torstai 10. marraskuuta 2016

Iltalehti: Vastaanottokeskuksen osuuskunta plörinäksi: "Myytiin epäonnistuneita mielikuvia"

Iltalehti: Vastaanottokeskuksen osuuskunta plörinäksi: "Myytiin epäonnistuneita mielikuvia" 10.11.2016

Kauhavan vastaanottokeskuksessa viime talvena käynnistynyt Mamulandia-osuuskunta on tullut tiensä päähän. Hanke oli täysin kannattamaton.

Viime talvena suurin toivein Kauhavan vastaanottokeskuksessa perustetun Mamulandia-osuuskunnan ympärillä on viime aikoina kuhissut. Vastaanottokeskuksen johtajalla Juha Mäki-Rajalalla on ollut asiassa selitettävää. Hänen mukaansa osuuskunnasta muodostui täydellinen floppi, jota ei kannata kopioida muiden vastaanottokeskusten sisäiseksi toiminnaksi.

- Vaikka edellisen johtajan Ilkka Peuran ajatus oli kaunis, ei osuuskunnalla ollut mitään realistisia mahdollisuuksia toimia niin, että se kykenisi maksamaan työkorvauksia jäsenilleen. Kun ei ole tuloja, ei ole myöskään rahaa maksaa. Voi sanoa, että hankkeessa myytiin epäonnistuneita mielikuvia, Mäki-Rajala tiivistää.

Ei mattokauppoja

Eräs osuuskunnan suunnitelluista toiminnoista oli mattokutomo, jonka oli tarkoitus tuottaa myyntiin ”Mamulandian lentäviä mattoja”.

- Toiminta oli hankalaa koneiden vaikean käytön vuoksi. Tämä taas heijastui omalla tavallaan työturvallisuuteen. Myöskään kudottujen mattojen myynti ei lähtenyt käyntiin, sillä yksikään ei vaihtanut omistajaa, Mäki-Rajala toteaa.

Työpanoksestaan huolimatta ilman korvausta jääneet osuuskunnan jäsenet, eli turvapaikanhakijat, ovat luonnollisesti kyselleet saamistensa perään. Mäki-Rajala on saanut vastailla kysymyksiin tiuhaan.

- He kyselevät rahojaan edelleen. Olen selittänyt heille, että kun ei ole tuloja, ei ole myöskään rahaa maksaa. Osa heistä on ymmärtänyt, osa taas ei.

- Osuuskunnan perustamisen aikoihin tai muulloinkaan ei kenenkään kanssa tehty erillistä sopimusta, se tarkoittaa, ettei maksuvelvoitetta ole. En myöskään hyväksynyt, että kellekään maksettaisiin alle työehtosopimuksen jääviä palkkoja. Tosin rahaa ei olisi edes sellaisiin summiin, Mäki-Rajala tiivistää.

Yhteistyötä

Kauhavan vastaanottokeskuksen johtajalla Juha Mäki-Rajalalla on riittänyt keskusteltavaa turvapaikanhakijoiden kanssa.

Kauhavan vastaanottokeskuksessa tehdään osuuskunnan kariutumisesta huolimatta yhteistyötä yrittäjien ja oppilaitosten kanssa. Tällä hetkellä vajaat kolmekymmentä turvapaikanhakijaa tekee verokortillista työtä jonkin verran.

- Osa on erilaisissa piha- ja metsätöissä Kauhavan alueella. Muutamat taas työskentelevät keskuksen omassa leipomossa, mistä he saavat korvauksen paikan omistajalta LSK Business Parkilta, Mäki-Rajala kertoo.

Kauhavan vastaanottokeskuksen noin 350 asukkaan joukossa on muun muassa metallityöläisiä, puuseppiä, partureita sekä mekaanikkoja. Heidän kaikkien osalta tehdään parhaillaan kartoitusta Seinäjoen koulutuskeskus Sedun kanssa.

- He kartoittavat ihmisten osaamista ja mahdollisuutta kouluttautua sekä työllistyä mikäli he saavat myönteisen turvapaikkapäätöksen. Tällainen toiminta on todella tärkeää, se antaa lisäeväitä niille, jotka saavat jäädä Suomeen.

Pahaa mieltä

Osa Kauhavan vastaanottokeskuksen alkuperäisistä asukkaista on odottanut oleskelulupapäätöstä jo vuoden. Vastaavasti keskuksessa asuu noin seitsemänkymmentä kielteisen päätöksen saanutta ja asiasta valittanutta henkilöä. Mäki-Rajalan mukaan se on tuonut omia ongelmiaan.

- Monet näistä henkilöistä ovat masentuneita, ja osa on uhannut tehdä itselleen ikäviä asioita. Sellaisia ei onneksi ole tullut käytännön tasolle, vaikka riski on luonnollisesti olemassa.

- Kielteinen päätös on myös tuonut käytökseen enemmän välinpitämättömyyttä, eli säännöistä joudutaan käymään keskusteluja. Yksi esimerkki asiasta on sisällä tupakointi. Olemme pyrkineet tekemään asumisjärjestelyjä, mikäli henkilö on muille haitaksi. Pyrimme siis puuttumaan ongelmiin heti niiden ilmettyä.

Poliisia ei vastaanottokeskuksessa ole tarvittu kesän jälkeen hälytystehtäviin.

- Silloin alkoholi pääsi muutamilla turhan suureen rooliin ja meteli yltyi liialliseksi. Sellainen ei luonnollisesti sovi kerrostaloasumiseen. Sen pahempaa ei kuitenkaan onneksi ole päässyt viime aikoina tapahtumaan, Mäki-Rajala toteaa.