Helsingin Sanomat: Päätös Helsingin suurmoskeijasta siirtyy epämääräiseen tulevaisuuteen, hakijat perääntyivät – ”Tässä on ollut erilaista päivitystä ja muuta”

Helsingin Sanomat: Päätös Helsingin suurmoskeijasta siirtyy epämääräiseen tulevaisuuteen, hakijat perääntyivät – ”Tässä on ollut erilaista päivitystä ja muuta” 22.11.2017

Kaupunkiympäristölautakunnasta ilmoitettiin keskiviikkona, että aiheen käsittely viivästyy hakijoista johtuvista syistä. Suurmoskeijahankkeen taustalla olevat hakijat sanovat viivästyksen johtuvan poliitikoista ja kaupungin viivyttelystä.

HELSINKIIN suunnitellun suurmoskeijan ja monitoimikeskuksen tonttivarauksen piti vihdoin siirtyä poliittiseen päätöksentekoon perjantaina, mutta nyt näin ei näytä käyvän.

Alun perin oli ilmoitettu, että tonttivaraus nousee kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalle 24. marraskuuta, ja lautakunta käsittelee asiaa ensi viikolla. Todennäköisimpänä sijaintina moskeijalle on pidetty Helsingin Hanasaarta.

Kaupunkiympäristölautakunnasta kerrottiin kuitenkin keskiviikkona, että aiheen käsittely viivästyy hakijoista johtuvista syistä. Suurmoskeijahankkeen taustalla olevat hakijat sanovat viivästyksen johtuvan poliitikoista ja kaupungin viivyttelystä.

SUURMOSKEIJA- JA MONITOIMIKESKUSHANKKEEN ydinryhmäläiset Pia Jardi ja Ilari Rantakari myöntävät, että hanketta ei päästä käsittelemään vielä ensi viikolla. On epäselvää, kuinka kauas tulevaisuuteen sen käsittely siirtyy.

”En osaa tarkalleen sanoa. Tässä on ollut erilaista päivitystä ja muuta. Tämä on vielä sillä tavalla kesken, että ehkä kaupunki on katsonut, että käsittelyä pitää lykätä. Kaupungin ja muiden tahojen kanssa on tullut paljon viivästyksiä matkan varrella”, Rantakari sanoo.

Rantakari korostaa, että hänen vastuualuettaan on hankkeessa nimenomaan suunniteltu koulutus- ja dialogikeskus, ei itse moskeija. Rantakari harmittelee ylipäätään sitä, että uutisointi keskittyy vain suurmoskeijaan, vaikka sen osuus olisi hänen mukaansa suunnitellusta kokonaisuudesta vähäinen.

”Moskeijan kokoluokka olisi noin 3 000 neliötä ja muun osan noin 13 000 neliötä. Tässä on kyse nimenomaan palvelu-, koulutus- ja konferenssikeskuksesta.”

”Muu osa” kattaa Rantakarin mukaan vaikka mitä: liikunta- ja urheilutiloja, vanhus-, nuoriso- ja varhaiskasvatuksen tiloja, ateriapalvelun, sosiaalipalveluita, näyttelykeskuksen ja kirjaston.

Alku-, investointi- ja käyttörahoitus tulisi hänen mukaansa Bahrainin kuningaskunnalta. Tavoitteena on, että lopulta suomalainen muslimiyhteisö ja esimerkiksi koulutuksista ja muista palveluista saadut varat toisivat sisään kotimaista rahaa.

LIITTYYKÖ nyt otettu aikalisä jollain tavalla suurmoskeija- ja monitoimikeskus hankkeen rahoituksesta käytyyn keskusteluun?

”Ei ehkä sinänsä, en osaa sanoa sen tarkemmin. Olemme tietysti sopineet, että rahoituksesta tehdään yksityiskohtaiset suunnitelmat.”

Onko sellaiset jo olemassa?

”Alkuvaiheen rahoitussuunnitelma on jo olemassa, mukaan luettuna arkkitehtuurikilpailu. Kaupunki toivoo kuitenkin vielä lisäselvityksiä.”

Mistä rahat tulevat tarkalleen?

”Ihan normaalisti, Bahrainin kuningaskunnalta. Olemme tähän mennessä saaneet ne suoritukset, joista on sovittu. Rahat tulevat sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. En mene tähän nyt sen yksityiskohtaisemmin.”

Kuka on yhteyshenkilönne Bahrainin kuningaskunnasta?

”Kuningaskunnan ja kuninkaan ministeriö.”

PIA JARDIN mukaan syynä viivästyneeseen aikatauluun ovat poliitikot, joiden kanssa ei ole saatu sovittua tapaamisia. Jardin ja Rantakarin toiveena on, että poliitikkojen ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten kanssa keskusteltaisiin epävirallisesti ennen virallisen poliittisen prosessin alkamista.

Jardi ei kysyttäessä täsmennä, keiden poliitikkojen kanssa hän on yrittänyt järjestää tapaamista.

HELSINGIN kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava sanoo, ettei ainakaan häneen ole oltu minkäänlaisessa yhteydessä suurmoskeija- monitoimikeskushankkeeseen liittyen.

”Tämä on aivan pomminvarma juttu, minuun ei ole oltu yhteydessä kertaakaan viimeisen puolen vuoden aikana. Yhteystietoni ovat kaikkialla, joten minut on helppo saada kiinni.”

Rautava ihmettelee sitä, miksi Ilari Rantakari haluaa korostaa moskeijan ja monitoimikeskuksen erillisyyttä.

”Molemmille haetaan samaa tonttia, ja rahoitus tulee samasta paikasta.”

HS on aiemmin valottanut suurmoskeijahankkeen taustoja.

Sopivaa paikkaa moskeijalle on haettu vuodesta 2015, jolloin Pia Jardi, Abdessalam Jardi ja Ilari Rantakari jättivät varaushakemuksen kaupungille. Nyt hanketta vetää sitä varten perustettu Oasis-säätiö, jonka rekisteröinti on edelleen vireillä. Suurmoskeijan tontti haluttaisiin Rantakarin mukaan saada Oasis-säätiön nimiin.

Erityisesti moskeijahankkeen rahoituslähteet ovat herättäneet keskustelua. Arviolta noin 110–140 miljoonaa euroa maksavan hankkeen alkurahoitus olisi tulossa Persianlahden Bahrainista, jonka valtauskonto on konservatiivinen islam.

Sekä suojelupoliisi että sisäministeriö ovat selvittäneet rahoituslähteiden vaikutusta islamiin, jota suurmoskeijassa mahdollisesti harjoitettaisiin. Hankkeen kokonaisrahoitus on toistaiseksi ollut epäselvä.

HELSINGIN KAUPUNKI on pyytänyt hankkeesta lausunnot opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ulkoministeriöltä sekä täydentävän lausunnon sisäministeriöstä.

Sisäministeriön lausunnossa poliisijohtaja Marko Viitanen ja kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen korostavat, että Suomen viranomaistenkin on usein hyvin vaikea selvittää ulkomaisia rahoituslähteitä.

Lopullisesti suurmoskeijan rakentamisen edellytyksistä päättää Helsingin kaupunginvaltuusto.