Kainuun Sanomat: ”Ei kukaan maahanmuuttaja halua Suomeen sossun luukulle”

Kainuun Sanomat:
”Ei kukaan maahanmuuttaja halua Suomeen sossun luukulle” (pdf)
14.5.2009

Mikä
Maahanmuutossa ei yhteistä linjaa

EU-mailla ei ole yhteisiä linjauksia maahanmuutosta.

Perussuomalaiset vastustaa lyhytnäköisiä monikulttuurisia hankkeita ja vaatii kansallisesti vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka lähtökohta on ”maassa maan tavalla”.

RKP haluaa monikulttuurisen EU-yhteiskunnan, jossa tiedot ja ihmiset liikkuvat vapaasti Nuorgamista Nikosiaan ja Dublinista Bukarestiin.


Ketkä vastakkain
Oge Eneh

Nigerialais-suomalainen, asunut Suomessa vuodesta 1985, 48-vuotias.
Kaksi lasta, molemmat opiskelevat yliopistossa.
Valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 1991.
Kulttuurituottaja.
RKP:n eurovaaliehdokas.

Vesa-Matti Saarakkala

25-vuotias, naimisissa.
Kurikkalainen valtuutettu ja varakansanedustaja.
Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän edustaja Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa.
Timo Soinin eduskunta-avustaja
Eurovaaliehdokas.


Minkälaista on suomalainen maahanmuuttopolitiikka: lepsua, tiukkaa vai siltä väliltä?
Vesa-Matti Saarakkala (ps): Se on vähän liian löysää: Meille ohjautuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin ennen, kun naapurimaat ovat tiukentaneet linjaa. Pikkuisen huolettaa.
Oge Eneh (r): Haluan keskustella maahanmuutosta, en turvapaikanhakijoista, joita on vain pieni määrä. Ongelma on Suomessa se, että kielikoulutusta ei ole.
V-MS: Totta. Ennen kuin laittaisin rahaa turvapaikanhakijoiden jonon purkamiseen, niin kyllä mä laittaisin kielikoulutukseen.
OE: Maahanmuuttajista on moni Suomen kansalainen. Ei me voida vanhanaikaisesti ajatella, että suomalaisten pitäisi päästä ennen maahanmuuttajia töihin. Nykymaailma on globaali kylä.
V-MS: Mä en halua maailmanlaajuista liikkuvuutta missään nimessä. Se tuhoaa luontoa ja kulttuuria.
OE: Te ajattelette, että maahanmuuttajat tulevat viemään täältä sosiaalietuudet. Se on ihan väärin. Kukaan ei halua tulla tänne ja mennä sosiaalityöntekijän eteen näyttämään pankkitilinsä.
V-MS: Se on aika kova väite, ettei kukaan maahanmuuttaja halua sossun luukulle. Aina on mukana elintasopakolaisia.
OE: Mä en tiedä sitä.
V-MS: Kyllä sen näkee. Itsekin kun on tässä Pohjanmaalta tullut...
OE: Sieltä lähti paljon suomalaisia Amerikkaan.
V-MS: Amerikka on kulttuurien sulatusuuni. Se on rakentunut sellaiseksi yhteiskunnaksi, jota en ikinä haluaisi Suomeen.
OE: Muistahan Lissabonin sopimus.
V-MS: Niin?
OE: Se painostaa moninaisuuteen. Sinä estät maahanmuuttajaa pääsemästä Suomeen. Mä en voi lähteä agraariseen yhteiskuntaan takaisin. Meidän pitäisi mennä eteenpäin.
V-MS: Myös ennen on eletty hyvää elämää. Ei tämä, jota nyt Suomessa eletään, ole ainoaa oikeaa elämää. Ei Suomi ollut 1980-luvullakaan huono paikka.

Pitäisikö maahanmuuttoa lisätä?
OE: Me voimme lisätä, koska me tarvitsemme maahanmuuttajien korkeaa asiantuntemusta. Meidän pitää tutkia ne ammatit, joihin heitä tarvitaan.
V-MS: Mulle ykkösprioriteetti on, että käyttäydytään kunnolla, noudatetaan meidän lakeja ja opetellaan meidän kieli. Lähtökohta on, että töitä tehdään.

Pitääkö korkeakouluopiskelu säilyttää maksuttomana myös EU:n ulkopuolelta tuleville?
OE: Joo.
V-MS: Ei.

Mitä mieltä te olette EU:n maahanmuutto- ja turvapoliittisesta linjasta?
V-MS: En ottaisi isoilta EU-mailta kauheasti ohjeita tässä, kun tietää, miten Etelä-Ruotsissa ja Ranskassa kotouttaminen on onnistunut.
OE: Sitä voi kehittää Amerikan green cardin suuntaan. Ihmiset haluavat tulla Eurooppaan, jossa heidän elämänsä paranee. Olisi hyvä järjestää sellainen systeemi.

Pitääkö Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristää vai lieventää?
V-MS: Mun mielestä pitää kiristää. Somaliasta, Afganistanista ja Irakista tulee turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aiemmin. Erityisen huolestunut mä olen tästä perheenyhdistämispolitiikasta, että sieltä heitetään ankkurilapsi sisälle, ja sitten tulee koko suku.
OE: Kiristäminen, mitä se tarkoittaa? Kuka ajattelee, että se on ollut löysää? Minä luotan viranomaisiin.
V-MS: Mä en luota ainakaan Thorsiin. Maahanmuutto nousee varmasti seuraavien eduskuntavaalien teemaksi.
OE: Onko sulla kokemuksia, miten ihmiset tänne pääsevät? Minusta ei ole helppoa päästä Suomeen.


Kommentti/JUHA STÅHLE

"Pitää valita vain ammatti-ihmisiä"

Meppiehdokkaat eivät olisi voineet olla mielipiteissään juuri kauempana toisistaan, kun toisen mielestä globaali integraatio on demokratian lähtökohta ja toisen mielestä todellinen monikulttuuri syntyy vain pysymällä paikallaan.

Oge Enehin ja Vesa-Matti Saarakkalan kolmen vartin keskustelu sujui eduskunnan tyhjässä kuppilassa sivistyneesti ja maltillisesti, vaikka mielipiteissä ei juurikaan ollut yhteistä nimittäjää. Kumpikaan ei provosoitunut, vaikka tilaisuuksia olisi ollut.

Meppiehdokkaat ovat käveleviä esimerkkejä missioistaan. Maailmaa reissannut Eneh päätyi lopulta tulisieluiseksi suomalaiseksi. Eteläpohjalaisen Saarakkalan maailmankuvaa taas ryydittää perussuomalaisten tarkkaan rajattu näkemys maahanmuutosta.

Ei Oge Enehkään erityisen sallivalta vaikuta. Hän on valmis seulomaan Suomeen vain sellaisia ammattitaitoisia maahanmuuttajia, joita tasavalta tarvitsee.

IS: Rasistisesti käyttäytynyt mies töni 8-vuotiaan tytön ulos junasta

Ilta-Sanomat/STT: Mies tönäisi kahdeksanvuotiaan junasta Espoossa 13.5.2009
(oli: "Rasistisesti käyttäytynyt mies töni 8-vuotiaan tytön ulos junasta")
Helsingin Sanomat: 8-vuotias somalityttö paiskattiin junasta Espoon keskuksessa
Poliisi pyytää apua somalitytön pahoinpitelijän tavoittamiseksi
Tutkija: Maahanmuuttajalasten kokema rasismi erittäin yleistä
Vartti: Poliisi etsii somalitytön junasta tönäissyttä pörröpäätä

YLE Uutiset: Aamun lehdet 14.5.2009
Aamulehti/STT: Poliisi etsii yhä somalitytön junasta tönäissyttä miestä
Ilta-Sanomat: Poliisi etsii yhä somalitytön tuuppaajaa
Helsingin Sanomat: Poliisi pyytää somalityttöä auttanutta naista ottamaan yhteyttä

Helsingin Sanomat: Poliisi ja maahanmuuttajat eri mieltä tasapuolisesta kohtelusta 15.5.2009
Poliisi ei ole vielä löytänyt valvontakamerakuvaa somalitytön tönäisystä
Somalitytön lähijunasta tönäissyt mies yhä kateissa
Laki ei tunne rasistista rikosta
Nouse seisomaan senkin suomalainen apina
YLE: Jälkiviisaat: SAK:n uusi puheenjohtaja ja perheen sisäinen adoptio
Kainuun Sanomien kolumni: Seppo Turunen: Talibanit keskuudessamme

Helsingin Sanomien pääkirjoitus: Edes lapset eivät välty suomalaiselta rasismilta 16.5.2009

Sisäasiainministeriön tiedote: Etnisten suhteiden neuvottelukunta vetoaa: Kaikki mukaan älä töni -kampanjaan 18.5.2009
 
Ilta-Sanomat: Poliisi kummissaan: Ei yhtään havaintoa somalitytön pahoinpitelystä 20.5.2009

Helsingin Sanomat: Somalitytön tönäisy asemalaiturilla ei tallentunutkaan valvontakameralle 27.5.2009

Miesmatkustaja tönäisi kahdeksanvuotiaan tytön ulos E-junasta Espoon keskuksen asemalla.

Poliisin mukaan mies oli myös loukannut tyttöä rasistisin sanoin.

Tyttö kaatui junan portailta selälleen asemalaiturille. Hänen reppunsa kuitenkin vaimensi kaatumista, joten kipua pahemmilta vammoilta vältyttiin.

Tapaus sattui noin kahdelta iltapäivällä tiistaina, ja sitä tutkitaan kunnianloukkauksena ja pahoinpitelynä. Miestä ei vielä tiistaihin mennessä ollut tavoitettu.

Länsi-Uudenmaan poliisi pyytää tapahtuneesta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon (09) 525 4329.

Tytön kertoman mukaan tönäisijällä oli siniset farkut ja pörröiset ruskeat hiukset.

Hän poistui junasta Espoon keskuksessa.

Vihreä Lanka: Cronberg ja kebabin himo

Vihreä Lanka:
Cronberg ja kebabin himo
13.5.2009

Vihreiden eurovaalikampanjan kebab-juliste on pysäyttävä. Puheenjohtaja Tarja Cronberg tarjoilee kebabia ranskalaisilla, taustalla Jukka Relander leikkaa lihamötikkää.

Haastattelin Cronbergia hänen kotonaan maanantaina tulevan viikonlopun puoluekokouslehteen. Haastattelun päätteeksi Cronberg pudotti pommin:

"En ole koskaan syönyt kebabia."

HS: Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kääntymässä laskuun

Helsingin Sanomat:
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kääntymässä laskuun
Ministeri Thors: Ikätestit jo vähentäneet alaikäisiä turvapaikanhakijoita
13.5.2009

MTV3:
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä romahti

Aamulehti:
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä laskussa

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä näyttää kääntyneen tämän vuoden alkupuoliskolla laskuun.

Vielä tammikuussa yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 111, huhtikuussa enää 30. Toukokuun 12. päivään mennessä alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli rekisteröity 10.

Viime vuonna alaikäisiä tulijoita oli ennätysmäärä, yli 700, kun aiemmin luku on vuosittain ollut sadan molemmin puolin.

Vielä on kuitenkin aikaista päätellä, onko alaikäisten tulijoiden määrän kääntyminen laskuun todellista ja pysyvää, sillä perinteisesti turvapaikanhakijoiden määrä kääntyy laskuun kevättä kohti.

Maahanmuuttopolitiikasta hallituksessa vastaava ministeri Astrid Thors (r) arvioi, että alaikäisten hakijoiden määrä voi olla vähentynyt osin siksi, että ulkomaille on kiirinyt tieto Suomen turvapaikanhakijoille tekemien ikätestien lisäämisestä.

Ikätestejä lisättiin alkuvuonna, kun viranomaiset alkoivat epäillä osan tulijoista valehdelleen ikänsä varmistaakseen turvapaikan.
________________________________

Eurooppaministeri Astrid Thors (r) arvioi, että päätös lisätä turvapaikan hakijoiden ikätestejä on alkanut vaikuttaa.

Poliisi sai alkuvuodesta lisää rahaa alaikäisenä esiintyvien turvapaikanhakijoiden todellisen iän selvittämiseen.

Viime vuonna yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ennätyslukemiin: viime vuonna heitä tuli noin 700, kun kahtena edellisvuonna alaikäisiä tulijoita oli noin sata.

Thorsin mukaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on nyt pysähtynyt.

"Tietysti olot ovat rauhoittuneet esimerkiksi Irakissa, mutta osin syy voi olla siinä, että tieto on levinnyt siitä, että Suomi tekee näitä testejä."

Maahanmuuttovirastosta toppuutellaan tietoa alaikäisten tulijoiden kasvun pysähtymisestä. Alkuvuoden määrät ovat toki voimakkaasti vähentyneet, mutta turvapaikanhakijoiden määrä perinteisesti vähenee muutenkin kesää kohden. Nytkin kyse voi olla normaalista vuodenaikaisvaihtelusta.

"Vielä on vähän aikaista sanoa", arvioi ylitarkastaja Jukka Tukia Maahanmuuttovirastosta.

Eurooppaministeri Thors selvittää parhaillaan, onko Suomessa muihin maihin verrattuna joitakin erityisiä vetovoimatekijöitä, joiden vuoksi turvapaikan hakijat hakeutuvat juuri tänne.

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna hakijoita tuli ennätyksellisen paljon, noin 4000, kun edellisvuonna heitä oli noin 1500.

Hallitus sopi selvityksen tekemisestä politiikkariihessään helmikuussa.

Toimiin on jo ryhdytty ennen selvityksen valmistumista. Ikätestien lisääminen on vain yksi esimerkki.

Maanantaista lähtien Suomi on ryhtynyt käännyttämään irakilaisia turvapaikanhakijoita takaisin kotimaahansa, koska Irakin turvallisuustilanne on parantunut. Maahanmuuttovirasto antoi tämän uuden soveltamisohjeen viime perjantaina.

Thors luonnehtii päätöstä merkittävimmäksi tehdyksi toimeksi, koska irakilaiset ovat suurin turvapaikanhakijaryhmä Suomessa.

HS: Lahden seurakuntien hoivaama kurdiperhe karkotettiin

Helsingin Sanomat:
Lahden seurakuntien hoivaama kurdiperhe karkotettiin
12.5.2009

YLE Päijät-Häme:
Lahdessa turvassa ollut kurdiperhe käännytetty

Lahden seurakuntien hoivaama kurdiperhe käännytettiin tiistaina Suomesta. Lahden poliisi saattoi heidät virka-aputyönä lentäen Istanbuliin, missä Turkin viranomaiset olivat vastassa.

Diakoniajohtaja Teuvo Siivosen mielestä perheen turvapaikka-anomuksen käsittely kesti kohtuuttoman kauan, miltei kaksi vuotta.

Lahden evankelisluterilaisten seurakuntien hoivissa perhe oli viime syksystä, jolloin perhe oli jo saanut kielteisen vastauksen sekä maahanmuuttovirastolta että Helsingin hallinto-oikeudelta.

Siivonen oudoksuu sitä, että käännyttäminen toteutettiin huolimatta hallinto-oikeudessa vireillä olevasta uudesta hakemuksesta sekä kurdien asemasta Turkissa.

"Viranomaisten mukaan perhe ei täyttänyt humanitaarisen suojelun ehtoja, vaikka äiti on sairas ja neljästä lapsesta nuorin on syntynyt viime kesänä Suomessa", kummastelee Siivonen. Kaksi lapsista kävi Lahdessa koulua, vaikka siihen ei turvapaikan hakijoilla ole velvoitetta.
______________________________

YLE Uutiset:

6-henkinen kurdiperhe, jolle Lahden ev.lut.seurakunnat tarjosi turvapaikan oikeuskäsittelyn ajaksi, on nyt käännytetty pois Suomesta. Pitkä oikeusprosessi on päättynyt eikä perhe ei saanut virallista turvapaikkaa.

Lahdessa turvassa ollut kurdiperhe on käännytetty maasta. Helsingin ulkomaalaispoliisi on laittoi toimeen Lahden seurakuntayhtymän hoivissa olleen turkkilaisperheen maasta käännyttämisen ja perhe on nyt Suomesta poistettu.

Perhe pyysi viime maaliskuussa täytäntöönpanokieltoa käännyttämiselle. Perhe vetosi terveydellisiin syihin ja Helsingin hallinto-oikeudessa käsiteltävänä olevaan turvapaikan uusintahakemukseen.

Perhe on ollut Suomessa heinäkuusta 2007 alkaen. Maahanmuuttovirasto hylkäsi viime vuoden tammikuussa perheen turvapaikkahakemuksen. Helsingin hallinto-oikeus puolestaan hylkäsi viime syksynä päätöksestä jätetyn valituksen. Perhe haki edelleen korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa, jota oikeus ei myöntänyt.

Kuusihenkinen kurdiperhe anoi syyskuun alussa viime vuonna Lahden seurakuntayhtymältä turvapaikkaa. Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä kurdiperheelle tarjottiin turvaa heidän asiansa käsittelyn ajaksi.

YLE: Imatralla mielenosoitus irakilaisten karkottamista vastaan

YLE Uutiset:
Imatralla mielenosoitus irakilaisten karkottamista vastaan
12.5.2009

YLE Uutiset:
Turvapaikanhakijat harkitsevat mielenosoitusten jatkamista
15.5.2009

Useiden kymmenien henkilöiden ryhmä vastustaa mm. ministeriön viime perjantaista päätöstä karkottaa irakilaisia ja kurdipakolaisia takaisin Irakiin.

Mielenosoitus järjestetään Imatran poliisiaseman lähellä tiistaina kello 13. Irakin pakolaisten kansainvälisen federaation Suomen puheenjohtaja Omar Bahaaldin sanoo, että sotatilassa oleva maa ei ole turvallinen.

Järjestö aikoo jatkossa järjestää mielenosoituksia muuallakin. Tavoitteena on mm. järjestää mielenosoitusmarssi Imatralta Helsinkiin.

Bahaaldinin mukaan Irakissa tapahtuu paljon enemmän kuin tiedotusvälineissä kerrotaan. Esimerkiksi Pohjois-Irakia runneltiin viime vuonna pahoin pommituksin. Ihmisiä myös vangitaan mm. mielipiteidensä julkistamisen takia.
________________________________

YLE Uutiset: 15.5.2009:

Imatralla alkuviikosta mieltään osoittaneet irakilaiset turvapaikanhakijat kertoivat jatkavansa mielenosoituksiaan perjantaina. Joutsenon vastaanottokeskuksen johtajalla ei ollut aamulla tietoa suunnitellusta mielenosoituksesta.

Joutsenon vastaanottokeskuksessa ei ainakaan näillä näkymin olla tänään järjestämässä mielenosoitusta. Vastaanottokeskuksen johtajan Jari Kähkösen mukaan yö ja aamu ovat olleet rauhallisia. Mielenosoituksen puuhamiehet pohtivat mm mielenosoituksen järjestämiseen tarvittavia lupia.

Tiistaina irakilaiset turvapaikanhakijat kertoivat aikovansa marssia perjantaina kohti Helsinkiä, vastalauseena Dublinkäännytyksille. Ainakin kahdella irakilaisella turvapaikanhakijalla on lauantaina edessä käännytys takaisin siihen maahan, josta he ovat ensimmäisenä hakeneet turvapaikkaa.

HS: Mielipide: Turvapaikanhakijoiden ikää ei pystytä määrittämään tarkasti

Helsingin Sanomat:
Mielipide: Turvapaikanhakijoiden ikää ei pystytä määrittämään tarkasti
11.5.2009

Taustaa:

Mediaseuranta:
Uusi Suomi: Maahanmuuttajajuristi älähti Hesarille: ”Harhaanjohtamista”
8.5.2009

Mediaseuranta:
Helsingin Sanomat: Suomen sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita
4.5.2009

Helsingin Sanomat (5. 5.) kirjoitti kolmasosan alaikäisistä turvapaikanhakijoista valehtelevan ikänsä. On hyvä, että ajankohtaisesta ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tilanteesta uutisoidaan. Jutun perusteella asiasta välittyi kuitenkin yksipuolinen ja osittain virheellinen kuva.

Kirjoituksessa tarkoitettiin noin 150 nuorta, jotka on sijoitettu kahteen uuteen alaikäisten vastaanottoyksikköön. Otsikot antoivat kuitenkin ymmärtää, että kolmasosa kaikista (alaikäisistä) turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä.

Suomeen saapui viime vuonna poikkeuksellisen paljon – noin 700 – turvapaikanhakijalasta ilman vanhempiaan. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän "räjähdysmäisestä kasvusta" kirjoittaminen antaa kuitenkin väärän kuvan ilmiön mittaluokasta. Turvapaikanhakijoiden osuus Suomen väestöstä on yhä Euroopan pienimpiä.

Kirjoituksessa kerrottiin osan turvapaikanhakijoista "kärähtävän" eli paljastuvan täysi-ikäisiksi nuorille hakijoille tehtävissä niin sanotuissa iänmääritystesteissä. Alaikäisten vastaanoton kannalta alaikäisinä esiintyvät täysi-ikäiset ovat ongelma, johon on puututtava mahdollisimman nopeasti siirtämällä täysi-ikäiset alaikäisten yksiköistä aikuisten vastaanottokeskuksiin.

Iänmääritys ei kuitenkaan ole eksaktia tutkimusta, sillä se kuvaa vain luuston ja hampaiston kehitysastetta eikä ihmisen kronologista ikää.

Suomessa käytetään turvapaikanhakijalasten iänmääritykseen luustoikätutkimusta ja hampaistotutkimusta yhdessä, mutta määrityksen tulos on silti vain arvio iästä. Testitulosten virhemarginaali on vähintään kaksi vuotta kumpaankin suuntaan.

Etninen tausta, ravinto, työnteko, ympäristötekijät ja muut taustatekijät vaikuttavat lapsen yksilölliseen kehitykseen. Erityisesti 15–18-vuotiaiden nuorten iän määrittäminen on epävarmaa, sillä useimpien luuston kehitys on tuolloin päättynyt.

Lapsen oikeuksien sopimuksen takaamat oikeudet eivät toteudu, jos nuori tulkitaan virheellisesti täysi-ikäiseksi. Turvapaikanhakijoiden lähtömaissa ei useinkaan ole saatavilla virallisia asiakirjoja, joilla hakija voisi todistaa ikänsä. Suomessa ja muissa EU-maissa tulisikin harkita lapsen kehitystason psykososiaalista tutkimusta hammastutkimuksen lisäksi.

Edelleen HS:n kirjoituksessa kerrottiin niin sanotuista Dublin-tapauksista, joissa EU-maiden kautta tullaan Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Kreikan, Italian ja Maltan turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja turvapaikkaprosessissa on vakavia puutteita. Ilman perheen turvaa oleville alaikäisille kadulle joutuminen vieraassa maassa on erityisen vaarallista.

Sormenjälkirekisteriin merkityt tiedot hakijan henkilöllisyydestä eivät välttämättä ole aina oikeita. Hakija saattaa salakuljettajan käskystä tai selviytymiskeinona ilmoittaa olevansa täysi-ikäinen.

Kirjoituksen mukaan lapset saavat turvapaikan helpommin kuin aikuiset, vaikka hyvin harvat lapset ovat saaneet Suomesta turvapaikan. Yksin tulleiden lasten myönteiset päätökset ovat useimmiten oleskelulupia suojelun tarpeen perusteella.

Pakolaislapsen perheen yhdistäminen ei ole itsestäänselvyys. Perheen yhdistäminen kestää pitkään, ja oikeus hakea sitä on vain osalla lapsista.

Kirjoituksen mukaan turvapaikanhakijat saavat toimeentulotukea runsaat 300 euroa kuussa, mikä saattaa houkutella heidät tulemaan Suomeen. Tukiasunnoissa asuvat 16–17-vuotiaat nuoret saavat 15 prosenttia vähemmän kuin yleinen toimeentulotuki on (248 euroa kuussa). Nuoremmat lapset, jotka saavat ruuan majoituksen lisäksi, saavat puolet tästä summasta. Tällä summalla on hankittava vaatteet, hygieniatuotteet ja hoidettava muut päivittäiset kulut.

Kaikki Suomeen päätyvät lapset ansaitsevat oikeudenmukaisen ja inhimillisen kohtelun sekä turvalliset olosuhteet siksi, että he ovat lapsia.

ANNA G. MIKKONEN

valtiotieteiden maisteri

ilman huoltajaa tulleen alaikäisen edustaja

PERTTU SALMENHAARA

valtiotieteiden lisensiaatti

Helsinki

Pohjalainen: Vistbacka: Suomi tukee ihmissalakuljetusta?

Pohjalainen/mielipide:
Raimo Vistbacka: Suomi tukee ihmissalakuljetusta?
9.5.2009

Suomeen tuli vuonna 2007 noin 1 500 turvapaikanhakijaa. Viime vuonna heitä oli jo yli 4 000. Vuonna 2007 turvapaikanhakijoita oli Somaliasta 82 ja vuonna 2008 1 181. Irakista vastaavat luvut olivat 327 ja 1 255. Kasvu on huomattava.

Vuonna 2007 Suomeen tuli 98 ankkurilasta eli yksin tulleita alaikäisiä tai alaikäisiksi itseään väittäviä henkilöitä. Viime vuonna luku oli 706 eli nousua edelliseen vuoteen 620 prosenttia!

Turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti viime vuoden lokakuussa. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana heitä on tullut 1 430, joten kokonaismäärän ennustetaan nousevan kuluvana vuonna jopa 6 000:een, ellei hallitus muuta politiikkaansa.

Vastaanottokeskukset ovat täynnä. Uusia etsitään eri kunnista. Turvapaikanhakijoita majoitetaan hotelleihin, kun uusia vastaanottokeskuksia ei ole onnistuttu löytämään riittävästi.

Turvapaikkahakemusten käsittelyajat uhkaavat pitkittyä kohtuuttoman pitkiksi. Kohta ollaan yli vuoden pituisissa käsittelyajoissa. Hallituksen elvytyspaketissa on rahat noin kymmenen työntekijän palkkaamiseen, mutta se ei juuri paranna tilannetta.

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan mukaan nyt tarvittaisiin pikaisesti rahat noin 30 työntekijän palkkaamiseen, jotta voitaisiin pysyä edes siedettävän pituisissa käsittelyajoissa. Tällä haavaa käsittelyssä ovat viime vuoden loppukesällä Suomeen tulleet hakijat.

Mistä tämä hakijoiden räjähdysmäinen kasvu johtuu? Väitän, että syy on hallituksen harjoittamassa maahanmuuttopolitiikassa ja erityisesti maahanmuuttoasioita hoitavan ministeri Astrid Thorsin. Edellisen sisäasiainministeri Kari Rajamäen aikana tulijoiden määrä laski. Hänen johtamaansa tiukkaa linjaa arvosteltiin jopa hänen omassa eduskuntaryhmässään, RKP:stä ja vihreistä puhumattakaan.

Odotan hallitukselta pikaisia toimia linjan tiukentamiseksi. Muutoin tilanne räjähtää käsiin ja rasismin kaltaisille ilmiöille annetaan liikaa kasvualustaa.

Minulla oli äskettäin mahdollisuus olla poliisiasiain neuvottelukunnan mukana tutustumassa Europolin toimintaan Hollannin Haagissa. Meille esiteltiin eurooppalaisen järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvioita.

Erityisen ansiokkaan esitelmän meille piti Europolissa yli kuusi vuotta työskennellyt Mari Hämäläinen. Hänen käsityksensä mukaan kansallisen lainsäädännön ja lakien tulkintojen muutokset vaikuttavat lähes välittömästi rikollisuuden tuloon esimerkiksi laittomaan maahanmuuttoon.

Silloin mieleeni muistui Pohjalaisessa 17. huhtikuuta ollut juttu, joka oli otsikoitu "17 000 dollarin pakomatka Irakista Pohjanmaalle". Jutussa kerrottiin, kuinka esimerkiksi Irakissa poliisina työskennellyt oli maksanut pakomatkastaan 12 000 dollaria ilmeisesti ihmissalakuljetuksiin erikoistuneille rikollisryhmille. Tällaistako toimintaa Suomen hallitus on tukemassa?

Nyt olisi muutettava lainsäädäntöä nopeasti - esimerkiksi siten, että perusteluksi ei enää riitä se, että tulee joltakin turvattomalta alueelta. Henkilön olisi itse pystyttävä näyttämään toteen, että hänellä itsellään on henkilökohtaisen suojelun tarve. Näinhän Ruotsissa nykyisin tehdään.

Hallituksen on tehtävä kaikkensa, ettei se toiminnallaan tue kansainvälisten ihmissalakuljettajarikollisjärjestöjen taloudellista menestystä, kuten nyt valitettavasti näyttää käyvän.

Raimo Vistbacka

Vihreä Lanka: Mamuvastainen oikeisto on jo myöhässä

Vihreä Lanka:
Jehki Härkönen: Mamuvastainen oikeisto on jo myöhässä
8.5.2009

Maahanmuuttokriittisten oikeistopopulistien viime syksynä alkanut nousukiito Suomessa päättyi siipirikkoon jo nyt keväällä.

Jopa perussuomalaiset arvioivat maahanmuuttokriitikoiden äänestyspotentiaalin niin pieneksi, että jättivät sen tunnetuimmat ehdokkaat pois eurovaalien ehdokaslistoilta.

Muut puolueet käyttivät poikkeuksellisen rumia keinoja saadakseen tämän ryhmän ajettua marginaaliin, mutta epäonnistuivat, sillä suurin osa perussuomalaisten maahanmuuttokriitikoista näyttää kuitenkin edelleen jääneen puolueeseen.

Maahanmuuttokriittinen populismi on Euroopan laajuinen ilmiö, mutta suomalaiset ovat siinä pahasti aikaansa jäljessä.

2000-luvun alun Euroopassa oikeistopopulistit hyödynsivät vilkasta maahanmuuttoa, mutta nyt tuo kausi saattaa olla lopussa: lama vie työpaikat rikkaistakin maista, eikä niillä ole juuri tarjottavaa maahanmuuttajille.

Talouskriisin seurauksena kaikkialla maailmassa rahavirtojen kasvu rikkaissa maissa asuvilta maahanmuuttajilta heidän köyhille sukulaisilleen kehittyviin maihin on taittunut. Esimerkiksi perheiden sisäiset tulonsiirrot Yhdysvalloista Meksikoon ovat jopa vähentyneet.

The Economist -lehden mukaan laittomien siirtolaisten määrä väheni Yhdysvalloissa vuonna 2008 ensi kertaa vuosikausiin.

Myös Euroopassa on käynnistynyt muuttoliike, jossa osa siirtolaisista palaa kotiseudulleen. Toistaiseksi on vielä liian varhaista sanoa, kuinka suuri liike pois Euroopasta ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien parissa syntyy.

Joka tapauksessa on selvää, että 2000-luvun alun maahanmuuttoaalto on ohi ainakin toistaiseksi.

Liikkuvuus on erityisen suurta hyvätuloisten maahanmuuttajien parissa. Saksalaisen Futureorg Institutin tekemän tutkimuksen mukaan 40 prosenttia korkeakoulutetuista turkkilaistaustaisista saksalaisista haluaa muuttaa muualle.

Nämä hyvin koulutetut saksanturkkilaiset siirtyvät mieluummin kehittyvien maiden työmarkkinoille, jossa heidän ammattitaitoa arvostetaan, kuin jäävät Saksaan, jossa turkkilainen sukunimi on haitaksi työnhaussa.

Suomessa tämä ilmiö ei ole kovinkaan vahva, sillä juuri kukaan ei ole halunnut muuttaa tälle kylmälle ja syrjäiselle alueelle. Tänne tullaan yleensä sattumalta, pakosta tai tarpeesta.

Yli puolet kaikista Eurooppaan saapuvista maahanmuuttajista asettuu joko Espanjaan, Saksaan tai Isoon-Britanniaan. Suomi painii vastaanottomäärissä samassa sarjassa Slovakian, Unkarin ja Romanian kanssa.

Ennen viime vuosien kritiikkiä Suomen maahanmuuttokeskustelua on hallinnut kirkasotsainen puhe monikulttuurisuuden rikkaudesta ja yleisestä suvaitsevaisuudesta. Samaan aikaan maahanmuuttoa ohjaavat käytäntömme ovat olleet erittäin tiukkoja.

Rasististen äänten ilmaantuminen julkiseen keskusteluun saattoi itse asiassa olla hyväksi suomalaiselle maahanmuuttopoliittiselle ajatustenvaihdolle: nyt on ainakin pakko valita puolensa.



Nettikeskusteluihin erikoistuneiden hommamiesten maahanmuuttokritiikin aika lienee enemmän takana kuin edessä, mutta lama-ajan kaivauksissa maasta saattaa nousta jotain paljon ikävämpää.

Hankala taloustilanne lisää poliitikkojen kiusausta turvautua kansallismielisyyteen.

Suomessa ensimmäisiä merkkejä tästä ovat olleet keskustan kömpelöt isänmaallisuutta korostavat eurovaalimainokset, joissa käytetään hyväksi edesmennyttä presidenttiä Urho Kekkosta.

Muualla Euroopassa kansallismielisyyden noususta on keskusteltu laajemmin Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn vaadittua, että autotehtaat pitää sijoittaa Tekin sijaan nimenomaan Ranskaan.

Laman pituus ja syvyys lopulta ratkaisevat, kuinka pitkälle tässä kehityksessä joudutaan.

Luulisi, että vihreiden suhde maahanmuuttopolitiikkaan on yksinkertainen, sillä äänestäjäprofilointien mukaan vihreiden kannattajat tukevat aika yksiselitteisesti liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa.

Todellisuudessa suhde on kuitenkin hankalampi. Vihreiden rasitteena ovat perinteisesti olleet kulttuurirelativistinen monikulttuurisuusfiilistely ja yleisten ihmisoikeusperiaatteiden julistaminen vailla konkretiaa.

Vihreät ovat viime vuosina yrittäneet jättää vaatimukset vapaasta liikkuvuudesta taka-alalle ja puhua vain maahanmuuttajien kotouttamisesta, koska liberaaleja avauksia on vaikea saada eduskunnassa läpi – vaikka ne tulisivat hallitukselta.

Suomalaiset poliitikot ovat yleisesti melko muukalaisvihamielisiä, kuten ulkomaalaislain käsittely eduskunnassa osoitti.

Vihreät on reagoineet ikään kuin etukäteen vasta-argumentteihin, joita muut tulevat esittämään maahanmuuttajien sopeutumisesta Suomeen.

Valitettavasti tämä taktinen valinta on aiheuttanut sen, että näitä vasta-argumentteja ei ole enää tullut. Konservatiivinen oikeisto on päässyt johtamaan keskustelua.

Taloudellinen laskusuhdanne on tunnetusti paras aika toteuttaa suuret yhteiskunnalliset muutokset. Euroopassa riittää tahoja, jotka mielellään näkisivät lamasta nousevan entistä suljetumman Euroopan unionin.

Samaan aikaan näiden tahojen on kuitenkin entistä vaikeampi löytää yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Pohjois-Afrikan kolme suurta läpikulkumaata – Libya, Marokko ja Algeria – ovat toistaiseksi kieltäytyneet uusimasta Euroopan unionin kanssa tekemiään sopimuksia laittoman maahantulon hillitsemiseksi.

Suurin uhka on ehkä kuitenkin rasistien kääntyminen sisäänpäin: että he avoimen maahanmuuton vastustamisen sijaan alkavat vainota maassa jo olevia etnisiä vähemmistöjä ja kotoutuvia maahanmuuttajia.

Tällaisesta on jo esimerkki, Itä-Euroopan romanien kohtelu. Se vaihtelee aktiivisesta välinpitämättömyydestä Italian väkivaltaisiin pogromeihin.

Nämä suuntaukset tarvitsevat vastavoimakseen vapaan liikkuvuuden ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun puolustamista. Maahanmuuttoon liberaalisti suhtautuvien liikkeiden, kuten vihreiden, täytyy jatkossa puolustaa paikkaansa entistä aggressiivisemmin.

Vanhat tavoitteet laillisten maahanmuuttoväylien luomisesta ja jo maassa olevien laittomien siirtolaisten laillistamisesta ovat tärkeitä. Samoin kotouttamispolitiikka, jos se tähtää maahanmuuttajien perusoikeuksien takaamiseen.

Lässytyksen monikulttuurisuuden siunauksellisuudesta voi sen sijaan jättää historian romukoppaan.

Asettamalla omat vaatimuksemme keskustelun lähtökohdaksi olemme paljon vahvemmassa asemassa, jos Eurooppa näkee lähivuosina uuden nationalistisen purkauksen.

Uusi Suomi: Maahanmuuttajajuristi älähti Hesarille: ”Harhaanjohtamista”

Husein Muhammed syyttää blogikirjoituksessaan Helsingin Sanomia asenteellisesta ja harhaanjohtavasta uutisoinnista jutussaan ”Jopa kolmannes alaikäisistä turvapaikanhakijoista valehdellut ikänsä". Muhammedin mukaan uutisen tietoja ei ollut varmistettu ja niiden esittäjä komisario Henry Reponen on asenteellinen ja hänen väitteensä mahdollisesti perättömiä.

Etelä-Karjalan poliisin ulkomaalaistutkinnassa työskentelevä Reponen kertoi alunperin Parikkalan-Rautjärven Sanomien haastattelussa, että ainakin kolmannes Parikkalan vastaanottokeskuksen alaikäisistä turvapaikanhakjoista on paljastunut kuulusteluissa täysi-ikäisiksi. Reponen myös sanoi kuulleensa hakijoilta, että muita maita anteliaampi rahanjako houkuttelee tulijoita Suomeen. 

Uusi Suomi: Maahanmuuttajajuristi älähti Hesarille: ”Harhaanjohtamista" 8.5.2009
US Blogit: Husein Muhammedin kirjoitus: Helsingin Sanomien toimitukselle

Taustaa:

Helsingin Sanomat: Suomen sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita 4.5.2009
Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu 23.4.2009

HS: Suomi aloittaa turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin

Maahanmuuttoviraston tiedote:
Maahanmuuttovirasto on arvioinut Irakin turvallisuustilanteen uudelleen

Helsingin Sanomat:
Suomi aloittaa turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin
8.5.2009

YLE Uutiset:
Suomi valmistautuu irakilaisten turvapaikanhakijoiden palautuksiin
8.5.2009

MTV3:
Suomi aikoo palauttaa uudet irakilaiset turvapaikanhakijat
Suomi aikoo käännyttää uudet irakilaiset turvapaikanhakijat
8.5.2009

Sisäasianministeriön tiedote:
Linjausta irakilaisten turvapaikanhakijoiden osalta tarkistetaan
7.5.2009

YLE Uutiset:
Suomi tiukentaa linjaansa irakilaispakolaisten suhteen
7.5.2009

Suomi alkaa palauttaa irakilaisia turvapaikanhakijoita kotimaahansa. Maahanmuuttoviraston mukaan Irakin turvallisuustilanne on parantunut merkittävästi.

Suomeen tuli viime vuonna 1 255 turvapaikanhakijaa Irakista eli enemmän kuin mistään muusta maasta. Suomi ei ole koskaan aiemmin antanut käännytyspäätöksiä irakilaisille joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta.

Paluumuutto Irakiin on hiljalleen kasvamassa. Virasto toteaa, ettei Irakin al-Qaidan ja muiden ääriryhmien yksittäisten terroritekojen enää katsota voivan uhata maan hallintoa ja maan omien turvallisuusjoukkojen kapasiteetti vahvistuu jatkuvasti.

Maahanmuuttoviraston uuden linjauksen mukaan Etelä-Irakista ja Bagdadista kotoisin olevat eivät tarvitse enää kansainvälistä suojelua pelkästään lähtöalueensa turvallisuustilanteen perusteella. Heidän turvapaikkahakemuksensa hylätään ja heidät käännytetään Irakiin, jos heillä ei ole muuta perustetta oleskeluluvan saamiseksi.

Myös Pohjois-Irakin autonomisen kurdialueen turvallisuustilanne on pysynyt vakaana. Myös tältä alueelta tulleet hakijat voidaan käännyttää kotiseudulleen.

Sen sijaan tilanne Keski-Irakin neljän läänin Nineven, Salah al-Dinin, Kirkukin ja Dijalan osalta on edelleen epävakaa. Alueen jännittynyt turvallisuustilanne estää turvallisen kotiinpaluun kyseisistä lääneistä kotoisin oleville turvapaikanhakijoille.

Maahanmuuttovirasto myöntää näiltä alueilta tuleville oleskeluluvan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ohjeistuksen mukaisesti suojelun tarpeen perusteella.

Maahanmuuttovirasto haluaa tehdä kielianalyysin niille turvapaikanhakijoille, jotka ilmoittavat olevansa kotoisin jostakin Keski-Irakin neljästä läänistä. Siten viranomaiset voisivat varmistaa, etteivät hakijat valehtele kotiseudustaan.

UNHCR totesi huhtikuussa, että väkivaltaisuudet ovat selvästi vähentyneet Irakissa. Järjestö ei kuitenkaan suosittele ihmisten käännyttämistä Bagdadiin, kuten Maahanmuuttovirasto aikoo tehdä.

Tänä vuonna huhtikuun loppuun mennessä irakilaisia turvapaikanhakijoita on tullut lähes 700.

---------------------------------

YLE Uutiset 8.5.:

Suomi valmistautuu irakilaisten turvapaikanhakijoiden palautuksiin

Suomi alkaa palauttamaan irakilaisia turvapaikanhakijoita takaisin Irakiin. Maahanmuuttovirasto on arvioinut Irakin turvallisuustilanteen uusiksi. Virasto katsoo, että maan turvallisuustilanne on parantunut riittävästi, jotta turvapaikanhakijoita voidaan palauttaa kotimaahansa.

Päätös ei koske niitä irakilaisia turvapaikanhakijoita, joille on jo myönnetty turvapaikka Suomesta. Päätös koskee vain niitä ihmisiä, joiden turvapaikkahakemukseen ei ole vielä annettu päätöstä.

Maahanmuuttoviraston linjamuutoksen mukaan Etelä-Irakista ja maan pääkaupungista Bagdadista kotoisin olevat turvapaikanhakijat eivät tarvitse enää kansainvälistä suojelua, vaan heidän kotiseutunsa turvallisuustilannetta pidetään riittävän hyvänä. Samoin Pohjois-Irakin automisen kurdialueen turvallisuustilannetta pidetään hyvänä.

Keski-Irakissa sijaitsevien Nineven, Salah al-Din, Kirkukin ja Dijalan läänien turvallisuustilanne on puolestaan epävakaa, eikä alueelta kotoisin olevia hakijoita voida palauttaa.

Mahdollisiin palautuksiin menee kuitenkin aikaa. Turvapaikanhakijalla on mahdollisuus kannella saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan kanteluprosessin vuoksi ensimmäisiä palautuksia tehtäneen aikaisintaan ensi keväänä, jos Irakin turvallisuustilanne ei heikkene.

Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa 1 225 irakilaista. Tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä turvapaikkaa oli hakenut 700 henkilöä.

Suomessa on noin 1 500 irakilaista, jotka odottavat turvapaikkapäätöstä.

Hymy: Halla-aho: Maahanmuuttokeskustelun on pakko alkaa

Hymy 5/2009:
Halla-aho: Maahanmuuttokeskustelun on pakko alkaa (kuva)

Nyt puhuu rasismisyytösten kohteeksi joutunut, eurovaaliehdokkuudesta yllättäen kieltäytynyt Jussi Halla-aho.
- En vastusta maahanmuuttoa, vaan hallitsematonta maahanmuuttoa.
[...]

SVT: Turvapaikanhakijoiden määrä kasvussa Suomessa

SVT:
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvussa Suomessa
7.5.2009

Turvapaikanhakijamäärien odotetaan kasvavan tänäkin vuonna Suomessa. Tämä siitäkin huolimatta, että maan turvapaikkapolitiikka ei ole höllentynyt. Ruotsin tasolle Suomessa on kuitenkin vielä matkaa.

Suomessa avataan uusia vastaanottokeskuksia jotta lisääntynyt määrä turvapaikanhakijoita pystytään majoittamaan. Viime vuonna Suomeen saapui hiukan yli 4000 turvapaikanhakijaa. Ruotsiin verrattuna hakijoita on vielä vähän, Ruotsista turvapaikkaa haki yli 24 000 ihmistä. Maahanmuutovirasto arvioi, että hakijamäärät kasvavat edelleen tänä vuonna, viiteen -kuuteen tuhanteen turvapaikanhakijaan.

- Meillä nämä suurimmat hakijaryhmät ovat Irak, Somalia ja Afghanistan. Kussakin valtiossa tilanne on epävakaa, Somaliassa ehkä pahin. Sillä on luonnollisesti vaikutuksensa, onko kyseisen valtion kansalaisia jo Suomessa. Lisäksi turvanpaikanhakemiseen vaikuttaa myös muiden maiden päätöskäytäntö ja meidän päätöskäytäntö, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.

Suomen pakolaisneuvonta painottaa, että parin viime vuoden aikana Suomessa on noudatettu naapurimaita paremmin ihmisoikeussopimuksia ja YK:n pakolaisjärjestön ohjeita turvapaikka-asioissa. Turvapaikkaa ei kuitenkaan saa Suomesta helpommin kuin aikaisemmin.

- Ei se virallisesti ole mitenkään helpompaa tänä päivänä. Se että hakijaluvut ovat nousseet perustuu paljolti siihen, että meillä on tällä hetkellä enemmän hakijoita kuin aikaisemmin, sanoo toiminnanjohtaja Eva Lindberg Pakolaisneuvonnasta.

Suomessa oleskelun sai viime vuonna reilut 1300 pakolaista. Ruotsissa määrä oli liki kymmenkertainen, yli 11 000 pakolaista sai oleskeluluvan. Suomessa viranomaiset arvioivat Ruotsin tiukentaneen linjaansa.

- Ruotsin päätöskäytäntö on hieman muuttunut suurien hakijaryhmien kohdalla. Esimerkiksi irakilaisten kohdalla sääntöjä on Ruotsissa käsittääkseni tarkennettu niin, että Irakin urvallisuustilannetta ei voida pelkästään pitää perusteena turvapaikalle. Tässä Suomella on ollut hieman erilainen käytäntö viime aikoina Ruotsin kanssa, pohtii Esko Repo Maahanmuuttovirastosta.

Heidi Liekola

Etelä-Saimaa: Parikkalan vastaanottokeskuksen nuorista yli puolet täysi-ikäisiä

Etelä-Saimaa: Parikkalan vastaanottokeskuksen nuorista yli puolet täysi-ikäisiä 6.5.2009

Kolmannes alaikäisiksi ilmoittautuneista on elellyt vanhempana muualla Euroopassa. Osa on kertonut ulkomaalaispoliisin kuulustelussa olevansa vanhempi kuin ilmoitti tullessaan Suomeen.

Alaikäisille turvapaikanhakijoille perustetun Parikkalan vastaanottokeskuksen asukkaista yli puolet on osoittautunut täysi-ikäisiksi pelkän poliisitutkinnan keinoin.

Oikeuslääketieteellinen iän arviointi, kasvattaa joukkoa vielä tästäkin uskoo komisario Henry Reponen Etelä-Karjalan poliisin ulkomaalaistutkinnasta.

TS: Maahanmuutossa taloudellisia ja poliittisia ongelmia

Turun Sanomat:
Mielipide: Maahanmuutossa taloudellisia ja poliittisia ongelmia
6.5.2009

Maahanmuuttopolitiikka vaaliteema useissa parlamenttivaaleihin valmistautuvissa EU-maissa

Maahanmuutto on noussut näkyvään rooliin suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Vaikka ilmiö on erityispiirteiltään vahvasti kansallista, seuraa sen päälinja usean vuoden viiveellä yleiseurooppalaista kehitystä. Useissa EU-maissa maahanmuuttopolitiikka on sekä periaatteellisesti että käytännössä tärkeä osa strategista politiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua.

Maahanmuuttajien määrä on Suomessa vahvassa kasvussa, mikä osaltaan selittää keskustelun avautumista juuri nyt. Oleskelulupia myönnettiin viime vuonna lähes 20 000. Myös turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi viime kesänä rajuun nousuun, ja tämän vuoden korkeimmat arviot liikkuvat jopa 10 000 hakijassa (1 505 vuonna 2007, 4 035 vuonna 2008).

Toisaalta määriin vaikuttaa muiden maiden kiristynyt maahanmuuttopolitiikka: muiden muassa Ruotsi on merkittävästi vaikeuttanut turvapaikan saamista, samalla kun esimerkiksi Ranska kiristää oleellisesti myös työperäisen maahanmuuton ehtoja.

Hakijoiden kääntyminen Ruotsista Suomeen on täysin luonnollinen seuraus epäsymmetrisille maahanmuuttopolitiikoille, tarkasteltiinpa ilmiötä maahanmuuttajan yksilöllisestä tai laajemmasta sosiaalisesta ja ekonomisesta perspektiivistä käsin.

Käytäntö on pakotettu vastaamaan muutoksiin paljon ennen kuin lainsäädäntö tai virallinen linja ehtii tai haluaa seurata perässä. Niinpä Suomen turvapaikkapolitiikkaa ”tarkistetaan” paraikaa sisäasiainministeriön selvityksessä, vaikka muutama kuukausi sitten maahan jäämisen ehtoja uudistava lakiesitys hyväksyttiin lähes ilman soraääniä.

EU:ssa ristiriitoja

Sama ongelma ilmenee suuremmassa mittakaavassa EU:n tasolla. Vaikka EU on jo pitkään pyrkinyt yhdenmukaistamaan maahanmuuttopolitiikkaansa - uusi maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus on tästä vahvin osoitus - ovat ristiriidat paitsi periaatteellisten normien myös erityisesti jäsenvaltioiden välillä huomattavia.

Maahanmuuttovirtojen vastaanottajina eteläiset jäsenmaat kantavat suurimman taloudellisen ja operatiivisen vastuun, ja huolimatta joistakin velvoittavista säädöksistä unionitasolla, jäsenmaiden kansalliset maahanmuuttopolitiikat ja niiden käytännöt eroavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten pakolaisaseman tunnustaminen vaihtelee noin 0-90 prosentin välillä eri jäsenvaltioissa.

Lainsäädäntöä ja käytäntöä, joka on liberaalimpaa kuin unionitason velvoite määrää, kutsutaan suotuisammaksi. Suomen uudistettu ulkomaalaislaki on sekä EU:n direktiiveihin että jäsenmaiden keskimääräiseen lainsäädäntöön nähden paikoin suotuisampi, vaikka Suomen suhteellinen osuus maahanmuuttajista on verraten pieni.

Liiaksi lainkirjaimeen ei kuitenkaan kannata tuijottaa, sillä maahanmuuttopolitiikan käytännöt ovat oleellisempia. Niin Maahanmuuttovirasto kuin vastaanottokeskukset ovat viime aikoina saaneet huomattavia lisäresursseja.

Toisaalta maahanmuuttoa ja siirtolaisuutta voidaan johdonmukaisesti tarkastella ainoastaan globaalisti: niiden yhteys kehitysmaiden väestönkasvuun, alueiden välisiin taloudellisiin eroihin, kauppa- ja kehityspolitiikkaan, demokratiaan, konfliktien hallintaan ja muihin rajat ylittäviin vaikutuksiin on oleellista.

Yhtäältä EU:n ankkuroituminen kansainvälisten ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden periaatteisiin ja toisaalta sen reaali- ja talouspoliittiset intressit kuitenkin takaavat, että mitään täsmentynyttä tai aidosti kokonaisvaltaista lähestymistapaa maahanmuuttoon ei ole luvassa. Joka tapauksessa maahanmuuton hallinta muissa EU:n jäsenvaltioissa ja ylikansallisella tasolla vaikuttaa ratkaisevasti myös Suomen asemaan.

Merkittävä vaaliteema

Maahanmuuttopolitiikka on merkittävä vaaliteema useissa parlamenttivaaleihin valmistautuvissa jäsenmaissa myös siksi, että se koskettaa tavallista äänestäjää enemmän kuin moni muu rajat ylittävä ilmiö. Tämän luulisi kiinnostavan myös vaalien heikosta äänestysprosentista huolestuneita tahoja. Suomen hitaasti käynnistyneeseen maahanmuuttokeskusteluun on mahdollisesti vaikuttanut myös politiikanalan vahva virkamieslähtöisyys.

Maahanmuuttopolitiikan käytäntöjen ja niistä käytävän keskustelun merkitystä heikentää se, että eri toimijat ja erilaisiin arvoihin ja etuihin perustuvat kannanotot esitetään usein samalta linjalta.

Ensinnäkin erottelut työperäisen, humanitaarisen ja laittoman maahanmuuton välillä ovat pitkälti poliittisia. Unionitason viralliset julkilausumat pyrkivät yksimielisesti rajoittamaan ja estämään laitonta maahanmuuttoa, ikään kuin lainvastainen maahantulo lopulta määrittyisi minkään muun kuin niiden legaalisten normien kautta, joita valtioilla maahanmuuton suhteen on. Jos valtio kiristää turvapaikan saannin ehtoja, kasvaa yleensä myös laittomuuden ala. EU:ssa arvioidaan työskentelevän jopa kahdeksan miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa.

Suomi seuraa tunnollisesti hyvää ja pahaa maahanmuuttoa jaottelevaa retoriikkaa ja ”pyrkii torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja edistämään työperäistä maahanmuuttoa” noudattaen kuitenkin samalla humanitaarisia periaatteita.

Unionin tärkeimmät saavutukset yhteisen maahanmuuttopolitiikan alalla liittyvät nimenomaan ”vääristä” maahanmuuttajista eroon pääsemiseen (palautusdirektiivi) - humanitaarisuus liittyy tällöin korkeintaan niihin oloihin, joita ”väärällä” maahanmuuttajalla halutaan väliaikaisesti kohdemaassa olevan (esim. säilöönottoajan oikeudet).

Laiton maahanmuutto on poliittisesti kaikkein yksinkertaisin maahanmuuton muoto: sitä sopii vastustaa, koska se on laitonta. Samaan tapaan ihmiskaupan osakseen saama poliittinen huomio ylittänee sen varsinaisen merkityksen yleisesti EU:n ja erityisesti Suomen tapauksessa.

Toisaalta kaivattua työperäistä maahanmuuttoa voidaan tarkastella kahdesta reaalisesta näkökulmasta. Ensimmäinen liittyy alhaista koulutusta vaativiin, pääasiassa palvelualalla oleviin työtehtäviin. Näissä työvoimapula on monin paikoin selvää, ja maahanmuuttoa on laajamittaisesti hyödynnetty sen paikkaamisessa. Tämä työperäisyys on kuitenkin vähemmän korrekti politiikan keskustelun kohteena, koska sen taustalla on työn alempiarvoisuus yhä koulutetumpien länsimaalaisten näkökulmasta. Toisaalta halvan maahanmuuton syöttövaikutus pitää huolen siitä, että palkkakehitys ei tulevaisuudessakaan vastaa muita aloja.

Tästä syntyy luonnollinen moraalinen ongelma, johon poliitikot eivät kovin mielellään ota kantaa. Huomio liittyy myös humanitaariseen maahanmuuttoon, koska sen työllisyysseuraukset liittyvät ainakin lyhyellä aikavälillä pääasiassa vain matalapalkkaisiin työtehtäviin.

Lisäksi samanaikaisesti tapahtuva huoltosuhteen heikkeneminen ja kasvavat kotouttamisen kustannukset aiheuttavat sen, että humanitaarista maahanmuuttoa ei voi perustella taloudellisista näkökulmista käsin. Muut perustelut sen sijaan eivät uponne äänestäjäkuntaan niin hyvin, varsinkaan taantumassa.

Osaajien houkuttelu

Toinen työperäisen maahanmuuton alalaji koostuu korkeakoulutetuista osaajista, joita EU pyrkii houkuttelemaan mun muassa ”sinisen kortin” avulla. Lääkäreiden, insinöörien ja tutkijoiden valtiosta toiseen siirtymistä eivät ohjaa solidaarisuusnäkökohdat, vaan huomattavasti reaalisemmat, yksilöllisistä tarpeista ja intresseistä nousevat motiivit.

Korkeakoulutetut maahanmuuttajat poikkeavat huomattavasti muista ryhmistä. He eivät juuri kaipaa kotouttamista tai muita poliittisia toimenpiteitä. Jos sen sijaan korkeakoulutetut siirtyvät kehitysmaista, liittyy asiaan vielä matalapalkka-alaakin huomattavampi moraalinen pulma: miten voidaan perustella se, että EU tai sen jäsenmaat, jotka ajavat ”kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan” ohessa globaalia kehitystä ja solidaarisuutta, voivat aivoviedä kehittyvien maiden sosiaalista ja taloudellista pääomaa?

Yksittäinen jäsenvaltio, joka ei yhtäältä kykene houkuttelemaan huippuosaajia ja joka toisaalta ajaa suotuisampaa humanitaarista maahanmuuttopolitiikkaa, ajautuu välttämättä tilanteeseen, jossa sen mahdollisuudet hyötyä maahanmuutosta ovat heikot.

Tämä ei tarkoita, että Suomen olisi realistisesti tai eettisesti syytä tai mahdollista eristäytyä, joskin nämä näkökulmat tulee voida erottaa toisistaan. Sen sijaan oleellista on ajaa sellaista kansallista politiikkaa, jossa selvästi erotetaan toisistaan - niin retorisesti kuin käytännössä - humanitaariset ja muut seikat.

Toiseksi humanitaarista maahanmuuttoa on voitava tarkastella myös sen aiheuttamien taloudellisten ja muiden kustannusten kautta. Työperäisen maahanmuuton tapauksessa on oleellista ottaa huomioon yksilöllisten, kansallisten ja globaalien intressien väliset ristiriidat. Lisäksi EU-vaalien yhteydessä Suomen roolia globaalissa maahanmuutossa tulee tarkastella nimenomaan eurooppalaisessa kehyksessä.

Kirjoittaja viimeistelee Turun yliopistossa kansainvälisten suhteiden alaan kuuluvaa väitöskirjaa Suomen maahanmuuttopolitiikasta ja monikulttuurisuudesta.

RIIKKA PURRA

Vaasan Ikkuna: Vallesmannilla menossa viimeinen kausi

Vaasan Ikkuna:
Vallesmannilla menossa viimeinen kausi
6.5.2009

Alajärveläinen Raimo Vistbacka on eduskuntavaalien kestosuosikki. Alajärven nimismiehenä työskennellyt Vistbacka on tällä hetkellä kuudennen kauden kansanedustaja. Revolveri keskusteli Vistbackan kanssa Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikasta.
[...]

Junttimuslimi: Junttius islamissa - voima vai kirous?

Junttimuslimi: Junttius islamissa - voima vai kirous? 5.5.2009
Pedofiilinen Skandinavia? 18.5.2009
Halla-aho ja hullu uho 26.8.2009
Johtaako Halla-ahon kirjoittelu holocaustiin? 1.9.2009
Halla-ahon evankeliumi kaikkeen maailmaan 30.9.2009
Toivon Halla-aholle paratiisia 7.10.2009
Kaljan katkeroittama Halla-aho eduskuntaan? 27.3.2010

Onko suomalainen junttius voima vai heikkous islamissa? Itse olen kallistunut sille kannalle, että se on enemmänkin voima. Suomalainen on sen verran jääräpäinen juntti, ettei sitä ole lopullisesti nujertanut edes ryssien vuosisatainen vaino. Joku pieni uskon kipinä on aina sydämissämme.

Lueskelin Uusmusulmaanin mietteitä-blogia, jossa on mielenkiintoisia juttuja. Silmääni pisti Halla-Ahosta kertova artikkeli. Islamiin kääntyneiden mielenterveys oli Halla-Ahon toimesta asetettu kyseenalaiseksi. Jokainen puhuu omaan sydämeensä ja varmaan Halla-Ahon jyrkän linjan toiminta saa mieheen itseensä kohdistumaan samanlaisia epäilyjä. Tulee mieleen, että hullu etsii hullumpaa, ettei näyttäisi niin pahalta itse.

YLE: Esitutkinta YLEn Halla-aho-uutisoinnista lopetetaan

YLE Uutiset:
Esitutkinta YLEn Halla-aho-uutisoinnista lopetetaan
5.5.2009

Uusi Suomi:
Halla-ahoa sai kutsua ”rotutohtoriksi” – tässä perusteet

Helsingin Sanomat:
Esitutkinta Ylen Halla-aho-uutisoinnista lopetettiin

Iltalehti/STT:
Ylelle puhtaat paperit Halla-ahon nimittelystä

Johtava kihlakunnansyyttääjä Heikki Poukka on määrännyt Yleisradion Halla-aho-uutisointia koskevan esitutkinnan lopetettavaksi, koska näyttöä rikoksesta ei ole, vaikka esitutkinta suoritettaisiin loppuun.

Perussuomalaisten sitoutumaton kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho teki poliisille tutkintapyynnön, koska koki kunniaansa loukatun YLEn helmikuisessa uutislähetyksessä. Hän koki loukkaavaksi erityisesti sen, että häntä kutsuttiin jutussa "ulkomaalaisvastaiseksi" ja "rotutohtoriksi".

Tutkinnan keskeyttämisen perusteluissa todetaan, että kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn muun muassa politiikassa, ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Sekä politiikan että kulttuurin alueella voi ankarakin arvostelu olla hyväksyttyä eikä tätä ole pidettävä kunnian loukkaamisena.

Lisäksi todetaan, että Halla-aho on itse muodostanut poliittista imagoaan esittämällä voimakkaita mielipiteitä maahanmuutto- ja rotuasioissa, ja hänet tunnetaan yleisesti myös väitelleenä tohtorina.

Ilmausta "rotutohtori" voidaan perustelujen mukaan pitää kielikuvallisena ilmauksena. Sen käyttäminen ei ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon Halla-ahon poliittinen asema ja se, että uutisjuttu käsitteli Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien vaaliliittoa.

---------------------------------------

Helsingin Sanomat:

Poliisi on lopettanut Yleisradioon kohdistuneen, kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon vaatimuksesta aloitetun esitutkinnan, koska näyttöä rikoksesta ei ole. Päätöksen tutkinnan lopettamisesta teki johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle Uutiset verkkosivuillaan.

Halla-ahoa kutsuttiin helmikuussa Yle TV1:den pääuutislähetyksessä "ulkomaalaisvastaiseksi" ja "rotutohtoriksi". Itse uutinen käsitteli perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien eurovaaliliittoa. Poliisi tutki asiaa törkeänä kunnianloukkauksena.

Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen piti tutkinnan lopettamispäätöstä päätöstä tiistaina odotettuna.

"Tutkintapyyntö kertoo siitä, että hän [Jussi Halla-aho] erittäin taitavasti käyttää myös oikeusprosessin mahdollisuuksia politiikanteon välineenä", Jääskeläinen arvioi tilannetta Helsingin Sanomille.

Syyttäjän perusteluiden mukaan tutkinta keskeytettiin muun muassa siksi, että kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn muun muassa politiikassa, jos arvostelu ei selvästi ylitä hyväksyttävänä pidettävän rajaa. Ankarakin arvostelu on syyttäjän mukaan politiikassa sallittua.

Poukka huomauttaa myös, että ilmausta "rotutohtori" voidaan pitää kielikuvallisena ilmauksena. Sen käyttäminen oli hyväksyttävää, kun otetaan huomioon Halla-ahon poliittinen asema ja se, että hän itse on esittänyt voimakkaita mielipiteitä muun muassa maahanmuuttopolitiikasta.

Jussi Halla-ahoa syyttäjän ratkaisu ihmetyttää.

"Syyttäjän mukaan minä olen vastuussa median luomasta imagosta, riippumatta siitä vastaako se sitä, mitä itse olen sanonut tai vastaako se todellisuutta. Koska media tekee minusta rotutohtorin, niin silloin on okei kutsua minua sellaiseksi", Halla-aho pohti tiistaina.

Markku Soikkeli: Viha joka ei uskalla sanoa nimeään

Nuorisotutkimuksen tiedotuskanava/Markku Soikkeli: Viha joka ei uskalla sanoa nimeään 5.5.2009


Eräs aloitteleva hallitsija kysyi kerran Kungfutselta, mitä hänen tulisi ensimmäiseksi tehdä. Tämä vastasi: Aivan ensimmäiseksi pitäisi antaa asioille oikeat nimet. Kysyjä ei ymmärtänyt, miksi tämä juuri olisi ykkösasia, joten mestari selitti: Elleivät nimet ole oikeita, puhe ei vastaa todellisuutta. Jos puhe ei vastaa todellisuutta, ei voida toimia oikein. Kun ei toimita oikein, yhteiskunta kärsii ja ihmiset joutuvat hämmennyksiin.

"Halla-ahon korkea äänimäärä (eurovaaleissa -MS) kertoisi, että maahanmuuton ongelmat Suomessa ovat oletettua pahempia", kirjoittaa Iltalehti pääkirjoituksessaan 30.3.2009 ja kehottaa meitä tarttumaan niihin "tabuja kaihtaen" – tarkoittanee kuitenkin "tabuja kaihtamatta". Jos tuo päättely on pätevää, Saksassa oli todellinen ja oletettua pahempi juutalaisongelma vuonna 1930, kun natsit saivat 18 prosenttia äänistä ja nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi parlamentissa.

Pelasin tahallani natsikortin heti kädestäni, sillä kourassa on vielä rasismikortti. Mielestäni kortti on lyötävä pöytään silloin kun rasismi on asian oikea nimi. Kaikki maahanmuuttopolitiikan kritiikki ei tietenkään ole rasismia, mutta usein se on.

Jos haluan leimata jonkin kannan rasistiseksi, joudun ensimmäiseksi kuvaamaan ei-rasistisen normin, jota väitän sen rikkovan. Nokitan perustuslain perusoikeussäännöksillä, yhdenvertaisuusnormilla ja syrjinnän kiellolla. Vuodesta 1995 lähtien perustuslaissa on säädetty perusoikeuksista, ei enää kansalaisoikeuksista. Ero on siinä, että perusoikeudet taataan yhtäläisesti kaikille Suomen lainkäytön piirissä oleville, ei vain Suomen kansalaisille. Suomen lainkäytön piirissä on esimerkiksi maahan pyrkivä ulkomaalainen. Hänellä ei ole automaattista oikeutta maahanpääsyyn, vaan siitä on tehtävä lakiin perustuva päätös. Syrjinnän kielto velvoittaa kohtelemaan yhtäläisesti jokaista samassa tilanteessa olevaa, ellei erilaiselle kohtelulle ole asiallista perustetta. Henkilön alkuperä on laissa kielletty peruste.

Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa puhutaan uskonnosta sekä rodullisesta ja etnisestä alkuperästä kiellettyinä syrjintäperusteina. Vanhentunut rotu-käsite näyttää niissä siis olevan etnisen alkuperän synonyymi. Suomen perustuslain esitöissä selitetään, että yhdenvertaisuussäännöksen "alkuperä"-käsite viittaa näihin molempiin. Näin meillä on aukoton ketju rotu-käsitteestä Suomen perustuslain syrjintäkieltoon, onhan "rotu" "rasismin" kantasana. Rasismia on yksilön asettaminen eriarvoiseen asemaan etnisen alkuperän perusteella. Ihmistä tulee aina kohdella yksilönä, ei ryhmän jäsenenä. Kenenkään kohteluun eivät saa vaikuttaa kokemukset tai käsitykset hänen etnisestä ryhmästään tai muista tuon ryhmän jäsenistä, olivat nuo käsitykset itsessään oikeita tai vääriä. Ravintola ei saa torjua romania ovelta sillä perusteella, että toiset romanit ovat aiheuttaneet häiriöitä.

Eivät ihmis- ja perusoikeudet tabuja ole, niitä koskevia käsityksiä voi arvostella ja niistä järkevästi väitellä, mutta oikeusnormeina ja poliittisina tahdonilmaisuina ne ovat nyt voimassa. Niiden mukaan joko on kohdeltava kaikkia tai vaadittava niitäkin muutettavaksi, ei vain maahanmuuttajia koskevia yksitäisiä säädöksiä tai käytäntöjä. Siitä vain perustuslaki romukoppaan, irti kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja läntisten oikeusvaltioiden perheestä, jos on tärkeää vapautua näistä järkevän maahanmuuttopolitiikan esteistä. Pelaajan on nokitettava tai hänen korttinsa katsotaan ja bluffi paljastuu.

Myös Halla-aho ja usea hänen aatetoverinsa tunnustaa muodollisesti vaatimuksen yksilöiden yhtäläisestä kohtelusta etniseen alkuperään katsomatta. He eivät kuitenkaan ole tosissaan sitä mieltä tai sitten he eivät ymmärrä, mitä periaate merkitsee. Halla-aho esimerkiksi vastustaa erityisesti islamilaista maahanmuuttoa – vaatii siis alkuperään ja uskontoon perustuvaa syrjintää.

Toinen näille vaikeasti ymmärrettävä perusoikeus on yksilöiden ja kansanryhmien kunnian suoja. Tämä pistää silmään siksikin, että omasta kunniastaan he ovat tarkkoja. Halla-aho nimittää koko muslimivähemmistöämme röyhkeäksi ja väkivaltaiseksi ja väittää, että muslimimahanmuuttajien arvomaailmassa raiskaus ei ole väärä teko.

Islaminuskon nimissä väkivaltaan yllyttäviä ja heidän arvomaailmaansa saa arvostella, mutta näiden perusteella ei saa leimata kaikkia islaminuskoa tunnustavia. Valtaosa on omaa arkeaan eläviä tavallisia ihmisiä kuten valtaosa kristityistäkin, ei mitään fanaatikkoja. Tunnen monia kristittyjä ja pidän heitä melko vaarattomina. Heitä on sukulaisissanikin. En odota heidän lähtevän heittelemään pommeja aborttiklinikoille eivätkä he jaksaisi nousta sohviltaan uusille ristiretkille.

Populististen liikkeiden luonteeseen kuuluu henkilökultti, ja siksi vasta-argumentointikin väistämättä henkilöityy. Halla-aho on noussut kärkihahmoksi, koska hänen odotetaan pystyvän pukemaan sanottavansa salonkikelpoiseen koodikieleen, niin että rasistinen ajatus välittyy, mutta sanoista ei jää kiinni. Liikkeen muut näkyvät hahmot eivät tähän usein kykene eivätkä aina edes pyri, siksi yhden on puhuttava heidän puolestaan. Edellä on otteita Halla-ahon hiotummista kannanotoista. Erikseen ovat tunnetut "möläykset", kuten hän itse niitä selittelee, joiden homo-, nais- ja muukalaisviha ei ole mitenkään peiteltyä. Arkijärki ymmärtää ne rehellisyyden puuskiksi, suojauksen hetkelliseksi unohtamiseksi, väsymiseksi ainaiseen kiertelyyn ja kaarteluun.

Tahdon tässä osoittaa, ettei poliittista retoriikkaa tule pitää läpipääsemättömän hämäränä savuverhona, joka kätkee tehokkaasti puhujan todelliset aikeet ja ajatukset. Koska puhujan täytyy välittää ajatuksensa mahdollisille kannattajilleen, hän väistämättä jotenkin paljastaa ne. On otettava sanottu tosissaan, eriteltävä väitteitä ja niiden perusteluja, kaivettava esiin julkilausumattomat taustaoletukset ja katsottava mitä sanotusta seuraa, ja on tarkistettava tosiasiaväitteet. Näin asioille saadaan oikeat nimet, voidaan toimia oikein, eivätkä ihmiset joudu hämmennyksiin, eivät vaikka jotkut hämmentävät.

HS: Vain harva äänestäisi Jussi Halla-ahoa EU-vaaleissa

Helsingin Sanomat:
Vain harva äänestäisi Jussi Halla-ahoa EU-vaaleissa
5.5.2009

Erilaisissa verkkokeskusteluissa sekä maahanmuuttokriittisten ihmisten keskuudessa suuren suosion saavuttanutta Jussi Halla-ahoa (perus) voisi ajatella äänestävänsä eurovaaleissa lopulta vain harva suomalainen.

Tämä ilmenee Helsingin Sanomien Suomen Gallupilta tilaamasta tutkimuksesta. Äänestyskysymys tosin on enää teoreettinen, sillä Halla-aho ei lopulta kannattajakorttien keruusta huolimatta lähtenyt ehdolle EU-vaaleihin.

HS-gallupissa vastaajilta kysyttiin, keitä kaikkia he voisivat 48 tunnetun ehdokkaan listalta äänestää, jos menevät kesäkuussa äänestämään. Vastaajat saivat siis valita kaikki ne ehdokkaat, joita voisivat kuvitella äänestävänsä. Siksi kyseessä ei ole varsinainen kannatusmittaus vaan enemminkin suosio-, kiinnostavuus- tai tunnettuusmittaus.

Tutkimus edustaa kaikkia 18–74-vuotiaita mannersuomalaisia. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vaikka vastaajat saivat valita useita ehdokkaita, vain kolme prosenttia nimesi Halla-ahon niiden joukkoon, jota voisi kuvitella äänestävänsä.

Tutkimuksen mukaan Halla-ahoa suosivat erityisesti miehet, nuoret (alle 25-vuotiaat), yrittäjät ja työttömät. Etenkään naiset tai yli 60-vuotiaat eivät osaa ajatella äänestävänsä Halla-ahoa.

Käytetyllä mittaustavalla suosituimmiksi ehdokkaiksi nousivat Timo Soini (perus) ja Heidi Hautala (vihr), joita voisivat kuvitella äänestävänsä 18 ja 16 prosenttia suomalaisista.

Kaikkiaan yksitoista ehdokasta on sellaisia, joita yli kymmenen prosenttia suomalaisista voisi mahdollisesti äänestää.

HS: Suomen sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita

Helsingin Sanomat: Suomen sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita 4.5.2009

Alkuperäinen uutinen:
Mediaseuranta: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu 23.4.2009

Muita EU-maita parempi sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita Suomeen. Täällä oleskeleva turvapaikanhakija saa toimeentulotukea runsaat 300 euroa kuussa. Summa on lähes kymmenkertainen verrattuna vaikkapa Saksaan.

Nuoria turvapaikanhakijoita haastatelleen poliisin mukaan moni tunnustaa tulleensa rahan perässä. Motiivista kerrotaan avoimesti varsinkin, jos turvapaikanhakija on saamassa lähtöpassit Suomesta.

Monet myös syövät mahdollisimman vähän, jolloin toimeentulotuesta riittää lähetettäväksi kotimaahan.

Jopa kolmannes alaikäisistä turvapaikanhakijoista valehdellut ikänsä

Arkkipiispa Jukka Paarma: Onko suvaitsevaisuus meillä uhanalainen arvo?

Arkkipiispa Jukka Paarman avauspuhe kirkolliskokouksessa:
Onko suvaitsevaisuus meillä uhanalainen arvo?
4.5.2009

Kotimaa:
Arkkipiispa huolissaan suvaitsevuuden häviämisestä
4.5.2009

Seitsemän eduskuntapuolueen puheenjohtajaa julkaisi muutama viikko sitten yhteisen julistuksen, jossa he lupasivat, että eurovaalikampanjassa ei sorruta rasistisiin tai maahanmuuttajavastaisiin tekoihin. Yhteinen julistus kuulosti hyvältä. Se heijasteli perinnäisiä suomalaisia arvoja ja asenteita, miten toisiin ihmisiin on suhtauduttava, miten käyttäydyttävä, miten osoittaa vieraanvaraisuutta ja suvaitsevuutta. Sanoohan sananparsi: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.

Tuntemani tyytyväisyys muuttui kuitenkin pian ihmetteleväksi kyselyksi. Miksi tuollaista julistusta tarvitaan? Eivätkö siinä esitetyt asiat ole itsestään selviä Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa? Eikö se, ettei toista ihmistä sorreta, väheksytä tai pilkata, kuulu sellaiseen kohteliaisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja sivistyneeseen käyttäytymiseen, jonka suomalainen on oppinut jo kotoa tai ainakin koulusta? Onko suvaitsevaisuus hävinnyt meidän luontaisesta arvomaailmastamme?

Poliitikkojen julistuksella pyrittiin tietysti vaikuttamaan viime aikoina maassamme voimistuneeseen ja kärjistyneeseen maahanmuuttokeskusteluun. Suvaitsemattomista asenteista olemme saneet kirkossammekin kokemusta, kun eräissä seurakunnissa tapahtunut turvanpaikanhakijoiden auttaminen sai osin varsin voimakastakin arvostelua. Monenlaisten esille tuotujen sosiaalisten ja juridistenkin syiden takana on varsin usein pilkottanut selkeästi muukalaisvihamielinen, joskus jopa rasistinen perusasenne. Lama-aika on nyt niitä vielä terävöittänyt.

Tuntuu siltä kuin suomalaisissa eläisi tietty ”luontainen” muukalaisten pelko. Olemme eläneet kauan omassa lintukodossamme ja esimerkiksi nyt keski-ikäisten lapsuudessa vieraan, varsinkin toisennäköisen ja -värisen näkeminen oli enemmänkin eksoottista. Erinäköisten ja eri tavalla pukeutuneiden ihmisten lisääntyminen katukuvassa on vähitellen muuttanut tämän erikoisuuden peloksi. Monet arvelevat, että maahanmuuttoasioissa hyväuskoisia suomalaisia jymäytetään. Suomalaisten mielistä on helppo tunnistaa siellä asuva ennakkoluuloisuus vierasmaalaisia ja toisia rotuja kohtaan. Suvaitsevuuteen kyllä monessa asiassa vedotaan, mutta tässä yhteydessä sillä on vain vähän ja valikoivaa käyttöä.

Joskus, hämmästykseksemme, vedotaan muukalaisvastaisuudessa uskonnollisiin perusteluihin. Maahanmuuttajissa kun on toistenkin uskontojen edustajia. Kristinuskon mukaisia nämä perustelut eivät ole. Raamattu opettaa sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, miten toisen kansan jäseniin tulee suhtautua. Israelin kansaa, joka on lähes koko historiansa ajan elänyt vihamielisten kansojen naapurina, opetettiin asettumaan muukalaisen asemaan ja kohtelemaan tätä oikein, sillä ”olet itsekin ollut muukalaisena Egyptissä” (2. Moos. 22:20). Jeesus antoi tunnetuimman lähimmäisen auttamista koskevan opetuksensa kertomuksen muodossa, jossa auttaja ja autettava olivat eri kansallisuutta, vieläpä toinen toistaan vieroksuvaa. Laupias samarialainen osoittaa, että myös toista kansallisuutta, rotua ja uskontoa edustava ihminen on lähimmäinen (Luuk. 10:25-37).

Jeesuksen vertausta viimeisestä tuomiosta (Matt.25) on usein pidetty kristillisen auttamistoiminnan perusohjeena. Meidän moraalimme punnitaan siinä sen mukaan, miten me autamme keskellämme olevia nälkäisiä, janoisia, kodittomia, sairaita, vankeja. Vertauksen sana koditon tarkoitti enempääkin kuin vain kotia vailla olevaa, nimittäin vierasta, muukalaista. Edellinen vuoden 1938 raamatunkäännös ilmaisikin sen oikeastaan osuvammin pyrkiessään tuomaan tämän ajatuksen esille sanalla outo. Jeesus sanoi: ”Minä olin outo ja te otitte minut huoneeseenne”(Matt. 25:35).

Tuntuu kuin meidän yhteiskuntamme paljon puhuttu suvaitsevuus olisi käytössä vain tarkkaan valikoiduilla alueilla. Se, että sitä riittää niin vähän maahanmuuttoasioissa, on minusta hälyttävää. Jos meiltä riittää tervetulotoivotus vain niille hyvin koulutetuille, jotka tuovat mukanaan meitä taloudellisesti hyödyttävää osaamista, olemme paitsi moraalisesti myös yhteiskuntamme rauhallisen kehityksen kannalta vaarallisella tiellä. Globaalissa maailmassa kansainvälisyys ja ihmisten liikkuminen vääjäämättä lisääntyy, myös täällä pohjoisessa. Meidän yhteiskuntamme ei käy hyvin ellei asenneilmastomme muutu. Siihen liittyy tietenkin maahanmuuttajien kotouttamiseen panostamien ja entistä paremmin niin että sopeutumattomuudesta johtuvat kielteiset ilmiöt voisivat vähetä.

Maahanmuuttajiin suhtautuminen on kuitenkin vain yksi esimerkki siitä suvaitsevaisuuden häviämisestä, josta olen huolissani. Sama ilmiö näkyy muuallakin.
[...]

YLE: Poliisi: Kerjuu yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen

YLE Uutiset:
Poliisi: Kerjuu yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen
4.5.2009

YLE Uutiset:
Poliisi: Älä tue kerjäläistä
30.4.2009

Mediaseuranta:
Romanialaiset avasivat rihkamasesonkinsa Pohjois-Savossa
22.4.2009

Poliisi epäilee, että kerjäläisillä on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Helsingin poliisin ylikomisario Lasse Jortikan mielestä kerjäläisille ei tämän vuoksi tulisi antaa rahaa.

Jortikan mukaan kerjäläisiä on päivittäin keskustassa muutamia kymmeniä.

-Ongelma nyt ei ole iso, mutta ehkä siinä mielessä huolestuttava, että joitakin viitteitä on jonkinlaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, joka ei ole Suomesta lähtöisin. Siinä mielessä tämä rahan antaminen on minun mielestäni arveluttavaa.

Ylikomisario Jortikka ei ole toistaiseksi halukas kuvailemaan tarkemmin, millaisia viitteitä järjestäytyneestä rikollisuudesta poliisin tietoon on tullut.

Poliisille on tänä vuonna tullut aikaisempaa enemmän yhteydenottoja häiritsevästä kerjuusta. Ilmoituksia on tullut muun muassa vaatteisiin tarttumisesta ja kulkemisen estämisestä.

----------------------------------------

Lämpimän kevään myötä kerjäläisten määrä on lisääntynyt Turun keskustassa. Varsinais-Suomen poliisi muistuttaa, että kerjäläisille ei tule antaa rahaa tai muuta avustusta.

Poliisi on jo hätyytellyt ensimmäisiä kerjäläisiä pois katukuvasta.

Pääsääntöisesti poliisi ei rauhanomaiseen kerjäämiseen puutu, mutta aggresiivista tai muutoin häiriötä aiheuttavaa toimintaa ei tänäkään vuonna tulla sallimaan.

HS: Romaniyrittäjät törmäävät ennakkoluuloihin

Helsingin Sanomat/STT:
Romaniyrittäjät törmäävät ennakkoluuloihin
3.5.2009

Jyväskylän yliopiston tiedote:
Väitösuutiset: ”Manne-asenteesta” eroon luottamalla

Yrittäjinä työskentelevät romanit törmäävät ammatissaan usein rujoihin ennakkoluuloihin. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan romanit joutuvat näkemään yritysasioidensa hoitamiseksi huomattavasti enemmän vaivaa, vaikka toiminnan lähtökohdat olisivat samat kuin valtaväestöllä.

Ongelmiin oli tutkija Ritva Anttosen mukaan törmätty esimerkiksi pankkien, vakuutusyhtiöiden tai verottajan kanssa asioitaessa. Asenteiden oli koettu johtaneen jopa syrjintään.

"Esimerkiksi yritystään laajentamassa olleelle romanille ei ollut myönnetty pankkilainaa, vaikka vakuuksia olisi löytynyt haettua lainasummaa enemmän. Normaalisti laina olisi näillä perustein irronnut helposti", Anttonen kertoo.

Ongelma oli ratkennut lopulta vain paikkakuntaa ja sukulaismiehen tuntemaan pankkiin vaihtamalla.

Myös yhteistyökumppaneita romanit ovat joutuneet vakuuttelemaan paljon.

"On täytynyt maksaa laskuja ennakkoon, antaa parempia ehtoja tai koekappaleita liikkeisiin, jotta yhteistyö pääsisi alkamaan."

Tutkimukseen haastateltiin seitsemää pohjanmaalaista ja keskisuomalaista romaniyrittäjää. Toimialat vaihtelivat asuntojen vuokrauksesta huonekalujen tehdastuotantoon ja käytettyjen autojen kauppaan.

Eniten huonoja kokemuksia oli yrittäjillä, joiden asiakaskuntana toimi koko väestö.

"Sen, ettei henkilö tuntenut romaneja tai romanikulttuuria, koettiin usein hankaloittavan vuorovaikutusta. Moni romani kertoi joutuvansa peittelemään etnistä taustaansa pärjätäkseen yritysmaailmassa", tutkija kertoo.

Jos luottamus yhteistyötahon kanssa oli saatu luotua, oli vuorovaikutuskin lähtenyt sujumaan.

Romaniväestön sisällä työ esimerkiksi romaniasujen ompelijana oli sen sijaan ollut helpompaa. Myös hevostaloudessa romaneihin suhtauduttiin ennakkoluulottomasti.

Romaniyrittäjien mukaan asenteissa riittäisi parannettavaa niin valtaväestön kuin romanien itsensäkin puolelta. Ennakkoluuloja hälventäisi molemminpuolisen tiedon, kulttuurintuntemuksen sekä yhteistyökanavien lisääminen.

KTM Ritva Anttosen yrittäjyyden väitöskirja tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi perjantaina.

--------------------------------------

Alkamisaika: 08.05.2009 klo 12.00

Päättymisaika: 08.05.2009 klo 15.00

Paikka: Seminaarinmäki Villa Rana, Blomstedt-sali

KTM Ritva Anttosen yrittäjyyden väitöskirjan ”Manne takaraivossa. Ennakkoluulot ja syrjintä suomalaisten romaniyrittäjien kokemana” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä professori Anne Kovalainen (TuKKK) ja professori Kimmo Jokinen (JY) sekä kustoksena professori Matti Koiranen (JY).

Ritva Anttonen kuvasi väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisten romaniyrittäjien kohtaamia ennakkoluuloja ja syrjintää yritystoiminnassa. Tärkeimpänä tulevaisuuden kehityskaarena Anttonen nimeää luottamuksen rakentamisen pää- ja romaniväestön välille ennakkoluulojen ja syrjinnän poistamiseksi.

Romaniyrittäjäksi rohkaisun avulla

Tutkimusaineisto muodostui seitsemän pohjanmaalaisen ja keskisuomalaisen yrittäjän kertomuksista. Yritysten toimialat olivat huonekalujen tehdastuotanto, ravihevosrattaiden valmistus, perinteisten romanihameiden ompelu, autovarusteiden myynti, käytetyn auton kauppa, hevosten kasvatus, siitostoiminta, raviurheilu, kiinteistöjen vuokraus, sekä polttopuu-, kiinteistö- ja tonttikauppa. Haastatellut romaniyrittäjät suhtautuivat tulevaisuuteen yleensä ottaen valoisasti. Anttosen mukaan monilla romaneilla on yritystoiminnassa tarvittavia vahvuuksia. He ovat ahkeria, oma-aloitteisia, sosiaalisia ja hyviä käymään kauppaa. Romaneja, joilla on ajatuksissa yritystoiminnan aloittaminen, tulisikin Anttosen mukaan tukea ja rohkaista hankkimaan tarvittava liiketoimintaosaaminen ja aloittamaan yritystoiminta.

Eroon ennakkoluuloista

Haastatelluilla yrittäjillä oli kokemuksia ennakkoluuloista ja syrjinnästä niin yhteistyötahojen, rahoittajien, asiakkaiden kuin kilpailijoiden kanssa. Huonoja kokemuksia oli eniten niillä yrittäjillä, joiden asiakaskuntana toimi koko väestö. Mikäli henkilö ei tunne romaneja tai romanikulttuuria, suhtautuu hän tutkimuksen mukaan usein ennakkoluuloisesti ja syrjivästi romaniväestöön ja näin myös romaniyrittäjiin. Haastatelluilla oli myös positiivisia kokemuksia ennakkoluulottomuudesta sekä ennakkoluuloista eroon pääsemisestä, ja vuorovaikutuksen yhteistyökumppaneiden kanssa koettiinkin sujuvan hyvin heti, kun luottamus oli syntynyt osapuolten välille.

Luottamusta rakentamaan

Tutkimukseen haastateltujen romaniyrittäjien käsitysten mukaan romaneihin kohdistuvien ennakkoluulojen syynä ovat sekä pääväestön tietämättömyys romanikulttuurista että romaniväestön ennakkoluulot pääväestöä kohtaan. Yrittäjät pitivät luottamuksen rakentamista ratkaisuna ennakkoluuloihin. Luottamuksen rakentaminen käsitettiin enemmän romaniväestön tehtäväksi, mutta myös pääväestön toivottiin osallistuvan siihen.

Molemminpuolinen luottamus olisi tutkimuksen mukaan saavutettavissa romanien ja pääväestön yhteistyöllä. Ennakkoluulojen poistaminen nähtiin ratkaisuna syrjintään, sillä syrjinnän koettiin vähenevän ennakkoluulojen hälvetessä. Haastateltavien yrittäjien mukaan ennakkoluulot poistuvat parhaiten lisäämällä pääväestön ja romaniväestön välistä vuorovaikutusta.

Helsingin Perussuomalaiset: Helsingin valtuusto torjui maahanmuuttostrategian luonnin

Perussuomalaisten aloite Helsingin kaupungin maahanmuuttostrategian luomiseksi kaatui keskiviikkona valtuustossa äänin 76-7. Strategia olisi määritellyt toimintasuunnitelman maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistämiseksi sekä tarkoitukseen varattavien resurssien määrän kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Myös Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite ns. positiivisen diskriminaation eli etnisen taustan oikeuttaman erityiskohtelun käsitteen poistamisesta tai selvittämistä hylättiin selvin numeroin 80-4.

Helsingin kaupunki kieltää työntekijöidensä asettamisen eriarvoiseen asemaan etnisen taustan perusteella, mutta toisaalta rohkaisee siihen positiivisen syrjinnän nimissä. Kaupungin ohjeissa kehotetaan suosimaan palkkaamisessa etnisesti aliedustettuihin ryhmiin kuuluvia, vaikka he eivät olisikaan yhtä päteviä kuin muut hakijat sekä lisäämään maahanmuuttajien osuutta esimiestehtävissä. Yksilöiden yhdenvertaisuutta loukkaavaa käytäntöä perustellaan yleensä etnisten ryhmien välisen yhdenvertaisuuden parantamisella.

Helsingin Perussuomalaiset:
Helsingin valtuusto torjui maahanmuuttostrategian luonnin
1.5.2009

Helsingin kaupunki:
Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa (pdf)
2004

Keskiviikkona 29.4.2009 pidetyssä Helsingin valtuuston istunnossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa vuosiksi 2009-2012.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä oli esittänyt lisättäväksi kaupungin strategiaan toimenpiteen, jolla Helsinkiin luotaisiin maahanmuuttostrategia.

Helsingin Perussuomalaisten esitys kuului seuraavasti:

"Kaupunki valmistelee ja tuo valtuuston käsiteltäväksi valtuustokauden 2009-2012 aikana kokonaisvaltaisen, kaikki kaupungin toiminnot käsittävän maahanmuuttostrategian, joka sisältää toimintasuunnitelman Helsingissä asuvien maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja työllistämiseksi (huomioiden suomen kielen opetus aikuisväestölle). Maahanmuuttostrategia määrittelisi mm. käytettävissä olevat todelliset taloudelliset, henkiset ja muut resurssit sekä maahanmuuttajien tarvitsemat palvelut seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi"

Äänestystulos oli 76 valtuutettua esitystämme vastaan ja 7 sen puolesta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä pahoittelee äänestystulosta. Tämä päätös kertoo selvää kieltä nykyisestä poliittisesta ilmapiiristä: Helsingin kaupunginvaltuutettujen enemmistö haluaa Helsingin olevan hallitsemattoman maahanmuuton mallikaupunki, jossa rahapiikki on auki eikä kukaan tiedä millä henkisillä, fyysisillä tai taloudellisilla resursseilla maahantulijat kotoutetaan.

Erityisen outo tämä tilanne on näinä taloudellisina aikoina, jolloin kaupungin toiminnoista halutaan säästää. Maahanmuuttostrategia olisi määrittänyt rajat myös maahanmuuttajiin käytettävien rahojen osalta ja turvannut kohtuulliselle määrälle tulijoita laadukkaat palvelut. Nyt näin ei tule tapahtumaan.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti myös positiivisen diskriminaation käsitteen poistamista tai selvittämistä strategiaohjelmassa. Suomen perustuslaki kieltää syrjinnän mm. etnisen taustan tai kansallisuuden perusteella, ja tämä laki suojelee tasapuolisesti kaikkia maassa asuvia. Positiivisen diskriminaation periaate lähtee siitä oletuksesta, että syrjinnän kieltävää lakia rikotaan. Esitys hylättiin valtuustossa äänin 80-4.

Lisätietoja:
Antti Valpas
Puheenjohtaja
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Puhelin: 050-561 4334
Sähköposti: antti@valpas.info

---------------------------------

Helsingin kaupungin etnisen yhdenvertaisuuden edistämistä positiivisen syrjinnän keinoin:

[...]
Etninen syrjintä ja häirintä kaupungin toiminnassa on kielletty. Etnistä syrjintää on henkilön tai ryhmän asettaminen muita huonompaan asemaan etnisen taustan vuoksi.
[...]
Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa
se voi tapahtua erityistoimenpitein.
[...]
Sitä ihmisten välistä erilaisuutta, joka ei ole tilanteen kannalta merkittävää, ei saa ottaa huomioon. Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa.
[...]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
[...]
Lisätään etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien ja maahanmuuttajien palkkaamista esimiestehtäviin.
[...]