Suomenmaa: Keskus­tas­sakin pitäisi ajatella enemmän, miten Eurooppa selviää siir­to­lai­suu­desta

Suomenmaa, pääkirjoitus: Keskus­tas­sakin pitäisi ajatella enemmän, miten Eurooppa selviää siir­to­lai­suu­desta 20.11.2017

Sa­maan ai­kaan, kun Suo­men me­di­aa ja po­li­tiik­kaa se­koit­taa muu­an kiin­nos­ta­va ta­ka­kont­ti­ta­paus, siir­to­lai­suu­den pai­ne kas­vaa taas Eu­roo­pan ete­lä­ra­joil­la. On­ko­han kes­kus­ta­kaan täs­sä asi­as­sa ajan ta­sal­la?

Suu­rim­mis­ta pa­ko­lais­vir­rois­ta on to­sin pääs­ty. EU:n ja Tur­kin pa­ko­lais­so­pi­mus on toi­mi­nut, ja yk­si pa­ko­lai­suu­den pe­rus­syis­tä, ter­ro­ris­ti­jär­jes­tö Isis, on ku­kis­tet­tu.

Sil­ti tu­li­joi­ta on yhä. Osa heis­tä ha­kee tur­va­paik­kaa, osa pa­ke­nee mah­dot­to­mik­si muut­tu­nei­ta eli­no­lo­ja, osa et­sii muu­ten vain pa­rem­paa elä­mää.

Ja ve­to­voi­maa Eu­roo­pal­la on. In­ter­net pi­tää sii­tä huo­len. Yli ra­jo­jen kii­ri­vät mai­nok­set ker­to­vat, kuin­ka Eu­roo­pas­sa kau­pat pur­su­a­vat ta­va­raa, au­tot ovat hie­no­ja ja kiil­tä­viä ja ih­mi­set hy­myi­le­vät kau­niis­sa ko­deis­saan.

Niin tai näin, van­hat rei­tit­kin ovat käy­tös­sä: Vä­li­me­ren yli Ita­li­aan tai Es­pan­jaan tai Ege­an me­ren yli Tur­kis­ta Krei­kan saa­ril­le.

On­gel­ma on suu­ri var­sin­kin Krei­kas­sa. Esi­mer­kik­si lä­hel­lä Tur­kin ran­nik­koa si­jait­se­val­la Les­vok­sen saa­rel­la ole­vat vas­taa­not­to­lei­rit ovat ol­leet jo kau­an tu­pa­ten täyn­nä.

Saa­rel­la ole­va Mo­ri­an lei­ri on ra­ken­net­tu 2300 ih­mis­tä var­ten. Nyt siel­lä on 6500 asu­kas­ta. Osa asuu tel­tois­sa, ja tal­vi on tu­los­sa. Mut­ta uu­sia siir­to­lai­sia saa­puu.

Ei siis ih­me, et­tä Les­vok­sen saa­ren vi­ra­no­mai­set pro­tes­toi­vat tä­nään maa­nan­tai­na (20.11.) yleis­la­kol­la. He yrit­tä­vät he­rät­tää sekä oman maan­sa et­tä mui­den Eu­roo­pan val­ti­oi­den hal­li­tuk­sia huo­maa­maan yhä tu­ka­lam­mak­si muut­tu­neen siir­to­lai­suus­ti­lan­teen.

Kaik­kien pi­täi­si­kin jo ym­mär­tää, et­tä ra­jo­jen val­von­ta ei rii­tä.

EU:n ul­ko­ra­jaa Les­vok­sen ja Tur­kin vä­li­sel­lä ka­pe­al­la me­ri­kais­ta­leel­la val­vo­taan jo nyt niin te­hok­kaas­ti kuin mah­dol­lis­ta. Krei­kan ran­nik­ko­var­ti­os­ton li­säk­si alu­eel­la toi­mii ylei­seu­roop­pa­lai­nen Fron­tex-ra­ja­val­von­ta­o­pe­raa­tio. Suo­mi­kin osal­lis­tuu sii­hen.

Mut­ta kun Tur­kis­ta saa­puu yöl­lä ve­nei­tä täyn­nä ih­mi­siä, hei­dän tu­lo­aan ei voi­da es­tää. He ovat usein me­ri­hä­däs­sä, ja ve­neis­sä on yleen­sä ai­na myös lap­sia. Hei­tä on au­tet­ta­va.

Niin ta­pah­tuu­kin. Krei­kan ja Ita­li­an nä­kö­kul­mas­ta ti­lan­ne on kui­ten­kin koh­tuu­ton. Tu­li­jat jää­vät re­surs­sien puut­teen ta­kia pit­kik­si ajoik­si vas­taa­not­to­lei­rei­hin ja usein epäin­hi­mil­li­siin oloi­hin.

Krei­kan saar­ten ti­lan­ne osoit­taa, et­tä rat­kai­su ei voi tun­net­tu ho­ke­ma "ra­jat kiin­ni". Ra­jo­jen sul­ke­mi­nen on mah­do­ton­ta. Se ei myös­kään oli­si ny­ky­ai­kaa. Tu­le­vai­suus ja me­nes­tys vaa­ti­vat va­paut­ta, ei­vät eris­ty­nei­syyt­tä. Jos sul­jem­me ra­jam­me muil­ta, sul­jem­me ne myös it­sel­täm­me.

Muun Eu­roo­pan on­kin otet­ta­va enem­män vas­tuu­ta tä­män päi­vän siir­to­lais­ti­lan­tees­ta. Nyt sitä ei oi­kein ha­lu­ta tun­nis­taa. Tur­kin kans­sa teh­ty so­pi­mus on aut­ta­nut pa­ko­lai­son­gel­mis­sa, mut­ta muu­ta siir­to­lai­suut­ta se ei es­tä.

Vä­lit­tö­män asi­oi­hin puut­tu­mi­sen li­säk­si tar­vi­taan myös pi­dem­mäl­le kan­ta­via toi­mia. Siir­to­lai­suut­ta Eu­roop­paan on niin kau­an, kun­nes edel­ly­tyk­set en­nen muu­ta Af­ri­kas­sa ko­he­ne­vat niin, et­tä läh­tö ei ole enää ai­noa mah­dol­li­suus ede­tä elä­mäs­sä.

Tämä mer­kit­see ke­hit­ty­neil­le mail­le pal­jon suu­rem­paa vas­tuu­ta Af­ri­kan ke­hi­tyk­sen tu­ke­mi­ses­sa kuin nyt aja­tel­laan. Mut­ta vii­me kä­des­sä tämä on myös Eu­roo­pal­le ja Suo­mel­le­kin pa­ras kei­no.

Suo­mes­sa tu­le­vien ai­ko­jen siir­to­lai­suu­des­ta ja suh­tau­tu­mi­ses­ta sii­hen pu­hu­taan va­li­tet­ta­van vä­hän. Mer­kit­tä­vän kes­kus­ta­lai­sen pu­heen­vuo­ron asi­as­ta käyt­ti taan­noin pre­si­dent­tieh­do­kas Mat­ti Van­ha­nen, joka nä­kee Af­ri­kan myös mah­dol­li­suuk­sien maa­no­sa­na.

Oli­si hyvä, jos ko­ti­mais­ten on­gel­mien ohel­la jak­set­tai­siin kes­kus­tas­sa­kin kes­kus­tel­la myös siir­to­lai­suu­des­ta, vaik­ka se tun­tuu­kin nyt ole­van kau­ka­na ra­joil­tam­me. Asum­me kui­ten­kin yh­teis­tä Eu­roop­paa, ja olem­me jo huo­man­neet, kuin­ka maa­il­man liik­keet saa­vut­ta­vat myös mei­dät no­pe­as­ti.