SK: Marko Maunula: Siirtolaisuus: tasa-arvon puolustuspuhe

Suomen Kuvalehti: Marko Maunula: Siirtolaisuus: tasa-arvon puolustuspuhe 26.10.2009
Onko vähemmistöjen tutkimus kunnossa? 19.10.2009
Taustaa:

SK 43/2009: Ben Zyskowicz: "Perusteettomat hakijat heti ulos"

Luin viikonlopun mittaan Ben Zyskowiczin kommentit maahanmuuttopolitiikasta. Ne palauttivat mieleeni Fatbardhe Hetemajn lausunnot Koulukinkku-blogista. Seurakuntalainen Atlantasta sanoo ”aamen!”

Siirtolaisuus, monikulturaalisuus, ja globalisaatio ovat sattuneista syistä kiinnostaneet allekirjoittanutta jo pari vuosikymmentä. Tutkimukseni ja omien elämänkokemusteni sivujuonena seuraamani suomalainen siirtolaiskeskustelu on paikoitellen vaikuttanut liki surkealta, poteroihin juuttuneelta inttämiseltä puolin ja toisin.

Zyskowiczin älyllisesti rehellinen ja pohjimmiltaan liberaalin siirtolaisuusmyönteinen kommentti osoitti totuuden. Jos valtavirta hyssyttelee ja jättää siirtolaisuuteen väistämättä liittyvät ongelmat korjaamatta, valtavirran hiljaisuus ohjaa keskustelun marginaaleihin ja antaa polttoainetta ääriliikkeille.

Hetemajn vaatimus maahanmuuttaja-nuorten hyysäämisen lopettamisesta voisi hyvin yleistää koskemaan koko yhteiskuntaa. Paras tapa totutella suomalaiset maahanmuuttajiin sekä sopeuttaa maahanmuuttajat yhteiskuntaan on käsitellä heitä kuin ketä tahansa suomalaista tai Suomessa asuvaa ihmistä, piste.

Maahanmuutto-politiikka on eräs aiheista, joissa Suomi ja Eurooppa voisivat ottaa oppia Yhdysvalloista sekä sen simppelistä suhtautumisesta maahanmuuttoon: ”Tervetuloa! Nyt mene ja pidä huolta itsestäsi.”

Tie sosiaalidemokraattiseen helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Systeemi, jossa maahanmuuttaja tai sellaiseksi pyrkivä saa kuukausien elatuksen valtiolta, mutta ei saa/kykene tehdä töitä on moraalisesti sairas - väärin niin kantaväestöä kuin maahanmuuttajiakin kohtaan. Se suorastaan houkuttelee syrjäytymiseen, ruokkii rasistisia asenteita kantaväestön parissa, sekä rakentaa heti kättelyssä aidan siirtolaisten elämänpiirin ja maan normaalin elämän väliin.

Tarve nopeasta siirtymisestä työelämään pakottaa siirtolaiset osallistumaan yhteiskunnan valtavirtaan heti. Parasta eliksiiriä sopeutumiselle on tunne omasta tarpeellisuudesta. Paras tapa ehkäistä Zyskowiczin mainitsemat hakemusten väärinkäytöt on lopettaa siirtolaisten erityiskohtelu.

Atlanta on siirtolaisten kaupunki. Nopea arvioni on, että Yhdysvaltain historian peruskurssieni opiskelijoista ehkä 10-15 prosenttia ovat syntyneet muualla kuin Yhdysvalloissa. Professorien ja luennoitsijoiden parissa suhdeluku on karkeasti sama.

Vaihtelevasta kielitaidosta ja kulttuuritaustasta huolimatta professorit vaativat siirtolaisopiskelijoilta täsmälleen samaa tasoa ja laatua kuin kantaväestöltäkin. Tämä on itsestäänselvä lähtökohta, jota aniharva koskaan edes kyseenalaistaa. Systeemi toimii.

Tasa-arvoinen kohtelu luo tasa-arvoisen yhteiskunnan. Tämä olisi tasa-arvon äänekkäimpien puolustajienkin hyvä muistaa.

___________________________________________________

African American studies, mustaa amerikkalaista kulttuuria ja historiaa tutkiva oppiaine täyttää tänä vuonna pyöreät 40 vuotta. Onko oppiaineesta enää hyötyä?

Kielitieteilijä John McWhorter, eräs mielenkiintoisimmista älyköistä tämän päivän Yhdysvalloissa, sekä itse afroamerikkalainen akateteemikko, kritisoi hiljattain oppiaineen nykytilaa terävästi The New Republic -lehdessä. McWhorter valitti, että oppiaineesta on tullut uhri-mytologian puolustaja, radikalismia ihaileva ”uskonlahko,” joka painottaa, empiirisen todistusaineiston vastaisesti, Amerikan vahvaa ja jatkuvaa rasismia.

McWhorter pohjimmiltaan uskoo, että oppiaineella on tarkoituksensa, eikä lasta ole hyvä heittää pois pesuveden myötä. Silti, afroamerikkalaisen tutkimuksen ja opetuksen pitää katsoa peiliin sekä miettiä syvin olemuksensa sekä missionsa uusiksi. Uhri-mytologian ylläpito ei vastaa tämän päivän todellisuutta eikä palvele ketään.

Millaisessa vedossa esimerkiksi suomalainen siirtolaisuustutkimus, naistutkimus, tai romanitutkimus on tällä hetkellä? Ovatko McWhorterin argumentit sovellettavissa suomalaiseen tutkimukseen eri vähemmistöistä? Voisitteko te, alaa seuranneet, ystävällisesti sivistää ulkosuomalaista?