Yle: Lähestymiskieltoja rikottu satoja kertoja tänä vuonna – Ulkomaalaista ei voi karkottaa pelkän kiellon rikkomisen takia

Yle: Lähestymiskieltoja rikottu satoja kertoja tänä vuonna – Ulkomaalaista ei voi karkottaa pelkän kiellon rikkomisen takia 14.11.2017

Ilta-Sanomien mukaan Porvoon puukotuksesta epäilty oli määrätty väliaikaiseen lähestymiskieltoon lokakuussa.

Lähestymiskieltoja rikotaan poliisin tilastojen mukaan useita satoja kertoja vuodessa.

Suomessa on tänä vuonna määrätty yhteensä 1 353 lähestymiskieltoa. Samaan aikaan poliisi on kirjannut tietojärjestelmäänsä 791 lähestymiskieltojen rikkomista.

Lähestymiskiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, josta voi saada rangaistukseksi sakkoa tai korkeintaan vuoden vankeutta.

Suojattavan pitää itse ilmoittaa hätäkeskukseen, jos lähestymiskieltoon määrätty rikkoo kieltoa.

Esimerkiksi Porvoossa isänsä puukottaman lapsen äiti oli hakenut isälle lähestymiskieltoa elokuussa. Asian käsittely oli kesken Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Poliisi tutkii puukotusta murhana. Lähestymiskieltoasiasta kertoi eilen MTV.

Ilta-Sanomien mukaan äidin hakemaa laajennettua lähestymiskieltoa oli tarkoitus käsitellä käräjäoikeuden istunnossa ensi viikon maanantaina.

Lehti kertoo, että poliisi oli antanut isälle väliaikaisen lähestymiskiellon 4. lokakuuta.

– Lähestymiskielto määrätään henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai sen uhkan torjumiseksi, kertoo Ylelle komisario Henri Rikander Poliisiammattikorkeakoulusta.

Lähestymiskiellon voi määrätä käräjäoikeus tai väliaikaisesti poliisi. Kiellon tarkoitus on ennaltaehkäistä rikoksia.

Kiellon rikkominen ei yksin riitä karkotukseen

Porvoon puukotuksesta epäilty mies on Karibian alueelta kotoisin oleva Ranskan kansalainen.

Sisäministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Koponen kertoo, että lain mukaan lähestymiskieltoon määrättyä ulkomaan kansalaista ei voida karkottaa Suomesta pelkän lähestymiskiellon rikkomisen perusteella.

– Poliisi voi tehdä karkotusesityksen. Sitten katsotaan täyttyvätkö edellytykset. Asiaa katsotaan aina tapauskohtaisesti, Koponen sanoo.

Hänen mukaansa karkotuksen perusteena voi olla esimerkiksi vakava rikos tai se, että henkilö on osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle.

Lisäksi EU-kansalaisten karkottamiselle on jossain määrin tiukemmat edellytykset, joissa katsotaan esimerkiksi sitä, kuinka kauan henkilö on asunut Suomessa.

Kolme kieltomuotoa

Lähestymiskieltoja on kolmenlaisia: perusmuotoinen, laajennettu ja perheen sisäinen.

Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty ei saa ottaa yhteyttä, seurata tai tarkkailla suojeltavaa. Laajamuotoisessa kiellossa voidaan lisäksi määritellä paikkoja kuten suojeltavan työpaikka, joissa kiellon kohde ei saa liikkua.

– Laajamuotoinen kielto voi liittyä esimerkiksi parisuhteen päättymiseen tai vainoamiseen, jossa ei ole edes ollut lähisuhdetta, komisario Henri Rikander kuvailee.

Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa toinen osapuoli joutuu muuttamaan pois yhteisestä asunnosta. Kielto voidaan määrätä myös tapauksessa, jossa aikuinen lapsi esimerkiksi kiristää rahaa iäkkäiltä vanhemmiltaan.

Todisteeksi kelpaavat esimerkiksi mahdolliset aiemmat rikosilmoitukset sekä puhelinsoittojen määrät ja tekstiviestien sisällöt.

Väliaikainen lähestymiskielto voidaan määrätä tilanteissa, joissa poliisipartio menee lähisuhdeväkivaltatapauksessa paikalle ja toteaa, että tilanne vaatii kohdehenkilön suojelua, Rikander kertoo.

– Silloin väkivallan uhka on ilmeinen ja siihen pitää heti puuttua.

Väliaikainen lähestymiskielto astuu voimaan heti, kun kieltoon määrätty on saanut sen tiedoksensa. Käräjäoikeuden on otettava kielto käsiteltäväkseen seitsemän vuorokauden sisällä.

– Käräjäoikeudessa katsotaan pidetäänkö poliisin määräämä lähestymiskielto voimassa. Sitten se on voimassa vuoden, komisario Rikander sanoo.