Suomen somali: Mihin siirtolaisparlamenttia tarvitaan?

Suomen somali: Mihin siirtolaisparlamenttia tarvitaan? 9.12.2010

Suomi on yhdistysten luvattu maa, suomessa on rekisteröitynä yli 100 000 yhdistystä. Monet yhdistykset tekevät töitä kulttuurin parissa ja edistävät maahanmuuttajien kotoutumista. Maahanmuuttajat ovat aktiivisesti mukana yhdistystoiminoissa ja he ovat perustaneet omia yhdistyksiä, etupäässä ovat venäjäläiset ja somalialaiset.

Siirtolaisparlamenttin perustamiselle on selitetty, että se tekee aloitteita ja tutkimuksia maahanmuuttajista ja toimii neuvonantajana lainsäätäjille ja viranomaisille. Mutta se ei tuo konkreettisia posittiivisia muutoksia maahanmuuttokeskustelussa, koska monet järjestöt ja yhdistykset tekevät samanlaista työtä. Esim. monessa kaupungissa on perustettu maahanmuuttajaneuvostoja, jotka edistävät maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Maahanmuuttajat ovat osa suomalaista yhteiskuntaa. Heidän pitäisi oppia suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria, sen jälkeen he pystyvät kotoutumaan suomeen ja vaikuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Seuraavassa eduskuntavaaleissa monet maahanmuuttajat ovat asettumassa kansanedustaja ehdokkaaksi. Siirtolaisparlamentti voisi tulkita sillä tavalla, että maahanmuuttajilla ei ole mahdollisuus päästä suomen parlamenttiin, joten heidän tulisi pyrkiä siirtolaisparlamenttiin.

Tälle ehdotukselle on paljon vastustusta maahanmuuttajien keskuudessa, koska maahanmuuttajat eivät ole yksinäinen ryhmä. Heitä ei yhdistä mikään muu kuin se, että he ovat syntyneet muualla kuin suomessa.

Maahanmuuttajien sulauttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja heidän osallistuminen olemassa oleviin poliittisiin laitoksiin on tärkeämpi kuin siirtolaisparlamenttin perustaminen eritaustaisille maahanmuuttajille.

Maahanmuuttajat eivät tarvitse erityiskohtelua ja erillinen parlamenttian perustaminen hidastaa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat tai uusisuomalaiset ovat asettuneet ehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleissa suurin odotuksin ja he haluavat vaikuttaa olemassa oleviin järjestelmiin: työ, harrastukset, järjestöt, kunta- ja valtionpolitiikka jne.