keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Iltalehti: Pakolaiskriisistä tuli Luonalle bisnes verovaroilla - liikevoittoa 3,2 miljoonaa euroa

Iltalehti: Pakolaiskriisistä tuli Luonalle bisnes verovaroilla - liikevoittoa 3,2 miljoonaa euroa 1.11.2017

Pakolaiskriisi osoittautui onnenkantamoiseksi sosiaali- ja terveyspalveluita pääkaupunkiseudulla tuottavalle Luona Oy:lle. Yritys teki viime vuonna liikevoittoa 3,1 miljoonaa euroa noin 53 miljoonan euron liikevaihdolla. Luku on melkein yksi yhteen summan kanssa, jonka edestä Maahanmuuttovirasto hankki Luonalta palveluja viime vuonna vastaanottokeskusten ylläpidosta.

Maahanmuuttovirasto teki hankintoja viime vuonna ulkopuolisilta toimittajilta kaikkiaan noin 494 miljoonalla eurolla. Suurin osa laskuista on Suomen Punaisen Ristin suomen- ja ruotsinkielisistä yksiköistä, yhteensä noin 174,5 miljoonaa euroa. Kakkosena tulee Luona Oy, joka myi Maahanmuuttovirastolle viime vuonna palveluita 53,6 miljoonan euron edestä. Luvut käyvät ilmi valtion Tutkihankintoja.fi -palvelusta. Muiden laskutus jää kauaksi kahdesta suuresta.

Maahanmuuttoviraston mukaan kaikki hankinnat eivät kuitenkaan näy Tutkihankintoja.fi -palveluissa, koska poikkeuksellisena vuonna maksetaan myös niin kutsuttuja pikamaksuja, jotka täytyy saada eteenpäin nopealla aikataululla. Ne eivät mene normaalin maksatusprosessin mukaan. Kun pikamaksut lasketaan mukaan, Maahanmuuttoviraston hankinnat ylsivät viime vuonna 513 miljoonaan euroon, josta SPR:n eri yksiköiden osuus oli 229 miljoonaa euroa ja Luona Oy:n 54 miljoonaa euroa. Yhdessä ne kattoivat selvästi yli puolet Maahanmuuttoviraston hankinnoista.

Liikevoittoa Luona teki viime vuonna 3,2 miljoonaa, jonka se siirsi konserniavustuksena omistajalleen, henkilöstövuorausyritys Barona Groupille. Menettely on yleinen, ja saattaa liittyä verosuunnitteluun tai osingonjakoon. Suomen Kuvalehti kertoo, että Luona maksoi johtoryhmälleen ja avainhenkilöilleen vuoden 2016 tuloksesta bonukset, joiden summaa yhtiön johto ei ole halunnut kommentoida. Luonan toimitusjohtaja on Milja Saksi.

Kansanedustajat lähtivät hallituksesta

Luonan hallituksen puheenjohtaja on tällä hetkellä Kristiina Hautakangas. Hän on hallitusammattilainen, joka teki pitkän uran Mainio Vire -yrityksessä, joka tarjoaa muun muassa asumispalveluja vanhuksille. Hallituksen muut jäsenet ovat Pasi Natri, SDP:n euroedustajan Mia-Petra Kumpula-Natrin aviomies, ja henkilöstövuokrausyritys Barona Groupin pääomistaja ja toimitusjohtaja Markus Oksa.

Viime vuoden syksyyn asti Luonan hallituksessa toimi myös SDP:n kansanedustajana ja euroedustajana tunnettu Ulpu Iivari.

- Sen haluan sanoa, että olen saanut Luonalta vain normaalit kokouspalkkiot ja kuukausipalkkion, en bonuksia, Iivari sanoo.

Luonan hallituksessa istui hetken myös kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti, mutta hän kertoo luopuneensa hallitusjäsenyydestä ennen vuotta 2016.

Kriisi pelasti

Vielä vuonna 2014 Luonalla meni kehnosti. Suomen Asiakastiedon mukaan edellisvuoden viiden miljoonan liikevaihto oli romahtanut yli 30 prosenttia ja henkilöstöstä lähes puolet oli saanut lähteä. Firma teki tappiota. Vuonna 2015 kaikki muuttui. Sisäministeriön mukaan Suomeen saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476 henkilöä.

Syksyllä pakolaistilanne kriisiytyi nopeasti. Vastaanottokeskuksissa riitti tulijoille enää seisomapaikkoja, ja syksysäähän puolipukeisia ihmisiä jouduttiin majoittamaan pihalle telttoihin. Vastaanottokeskuksia tarvittiin lisää tuntien varoitusajalla. Hätä ei kysynyt hintaa, kunhan se näppituntumalta tuntui kohtuulliselta. Kilpailutukseen ei ollut aikaa.

- Neuvotteluasema ei tuolloin ollut aina parhain mahdollinen, myönsi maahanmuuttoviraston vastaanotto-yksikön johtaja Pekka Nuutinen Helsingin Sanomille.

Luonan valtti oli nopeus, ja parhaimmillaan Luona pyöritti kahdeksaa vastaanottokeskusta. Viime vuoden lopussa Luonalla oli toiminnassa vielä neljä pääkaupunkiseudulla toimivaa vastaanottokeskusta.

Luonan hallituksen puheenjohtajana syksyllä 2015 toiminut Paavo Voutilainen kommentoi Kansan uutisille, että Luona onnistui henkilöstön rekrytoinnissa, koska se kuuluu konserniin, jossa on Suomen tehokkain rekrytointijärjestelmä.

Asiat eivät vastaanottokeskuksissa kuitenkaan aina sujuneet kuin Strömsössä, sillä osa nopeasti rekrytoidusta henkilöstöstä ei käytännössä soveltunut sosiaalityöhön, päteviä oli vaikea rekrytoida ja vaihtuvuus oli suurta. Yle kertoi viime vuoden helmikuussa Luonan vastaanottokeskusten henkilökuntaan kohdistuneista valituksista. Yhtiö kommentoi korjanneensa puutteet.

Liikevoitto Baronalle

Luonan menestyksen todellinen voittaja on sen omistaja, henkilöstövuokrausyritys Barona Group. Sen suurin yksittäinen omistaja ja yksi perustajista on Markus Oksa. Hän omistaa Barona Groupista noin 30 prosenttia. Sijoitusyhtiö Nordic Mezzanine ja vakuutusyhtiö Elo omistavat yhteensä noin 25 prosenttia yrityksestä. Loput ovat yhtiön toimivan johdon omistuksessa. Yhtiön varatoimitusjohtaja on Markus Peltokorpi.

Yhtiö kertoo Baronan saaneen alkunsa siitä, kun kaksi opiskelijaa, Markus Oksa ja Mikko Leppänen olivat kesätöissä rakennustyömaalla vuonna 1998. Oksa opiskeli kauppatieteitä ja metsäekonomiaa. Rakentajista oli huutava pula, ja kaverukset ryhtyivät välittämään opiskelijakavereitaan töihin samalle työmaalle. Syksyllä he ryhtyivät toden teolla henkilöstövuokraukseen. Nyt Barona Group on henkilöstövuokrauksen markkinajohtaja Suomessa.

Tytäryhtiö Luona onnistui pakolaiskriisin avulla nostamaan huomattavasti yrityksen kannattavuutta. Kun vastaanottotoiminta nyt on supistumassa, yrityksen täytyy löytää uusi vihreä oksa toiminnalleen. Sellaista se toivoo sote-uudistuksesta.