YLE: Ramadan on keholle kuin auton katsastus

YLE Lahti: Ramadan on keholle kuin auton katsastus 12.8.2010
YLE Uutiset: Muslimien ramadan näkyy työpaikkojen taukotiloissa 11.8.2010

Kaikissa uskonnoissa on omat tapansa, tottumuksensa ja juhlapyhänsä. Muslimit viettävät tällä hetkellä kuukauden kestävää ramadania, joka näkyy heidän elämässään paastona ja sen jälkeen järjestettävänä Id al Fitr -juhlana. Uskonnon sisälläkin kaikilla on omat tapansa viettää paastoa ja juhlaa.

Elokuun 11. päivänä alkaneen ramadanin aikana terveet aikuiset muslimit syövät ja juovat vain pimeään vuorokauden aikaan. Valoisaan aikaan on kielletty myös tupakointi ja seksuaalinen kanssakäyminen. Koko ramadanin aikana ei saa myöskään kiroilla, puhua rumasti eikä ajatella muista negatiivisesti.

Ramadanin tarkoituksena on oppia ymmärtämään ihmisiä, jotka joutuvat elämään nälässä, sekä arvostamaan ruuan merkitystä. Tärkeää on myös oppia kärsivällisyyttä ja itsekuria.

- Autotkin katsastetaan vuosittain, joten paastojakso on kuin oman ruumiin vuotuinen katsastushetki. Ramadan on muslimeille terveydellisesti todella tärkeä, Lahdessa toimivan islamilaisen valistusyhdistyksen Al-Hamd:in puheenjohtaja Evirken Hayrullah kertoo.

Päivät ilman ruokaa ja juomaa

Koko päivän syömättä ja juomatta oleminen herättää suomalaisissa kummastusta.

- Eräs työkaverini ihmetteli, että olenko minä hullu. Hänen mielestään kukaan ei voi olla koko päivä ilman ruokaa ja juomaa, Hayrullah naureskelee.

- Mutta ihan hyvin olen kyllä pärjännyt. Töissä tuli vähän jano, kun hitsasin koko päivän, mutta muuten ei ole mitään valittamista.

Myös 20 vuotta sitten muslimiksi kääntyneen Virpi Kuhnon mielestä ihminen tulee hyvin toimeen ilman jatkuvaa syömistä ja juomista.

- Kokemuksen rintaäänellä voin sanoa, että aktiivisuus ja jaksaminen pysyvät ramadanin aikana samalla tasolla kuin muulloinkin.

Tarkoituksena oppia itsekuria

Kuhnon kolme poikaakin ovat paastonneet enemmän tai vähemmän 7-vuotiaasta alkaen.

- Yksi pojistani totesi minulle, että eihän sitä tarvitse syödä koko ajan. Sitten kun tulee aika syödä, niin se tuntuu ihanalta ja ruokaa arvostaa enemmän kuin yleensä, Kuhno kertoo.

- Itse en edes kaipaa ruokaa tai juomaa. Välillä toki alkaa tehdä mieli leivoksia, kun kulkee kahvilan ohi, mutta tarkoitus onkin oppia hallitsemaan itseään ja itsekuriaan.

Juhlamenot vaihtelevat uskonnon sisällä

Kuukauden mittaisen paaston jälkeen on aika juhlia. Juhlan mitta vaihtelee kulttuurista riippuen yhdestä kolmeen päivään.

- Keräännymme ensimmäisenä juhla-aamuna moskeijaan rukoilemaan. Sen jälkeen kierrämme sukulaisten ja tuttavien luona tervehdyskäynneillä ja onnittelemassa onnistuneesta paastosta. Yhteenkuuluvuus on meille todella tärkeää, turkkilaislähtöinen Hayrullah kertoo juhlatavoistaan.

Suomalaisessa arabi-kulttuurissa elävän Kuhnun juhlamenot poikkeavat hieman edellisistä.

- Ennen juhlaa muslimit maksavat hyväntekeväisyyttä vähävaraisille. Juhlan aikana perheet ja suvut kokoontuvat, ostamme lapsille lahjoja ja hurraamme kaikki onnistuneelle paastolle. Kaikki ovat iloisia ja onnellisia.

_________________________________

YLE Uutiset: Muslimien ramadan näkyy työpaikkojen taukotiloissa

Pyhä kuukausi ramadan vaikuttaa työpäivien hengähdystuokioihin Suomessakin. Esimerkiksi linja-autonkuljettajana työskentelevät muslimit eivät voi keskeyttää tehtäviään rukoushetkien ajaksi. Päätepysäkeillä on aikaa hiljentyä.

Ramadanin viettoon kuuluu pidättyä ruoasta ja juomasta aamuyöstä auringonlaskuun. Pyhän kuukauden vasta alettua Helsingin Bussiliikenteen kuljettaja Karim Ouallen on voimissaan.

- Tänään on ensimmäinen päivä ja olen vielä hyvässä kunnossa. Tarvitsee vain tauoilla hieman maata ja levätä.

Vähällä ravinnolla kuski pärjää, mutta rukoileminen viisi kertaa päivässä pitää sovittaa työrytmin mukaan.

- Meille jää päätepysäkillä aina 5 -10 minuuttia aikaa. Silloin rukoillaan. Bussin ovet kiinni, ei asiakkaita. Rukoileminen kestää korkeintaan kaksi minuuttia. Ei siinä ole vaikeuksia, Marokosta Suomeen muuttanut Ouallen hymyilee.

- Jos ei jää aikaa, odottelen sitten seuraavaa taukoa. Ei kuljettaja voi pysähtyä keskelle tietä rukoilemaan!

Varikolla työntekijöille on varattu tila rukoilemista varten.

Helsingin Bussiliikenne Oy on yksi pääkaupungissa liikennöivistä yhtiöistä. Sen 1 300 kuljettajasta 300 - 500 on liikennepäällikkö Jari Syväojan arvion mukaan muslimeja. Uskonnosta ei työnantaja kuitenkaan erikseen kysy.

- Olen myöntänyt lomaakin ramadanin takia, mutta tiedän, että henkilökunta tajuaa aika hyvin nämä liikennöinnin lainalaisuudet, Syväoja sanoo.

Kuljettaja Karim Ouallen viettää pyhää kuukautta töissä rauhallisin mielin.

- Suomalaiset työkaverit kunnioittavat ramadania. Onneksi.