Uusi Suomi: Vastaus perussuomalaisten huoleen Helsingin paperittomista: Uusi linjaus ei lisää Suomen vetovoimaa

Uusi Suomi: Vastaus perussuomalaisten huoleen Helsingin paperittomista: Uusi linjaus ei lisää Suomen vetovoimaa 25.11.2017

Helsingin kaupunginhallituksen kuohuttanut linjaus paperittomien laajenevista palveluista ei tosiasiassa ole kansainvälinen vetovoimatekijä Suomen kannalta, arvioi Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela Uudelle Suomelle.

Helsinki on nostamassa paperittomien palvelutasoa minimitasoon nähden, jos linjaus menee läpi myös kaupunginvaltuustossa. Suurin muutos on Haahtelan mukaan terveydenhuollon laajentaminen paperittomille. Maanantaina saatu linjaus noudattelee sosiaali- ja terveyslautakunnan linjaa, eikä sikäli tullut yllätyksenä.

–Tarpeesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta linjaus lähtee pikemminkin lain tulkinnasta ja ihmisoikeuskysymyksistä, Haahtela sanoo Uudelle Suomelle.

Linjauksen mukaan paperittomille taataan ainakin välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Lisäksi kaupunki varmistaa paperittomille välttämättömän sairauksien hoidon, lääkityksen ja seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille. Paperittomia hoidetaan ensisijaisesti kaupungin terveysasemilla, mutta tarvittaessa myös erikoissairaanhoidossa. Muussakin vastaanottotyössä selvitetään mielenterveyspalveluiden tarvetta ja toteutustapoja paperittomille. Linjauksen mukaan maksukyvyttömyys ei saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi.

Suomen sisällä linjaus voi Haahtelan arvion mukaan houkutella paperittomia nimenomaan Helsinkiin. Hän kuitenkin huomauttaa, että paperittomat ovat joka tapauksessa Suomessa nimenomaan pääkaupungin haaste, sillä tarjolla on enemmän vaihtoehtoja kuin muualla esimerkiksi kattavamman majoituksen sekä järjestöjen ja verkostojen takia.

–Se ei ole vielä valtavan laaja tai merkittävä ilmiö, mutta se on nimenomaan Helsingin haaste. Ei edes Espoon tai Vantaan, vaan nimenomaan Helsingin.

Haahtela huomauttaa, että paperittomat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, sillä he eivät voi tehdä Suomessa juuri mitään ja ovat rikollisten armoilla ja toisaalta vaarassa ajautua itse rikosten poluille.

–Lapset voivat käydä koulua, mutta aikuiset paperittomat eivät voi tehdä täällä juuri mitään.

Toiveena ministeriön ”selkeä ja reipas” linja

Haahtelan mukaan kaupunki saa paperittomista lähinnä yksittäisiä havaintoja poliisin sekä hätämajoitusta ja akuuttia terveydenhoitoa tarjoavien kautta. Hänen mukaansa Helsingissä puhutaan toistaiseksi arviolta joistakin sadoista paperittomista, mutta odotettavissa on, että määrä kasvaa prosentuaalisesti paljon, kun turvapaikanhakuprosesseja alkaa tulla päätöksensä syksyn 2015 tulija-aallon jälkeen. Monelle päätös on kielteinen.

Haahtelan mukaan Helsinki on varautunut kasvuun. Helsingin viimeinen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asetti toukokuun lopulla työryhmän kartoittamaan Helsingin paperittomien nykytilannetta. Haahtelan johtaman työryhmän työ alkaa olla loppusuoralla, mutta esimerkiksi kansainvälistä vertailua ei ole vielä saatu valmiiksi. Työryhmä kuuluu kansainväliseen ryhmään, jossa tietoa vaihdetaan.

–Tavoitteena on mahdollisimman hyvä tilannekuva. Mukana on asiantuntijoita, jotka kohtaavat arjessaan paperittomia.

Kaupungin lisäksi mukana on muun muassa poliisi, terveydenhuolto, koulutuspuoli sekä järjestöt, jotka tarjoavat paperittomille esimerkiksi hätämajoitusta. Kaupungin alkuperäinen esitys oli, että paperittomien palveluista linjataan vasta, kun työryhmä saa työnsä valmiiksi.

–Kaupunginhallitus halusi kuitenkin tehdä linjauksen jo nyt, mikä on ihan ymmärrettävää.

Haahtelan mukaan toiveena olisi nyt kuitenkin ennen kaikkea se, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) linjaisi paperittomien palveluista tarkemmin koko Suomen kannalta. Haahtela toivoo STM:ltä ”selkää, suoraa ja reipasta” kantaa palvelujen tasosta. STM:n ohjeet ovat hänen mukaansa turhan tulkinnanvaraiset ja tällä hetkellä kaupungeilla on niistä erilaisia tulkintoja.

–Mikä on se arvomaailma ja mikä on se tilanne, johon Suomessa tulisi päätyä? Ei ole kenenkään etu, että kaupungit linjaavat näistä hyvin eri tavalla. Tällä hetkellä on hyvin tulkinnanvaraista esimerkiksi se, mitä on väliaikainen majoitus. Onko se sitä, että lapsiperhe muuttaa jokaisen yön jälkeen eri paikkaan, vai sitä, että majoitus voi olla väliaikaista mutta kuitenkin hiukan pidempiaikaisempaa?

”Euroopan läpi ei ole helppo kulkea”

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) puheista päätellen tarkempi ohjeistus saattaa olla tulossa.

–Olemme tehneet kunnille ohjeistuksen tästä ja lisäksi toimeentulotukioppaassa – siis suomalaisille kuntatason päätöksentekijöille, jotka käytännön ratkaisuja yleensä juuri sosiaalityön puitteissa tekevät – ohjeistamme lähiaikoina kertomaan tarkemmin, mitä ovat nuo asiat, joita ikään kuin laittomasti maassa oleskeleville tämän hätäavun puitteissa on velvoittavaa tai väistämätöntä tarjota ja mitä ei tarvitse tarjota, Saarikko sanoi torstaina kyselytunnilla.

Haahtela ei allekirjoita perussuomalaisten esillä pitämää huolta siitä, että Helsingin tuore linjaus tekisi kaupungista kansainvälisessä vertailussa erityisen vetovoimaisen.

–Tällä hetkellä Euroopan läpi ei ole todellakaan helppo kulkea Suomeen saakka. On tullut rajavalvontaa ja monenlaisia rajoitteita.

Haahtela muistuttaa, että tällä hetkellä Suomeen tullaan lähinnä Dublin-palautusten ja EU-maiden sopiman niin sanotun taakanjakomekanismin kautta, jossa Suomi on kantanut vastuunsa hyvin verrattuna moneen muuhun maahan.

–Näihin määriinhän Helsingin linjaus ei vaikuta. Lisäksi Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut parin vuoden takaisesta huimasti.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi torstaina eduskunnassa samaa ja totesi, että tulijoiden määrissä on palattu tavanomaiseen tilanteeseen. Hänen mukaansa Suomeen näyttää tulevan tänä vuonna yhteensä alle 5 000 turvapaikanhakijaa.