Päivi Lipponen: Maahanmuutto ja työ (blogi) 1.3.2010
Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajien työhön ohjaus tehostuu. Työ- ja elinkeinotoimistoon palkataan 40 uutta ihmistä ohjaamaan maahanmuuttajien työnhakusuunnitelmia. HYVÄ!
Pääsääntöisesti maahanmuuttajat ovat tulleet Suomeen toiveissa päästä töihin, parantaa elintasoaan ja ehkä jopa huolehtia kotimaahan jääneistä sukulaisistaan.
Tarvitsee vain katsoa Suomen historiaa ja todeta, että täältä sitä vasta onkin muutettu Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.
Suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa työ takaa elannon, mutta se myös määrittää merkittävästi ihmisen identiteettiä. Yksilön merkitys yhteisön jäsenenä tulee usein hänen työmarkkina-asemansa kautta. Maahanmuuttajia arvotetaan samojen määreiden kautta kuin kantaväestöä ja heidän yhteiskunnallisen aseman yhtenä tärkeimmistä selittävistä tekijöistä pidetään työllistymistä.
Tutkijat toteavat, että syrjäytyneiden ryhmää yhdistää puuttuva symbolinen tunnustus. Ei riitä, että syrjäytynyt onnistuisi saamaan jonkinlaisen paikan ja määrittelemään itsensä, vaan olennaista on saada sosiaalinen hyväksyntä. Minimivaatimus on se, että ihminen täyttää normaaliuden kriteerit, joita ovat säännöllinen palkkatyö, tietty kulutustaso ja tietynlainen sosiaalinen verkostoituminen.
Maahanmuuttajien työttömyys vaikuttaa siihen, että hän ei voi määrittää identiteettiään työn kautta. Työttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä elättää itsensä ja perheensä, joten työttömyys merkitsee taloudellista riippuvuutta yhteiskunnan tulonsiirroista. Tanskalaisessa tutkimuksessa maahanmuuttajien heikko työllistyminen oli johtanut heidät voimakkaaseen tulonsiirtoriippuvuuteen.
Maahanmuuttajille tulee tarjota työtä ja heidät pitäisi myös velvoittaa vastaanottamaan mitä työtä hyvänsä, jotta työkokemus karttuisi ja maahanmuuttajat voisivat näyttää työnantajille osaamistaan ja näin välttyä passiiviselta roolilta yhteiskunnassa ja tulonsiirtojen varassa elämiseltä.