Iltalehti: IL Moskovassa: Turvapaikanhakijoilla tukalat olot Venäjällä - Suomeen tulisi tuhansia afgaaneja, jos itäraja avattaisiin

Iltalehti: IL Moskovassa: Turvapaikanhakijoilla tukalat olot Venäjällä - Suomeen tulisi tuhansia afgaaneja, jos itäraja avattaisiin 16.11.2017

Jo pelkän turvapaikka-anomuksen jättäminen saattaa kestää kuukausia, ja tuona aikana henkilön katsotaan olevan maassa laittomasti.

Suomen viranomaiset loppuvuodesta 2015 yllättänyt turvapaikanhakijoiden virta Venäjältä ei ole unohtunut itänaapurissa. Kiinnostuneet ovat lähtökuopissa jos raja aukeaisi uudestaan.

- Kaikkihan he teille tulisivat. Afgaanit, syyrialaiset, pohjoiskorealaiset, uzbekit, ukrainalaiset ja muut. Heillä kaikilla on täällä niin vaikeaa, turvapaikanhakijoita avustavan Kansalaisyhteistoiminta-järjestön (Grazdanskoe sodeijstvie) johtaja Svetlana Gannushkina varoittaa.

Kaikkiaan turvanpaikanhakijoita on Venäjällä Grazdanskoe sodeijstvie -järjestön johtajan Svetlana Gannushkinan mukaan noin 200 000 - 300 000. Jos raja Venäjän puolelta Suomeen avattaisiin turvapaikanhakijoille, tekisi se Venäjästä kauttakulkumaan esimerkiksi Afganistanista saapuville tulijoille.

Sisäministeriön tilastojen mukaan Venäjällä asui vuoden alussa 9,7 miljoonaa ulkomaalaista, joista 85 prosenttia on muista IVY-maista. Heistä valtaosa on siirtotyöläsiiä Uzbekistanista, Tadzhikistanista ja Kazakstanista.

Laittomasti maassa oleskeli 2,6 miljoonaa ihmistä. Todellinen luku lienee suurempi, ja mahdollisten Suomeen mielivien elintasopakolaisten määrää voi vain arvailla.

Turvapaikan hakeminen vaikeaa

Gannushkina sanoo pakolaisten ja siirtolaisten kohtelun Venäjällä heikentyneen entisestään Vladimir Putinin päättymässä olevalla presidenttikaudella. Pakolaisaseman saaneita oli tämän vuoden alkuun mennessä vain 598. Heistäkin noin puolet on afgaaneja, joille pakolaisstatus myönnettiin jo 1990-luvulla. Maassa oleskelevista noin 7000 syyrialaisesta pakolaisasema on myönnetty vain kahdelle.

- Vaikeimmassa asemassa ovat poliittisista syistä Venäjälle paenneet uzbekit, joita maan turvallisuusviranomaiset jahtaavat täällä herkeämättä Venäjän turvallisuusviranomaisten avustuksella, Gannushkina väittää.

Tilapäisen pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä oli vuoden alussa 228 392. Heistä 226 044 oli ukrainalaisia. Tilapäinen turvapaikka voidaan antaa vuodeksi kerrallaan.

Jo pelkän anomuksen jättäminen saattaa kestää kuukausia, ja tuona aikana henkilön katsotaan olevan maassa laittomasti. Turvapaikanhakija voidaan tuolloin pidättää ja karkottaa. Koska päätöksen turvapaikasta tekee oikeusistuin, on korruptio tavallista. Turvattomuus on yleisin syy siihen miksi yhä useammat turvapaikanhakijat eivät edes vaivaudu hakemaan turvapaikkaa vaan jäävät mieluummin maahan laittomasti.

Pietarissa huhtikuussa tehty terrori-isku ja Länsi-Euroopassa nähdyt veriteot ovat vahvistaneet viranomaisten kielteisiä käsityksiä niin laillisesta kuin laittomastakin maahanmuutosta. Venäjä on perustellut tiukkaa pakolaispolitiikkaa sotaa alueelleen paenneilla sadoillatuhansilla ukrainalaisilla. Nyt ukrainalaistenkin kohtelua on tiukennettu.

- Meillä kävi juuri eräs ukrainalainen, joka ei saanut jatkoa tilapäiselle pakolaisstatukselleen. Mene sotimaan, siirtolaisvirastosta kehotettiin, Gannushkina kertoo.

Toiminta muutamassa rakennuksessa

Moskovan afgaani-diasporan johtajan Mohammad Jalal Ghulamin mielestä suurin ongelma afgaaneille on Moskovassa oleskeluluvan saaminen. Afgaanien toiminta on keskittynyt Moskovassa muutamaan rakennukseen, jotka ovat täynnä afgaanikäsitöitä ja kiinalaista kulutustavaraa kauppaavia myymälöitä.

Ghulam vaalii maanmiestensä etuja komealta kuulostavan ”Ostoskeskus Sevastopolin” yläkerroksen kulmahuoneessa. Järjestö jakaa ilmaista oikeusneuvontaa, tarjoaa taloudellista apua ja sovittelee perhekiistoja. Leivän afgaaneille tarjoavat myymälät. Pelkästään Ghulamin rakennuksessa niitä on pari sataa, joista jokainen työllistää 5-6 henkeä.

- Valtaosalla yritysten omistajista on työluvat kunnossa, osalla on jopa Venäjän kansalaisuus. He tarjoavat afgaaneille työpaikkoja, jotka mahdollistavat vuoden pituisen työviisumin saannin. Toki työtä riittää laittomasti maassa olevillekin, hän hymyilee.

Kampanjoilla kehno teho

Ghulam muistaa hyvin kahden vuoden takaiset tapahtumat. Kaikkiaan Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkojen kautta saapui Suomeen loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 välillä yhteensä 1741 turvapaikanhakijaa. Heistä valtaosa oli afgaaneja. Jos uusi mahdollisuus aukeaisisi, Ghulam ei epäile, etteikö uusia yrittäjiä löytyisi.

- Tänne jo juurtuneet tuskin lähtisivät, mutta on myös niitä, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa. Heitä Suomeen pääsy kiinnostaisi varmasti.

Ilman viisumia Venäjällä oleskelevia afgaaneja hän arvioi olevan noin 15 000 - 20 000.

- Joka tapauksessa eniten Suomeen pyrkiviä tulisi eri reittejä suoraan Afganistanista. Näin tapahtui viime kerrallakin, Ghulam uskoo.

Tilanteen ollessa vaikeimmillaan Suomi käynnisti sosiaalisessa mediassa afgaaneille kohdistetun informaatiokampanjan, jolla pyrittiin kartoittamaan kiinnostuneiden lähtöhaluja. Ghulam ei kampanjoiden tehoon usko.

- Miten ihmeessä tällainen propaganda voisi toimia jos Suomeen päässeet afgaanit levittävät ystävilleen puhelimessa sanaa: olen täällä ja meille jaetaan rahaa? hän ihmettelee.

Geopoliittista trollausta

Katugallup vahvistaa, että lähtijöitä löytyisi myös IVY-maiden asukkaista. Uzbekki Ulugbek innostuu kuultuaan Suomessa meneillään olevasta perustulokokeilusta:

- Yli 560 euroa kuukaudessa ja töitä tekemättä! Meillä Moskovassa minimipalkka on 130 euroa kuukaudessa. Lähden Suomeen heti, kun se on mahdollista, hän hihkuu.

Venäjän vastareaktiot Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ovat viime viikkojen keskusteluissa jääneet vähälle huomiolle. Viime vuonna julkaistussa itsenäisten asiantuntijoiden laatimassa Nato-arviossa sellaisina mainittiin rajojemme tuntumaan tuotavat sotilasharjoitukset ja kaupan kärsiminen.

Esimerkkinä mainittiin myös itärajan vuotaminen pohjoisessa. Pieninä noroina loppuvuodesta 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden saapuminen Pohjois-Norjaan ja myöhemmin myös Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille sai hälytyskellot soimaan valtiojohdossa.

Vähitellen tilanteeseen heräsivät myös tiedotusvälineet. Turvapaikanhakijoiden virta pysähtyi kuin seinään sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö kävi keväällä 2016 Moskovassa neuvottelemassa sopimuksen asiasta. Kaikkiaan Suomeen ehti Venäjältä saapua 1714 turvapaikanhakijaa.

Arvostettu Venäjän turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Galeotti näkee tapahtuneessa Kremlin kädenjäljen. Halutessaan Venäjä olisi voinut lopettaa turvapaikkarallin siihen paikkaan. Onhan rajan valvonta turvallisuuspalvelu FSB:n vastuulla.

- Se oli geopoliittista trollausta, jota olemme jo nähneet eri muodoissa presidentti Putinilta. Teollaan Venäjä halusi viestittää, että voimme luoda teille ongelmia. Ne voivat kasvaa tai ne voivat hävitä saman tien. Tämä kaikki riippuu teistä itsestänne, Galeotti kiteytti.