Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu

Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Turvapaikanhakijoista osalla edessään paluu (jpg)
23.4.2009

Parikkalan tukiasumisyksikön nuorista kolmannes ei ole alaikäisiä. Yksi kolmannes on kolkutellut ensin muiden maiden portteja.

Suurin osa alaikäisten turvapaikanhakijoiden Parikkalan tukiasumisyksikön noin 80 nuoresta on käynyt jo Imatralla poliisin puhuttelussa. Tulokset osoittavat osan turvapaikanhakijoista tulleen Suomeen väärin perustein.

Komisario Henry Reponen poliisin ulkomaalaistutkinnasta kertoo sormenjälkitestin osoittaneen noin kolmanneksen hakeneen turvapaikkaa ensin muualta, yleensä eri henkilöllisyydellä. Lähtömaa voidaan jäljittää, koska sormenjälkitiedot on tallennettu kaikkien EU-viranomaisten käytössä olevaan Eurodac-tiedostoon.

Palautus tulomaahan

Nämä sormenjälkivertailussa tunnistetut palautetaan EU:n yhtenäisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan mukaisesti maahan, jossa heidät on ensiksi rekisteröity.
- Parikkalaan on tultu yleisimmin Kreikasta, Italiasta tai Maltalta.

Osa irakilaisnuorista on tullut ensin Irakista aidolla passilla Turkkiin, josta matka on jatkunut laittomasti Kreikkaan ja sen jälkeen muun Euroopan kautta Suomeen.
- Tämä reitti on pystytty monen osalta näyttämään toteen. Passi on voinut olla mukana Suomeen asti tai se on jemmattu ja laitettu takaisin kotimaahan. Poliisin kysyessä ei papereita yleensä löydy.

Puhuttelussa turvapaikanhakijalla on aina tulkki apunaan. Reponen kertoo havainneensa monen hakijan puhuvan muulloin sujuvaa englantia, mutta ollessaan poliisin kanssa tekemisissä kielitaito katoaa.

Kolmannes 18 täyttäneitä

Tukiasumisyksikkö on tarkoitettu 15-17-vuotiaille nuorille, mutta poliisin mukaan kolmannes Parikkalaan sijoitetuista on yli 18-vuotiaita. Lopuista ei Reposen mukaan ole täyttä varmuutta, mutta poliisilla ei myöskään ole syytä epäillä heidän ala-ikäisyyttään.
- He jäävät Suomen vastuulle joka tapauksessa.

Yli 18-vuotiaiksi todetut saavat täysi-ikäisen turvapaikanhakijan kohtelun, eivätkä tarvitse enää edustajaa kuten alaikäiset.
- He voivat hakea tämän jälkeen turvapaikkaa tai oleskelulupaa jostain muusta syystä.

Reponen kertoo monen tunnustaneen korkeamman ikänsä oma-aloitteisesti. Syyksi hän arvelee halun päästä Parikkalasta johonkin muuhun vastaanottokeskukseen isommalle paikkakunnalle parempien vapaa-ajanviettopalveluiden äärelle.

Poliisilla on mahdollisuus käyttää turvapaikanhakija myös lääketieteellisessä ikätestissä, jos on syytä epäillä hänen ikäänsä.

Parikkalassa ei ole rötöstelty

Hän korostaa, että turvapaikanhakijoiden joukossa on myös asiallisin perustein turvaa hakevia. Hän oikoo myös väitteitä siitä, että tukiasumisyksikön nuoret olisivat Parikkalassa syyllistyneet rikkomuksiin.
- Ainakaan poliisilla ei ole mitään tietoa sellaisesta. Jos joku väittää, hänen pitäisi tehdä asiasta ilmoitus tai sitten olla hiljaa.

Parikkalan tukiasumisyksikön henkilökunta saa Reposelta tunnustusta.
- Se on selvinnyt tehtävistään resursseihinsa nähden hyvin. Sillä kokemuksella mikä henkilökunnalla on, on toiminta saatu jopa yllättävän hyvin käyntiin.

======================================

Selkeämmät pelisäännöt

Jokainen turvapaikanhakija joutuu Suomessa turvapaikkapuhutteluun, jossa poliisi selvittää hänen henkilöllisyytensä ja käytetyn matkareitin.

Komisario Henry Reponen poliisin ulkomaalaistutkinnasta kertoo totuuden yleensä löytyvän, vaikka osa yrittääkin Suomeen toisella nimellä ja henkilöllisyydellä. Moni turvapaikanhakija on uskotellut tulleensa Suomeen Venäjän kautta rekan kyydissä tai henkilöautolla, mutta nämä tarinat poliisi lopettaa alkuunsa
- Sellaista väittäville sanon suoraan, että älä viitsi valehdella.

Reponen tietää osan kiertäneen hyvinkin monen Euroopan maan kautta. Näissä tapauksissa hän puhuukin turvapaikkaturismista.
- Jos yksi maa kieltää, mennään seuraavaan.

Olemmeko liian hyväuskoisia?

Kymmenen vuotta ulkomaalaisyksikössä työskennelleen Reposen mielestä suomalaiset vaikuttavat turvapaikkakysymyksissä liiankin hyväuskoisilta.

Hän ei syyllistä turvapaikanhakijoita eikä vastaanottokeskuksia, vaan lepsuus johtuu valtion päättävistä elimistä. Maan hallituksen pitäisi saada turvapaikanhakuun ryhtiä.
- Ikävintä tässä on se, että nyt luikurit syövät mahdollisuuksia sellaisiltakin ihmisiltä, jotka todella turvaa tarvitsisivat.

Reposen mielestä Suomen on selkeytettävä omaa turvapaikkakäytäntöään, jotta asiattomat turvapaikanhakijat saadaan karsittua pois ja tilaa rehellisesti turvaa tarvitseville.

Vaikuttimena usein raha

Reponen muistuttaa turvapaikanhaun olevan osittain myös järjestettyä bisnestä.
- Kuka maksaa enemmän ja kuka vähemmän, mutta ilman muuta joku järjestelee matkoja.

Hän toteaa rahan olleen monen motiivina Suomeen tulolle. Vuodenvaihteessa Italiaan ja Maltaan palautetut somalit olivat todenneet, että Suomen valtion maksamasta toimeentulotuesta psytyy lähettämään sata euroa vielä Somaliaan.
- Tämä on heidän itsensä kertomaa.

Myös Saksasta Suomeen aikaisemmin pyrkinyt irakilainen sanoi houkuttimekseen Suomen maksaman suuremman korvauksen. Saksa maksaa täyden ylöspidon lisäksi 40 euroa kuukaudessa, Suomi lähes 400.

Suomi ruotuun

Toinen syy irakilaisten tulolle on Suomen päätös olla palauttamatta Irakista lähteneitä. Hän toivoo Suomea asiassa ruotuun Ruotsin ja muiden Euroopan maiden kanssa.
- Muut maat katsovat Irakin turvalliseksi palauttamiselle, Suomi jostain syystä ei. Se on politiikkaa, vastaa Reponen kysymykseen miksi.

Hän uskoo myös toimeentulotuen pienentämisen hillitsevän hinkua. Reposen mukaan esimerkiksi Romaniasta ja Bulgariasta aikaisemmin tulleet turvapaikanhakijat käyttivät Suomen anteliaisuutta suoranaiseen rahastamiseen. On myös maita, joihin ei voi ketään palauttaa.
- Somaliassa ja Afganistanissa on yhteiskunnan sijasta kaaos. Sieltä tulleet saavat yleensä jollakin perusteella turvapaikan tai oleskeluluvan.

Poliisi heikoilla tiedottamisessa

Turvapaikanhakija voi kertoa julkisuudessa vapaasti kokemuksistaan, eikä poliisi voi ryhtyä niitä yksittäisten henkilöiden osalta kommentoimaan. Ei, vaikka jotain tietäisikin.
- Viranomainen on tiedottamisessa aina alakynnessä.

Reponen myöntää leimautumisen vaaran, mutta rohkenee pohtia turvapaikkaa hakevien nuorten miesten osalta myös moraalikysymyksiä.
-Kun Suomen miehet sotivat Neuvostoliittoa vastaan, lapsia lähetettiin Ruotsiin turvaan ja naiset hoitivat kotirintamaa. Minun moraaliini ei satu, että tänne lähetetään nuoret, terveet ja taistelukelpoiset, kun taas naiset ja lapset jätetään traumaattisiin olosuhteisiin.