisparlamenttiin liittyen sekä saada uusia ihmisiä mukaan toimintaan.

Haasteina hankkeen etenemisessä ovat Kouroksen mukaan muun muassa sähköiseen äänestykseen ja maahanmuuttajien tavoittamiseen liittyvät asiat, kuten tietojärjestelmien käytön kalleus. Tiedottamisessa hyödynnetään perustajajäsenten omia resursseja, mutta parlamentin toiminnan käynnistyessä olisi tarkoitus, että parlamentti tiedottaisi asioistaan itsenäisesti.

Avainasiat: asenne ja aktiivisuus

Tärkein asia, johon Alexis Kouros haluaisi vaikuttaa suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa, on ihmisten asenne. Asenteet ovat Kouroksen mukaan koventuneet turhan paljon. Ihmisyyteen liittyvät asiat unohtuvat, eikä nähdä, että kaikki ovat samanarvoisia.

Kouros korostaa myös maahanmuuttajien omaa osallisuutta, minkä vuoksi siirtolaisparlamentin perustaminenkin on tärkeää.

- Paras tapa olla osa suomalaista yhteiskuntaa, on aktiivisuus. Ei saa huijata itseään, että kaikki on hyvin. Minä itse olen hyvä esimerkki. Olen asunut täällä 20 vuotta, mutta jos joku kysyy, mistä olen, ja sanon: Suomesta, he kysyvät uudestaan.

Parlamentilla myös vastustajia

Osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä on allekirjoittanut parlamenttia vastustavan adressin. Adressin allekirjoittajissa on myös kantaväestöä, muun muassa perussuomalaisten ja Muutos 2011-liikkeen jäseniä. Viestintäpäällikkö Veronika Solovian toi adressin sisäministeriöön joulukuun alussa.

- Adressissamme on nyt lähes 700 nimeä. Moni Suomeen muuttanut kokee siirtolaisparlamentin vahvistavan ajattelua, että maahanmuuttajat elävät erillään muusta väestöstä ja että he tarvitsevat jotakin erityistä tukea parlamentin muodossa. Etenkin maahanmuuttotaustaisten henkilöiden lapset ja lapsenlapset kokevat olevansa osa Suomea, eivätkä maahanmuuttajia, Solovian kuvailee.

Lisätietoa siirtolaisparlamentista: www.ipf.fi