maanantai 11. toukokuuta 2009

HS: Mielipide: Turvapaikanhakijoiden ikää ei pystytä määrittämään tarkasti


Helsingin Sanomat:
Mielipide: Turvapaikanhakijoiden ikää ei pystytä määrittämään tarkasti
11.5.2009

Taustaa:

Mediaseuranta:
Uusi Suomi: Maahanmuuttajajuristi älähti Hesarille: ”Harhaanjohtamista”
8.5.2009

Mediaseuranta:
Helsingin Sanomat: Suomen sosiaaliturva houkuttelee turvapaikanhakijoita
4.5.2009


Helsingin Sanomat (5. 5.) kirjoitti kolmasosan alaikäisistä turvapaikanhakijoista valehtelevan ikänsä. On hyvä, että ajankohtaisesta ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden tilanteesta uutisoidaan. Jutun perusteella asiasta välittyi kuitenkin yksipuolinen ja osittain virheellinen kuva.

Kirjoituksessa tarkoitettiin noin 150 nuorta, jotka on sijoitettu kahteen uuteen alaikäisten vastaanottoyksikköön. Otsikot antoivat kuitenkin ymmärtää, että kolmasosa kaikista (alaikäisistä) turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä.

Suomeen saapui viime vuonna poikkeuksellisen paljon – noin 700 – turvapaikanhakijalasta ilman vanhempiaan. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän "räjähdysmäisestä kasvusta" kirjoittaminen antaa kuitenkin väärän kuvan ilmiön mittaluokasta. Turvapaikanhakijoiden osuus Suomen väestöstä on yhä Euroopan pienimpiä.

Kirjoituksessa kerrottiin osan turvapaikanhakijoista "kärähtävän" eli paljastuvan täysi-ikäisiksi nuorille hakijoille tehtävissä niin sanotuissa iänmääritystesteissä. Alaikäisten vastaanoton kannalta alaikäisinä esiintyvät täysi-ikäiset ovat ongelma, johon on puututtava mahdollisimman nopeasti siirtämällä täysi-ikäiset alaikäisten yksiköistä aikuisten vastaanottokeskuksiin.

Iänmääritys ei kuitenkaan ole eksaktia tutkimusta, sillä se kuvaa vain luuston ja hampaiston kehitysastetta eikä ihmisen kronologista ikää.

Suomessa käytetään turvapaikanhakijalasten iänmääritykseen luustoikätutkimusta ja hampaistotutkimusta yhdessä, mutta määrityksen tulos on silti vain arvio iästä. Testitulosten virhemarginaali on vähintään kaksi vuotta kumpaankin suuntaan.

Etninen tausta, ravinto, työnteko, ympäristötekijät ja muut taustatekijät vaikuttavat lapsen yksilölliseen kehitykseen. Erityisesti 15–18-vuotiaiden nuorten iän määrittäminen on epävarmaa, sillä useimpien luuston kehitys on tuolloin päättynyt.

Lapsen oikeuksien sopimuksen takaamat oikeudet eivät toteudu, jos nuori tulkitaan virheellisesti täysi-ikäiseksi. Turvapaikanhakijoiden lähtömaissa ei useinkaan ole saatavilla virallisia asiakirjoja, joilla hakija voisi todistaa ikänsä. Suomessa ja muissa EU-maissa tulisikin harkita lapsen kehitystason psykososiaalista tutkimusta hammastutkimuksen lisäksi.

Edelleen HS:n kirjoituksessa kerrottiin niin sanotuista Dublin-tapauksista, joissa EU-maiden kautta tullaan Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Kreikan, Italian ja Maltan turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja turvapaikkaprosessissa on vakavia puutteita. Ilman perheen turvaa oleville alaikäisille kadulle joutuminen vieraassa maassa on erityisen vaarallista.

Sormenjälkirekisteriin merkityt tiedot hakijan henkilöllisyydestä eivät välttämättä ole aina oikeita. Hakija saattaa salakuljettajan käskystä tai selviytymiskeinona ilmoittaa olevansa täysi-ikäinen.

Kirjoituksen mukaan lapset saavat turvapaikan helpommin kuin aikuiset, vaikka hyvin harvat lapset ovat saaneet Suomesta turvapaikan. Yksin tulleiden lasten myönteiset päätökset ovat useimmiten oleskelulupia suojelun tarpeen perusteella.

Pakolaislapsen perheen yhdistäminen ei ole itsestäänselvyys. Perheen yhdistäminen kestää pitkään, ja oikeus hakea sitä on vain osalla lapsista.

Kirjoituksen mukaan turvapaikanhakijat saavat toimeentulotukea runsaat 300 euroa kuussa, mikä saattaa houkutella heidät tulemaan Suomeen. Tukiasunnoissa asuvat 16–17-vuotiaat nuoret saavat 15 prosenttia vähemmän kuin yleinen toimeentulotuki on (248 euroa kuussa). Nuoremmat lapset, jotka saavat ruuan majoituksen lisäksi, saavat puolet tästä summasta. Tällä summalla on hankittava vaatteet, hygieniatuotteet ja hoidettava muut päivittäiset kulut.

Kaikki Suomeen päätyvät lapset ansaitsevat oikeudenmukaisen ja inhimillisen kohtelun sekä turvalliset olosuhteet siksi, että he ovat lapsia.

ANNA G. MIKKONEN

valtiotieteiden maisteri

ilman huoltajaa tulleen alaikäisen edustaja

PERTTU SALMENHAARA

valtiotieteiden lisensiaatti

Helsinki