Vihreä Lanka: Apulaispormestari Vesikansa: Nuiva maahanmuuttopolitiikka hidastaa Helsingin ja Suomen kasvua

Vihreä Lanka: Apulaispormestari Vesikansa: Nuiva maahanmuuttopolitiikka hidastaa Helsingin ja Suomen kasvua 11.4.2018

HELSINKI TARVITSEE lisää ulkomaista työvoimaa, mutta hallituksen poliittiset päätökset hidastavat maahanmuuttoa, sanoo Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr).

Suomen hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vaikutukset tuntuvat erityisesti Helsingissä. Tiukan turvapaikkapolitiikan vuoksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrä kasvaa. Karkotusta pakoilevat katoavat todennäköisimmin Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle.


Helsingissä on jo vuosia nähty tarveharkinnan hankaluudet, sillä se hidastaa ulkomaisten työntekijöiden saamista kaupunkiin.

Työvoiman saatavuusharkinta koskee EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevia, pääosin matalapalkka-alojen työntekijöitä, ja se määritellään ulkomaalaislaissa. Alueellista arviointia tekevät TE-toimistot ja oleskelulupapäätökset tekee Maahanmuuttovirasto.

Tarveharkinnan mukaan avoimiin työtehtäviin on ensisijaisesti palkattava suomalainen tai EU-alueen työtön työnhakija.

Uudellamaalla tarveharkinnasta on luovuttu esimerkiksi rakennus-, siivous- ja terveydenhoitoalalla. Vesikansan mielestä tarveharkinnasta olisi syytä luopua kokonaan.

Samaa mieltä on valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, joka yrittää saada tarveharkinnan parhaillaan käynnissä olevan kehysriihen keskusteluihin.

Kokoomus on jo pitkään ajanut tarveharkinnasta luopumista. Keskusta ja siniset suhtautuvat asiaan varauksellisemmin. Hallitusohjelman mukaan tarveharkinnasta ei luovuta.

Myös oppositiossa asia jakaa mielipiteitä. Vihreät haluaisi poistaa tarveharkinnan.

Työluvan saamisen helpottaminen olisi tärkeää siksikin, että Helsingin väestönkasvusta noin kaksi kolmasosaa on vieraskielistä väestöä. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan myös muualle Suomeen, koska syntyvyys laskee ja vanhusten määrä kasvaa nopeasti.


Poliittiset näkemyserot hallituskoalition ja Helsingin kaupungin välillä ovat Vesikansan mukaan suuret. Hänen mielestään hallitus on huomioinut Helsingin erityisaseman kansainvälisenä kaupunkina melko valikoidusti.

Pieni edistysaskel oli startup-yrittäjien oleskeluluvan helpottaminen, joka saatiin aikaiseksi monen vuoden tahkoamisen jälkeen. Lainsäädäntö ulkomaisten startup -yrittäjien oleskeluluvasta tuli voimaan huhtikuun alussa.

Erityisesti turvapaikkapoliittisissa linjauksissa näkyy yhä vahvasti perussuomalaisten kädenjälki.

”Jos sanotaan, että työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä, pitää myös toimia sen mukaan, että tänne tuleminen helpottuisi”, Vesikansa sanoo.

Suomessa työllistyneiden ja Suomeen kotoutuneiden turvapaikanhakijoiden siirtymistä turvapaikkaprosessista työperäisen maahanmuuton järjestelmään pitäisi helpottaa.

Helsinki valmistelee parhaillaan maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa. Se tulee poliittiseen käsittelyyn todennäköisesti huhtikuun lopulla.


Helsinki on myös turvapaikkapolitiikan näyttämö. Suomessa on sisäministeriön mukaan noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä.

Enemmistö kielteisen päätöksen saaneista on valittanut päätöksestä. Maahanmuuttoviraston tiukentunut linja ja hallituksen tiukka maahanmuuttopolitiikka kasvattaa silti kielteisten päätösten saaneiden määrää.

Moni päättää silloin kadota, ja Helsinkiin on helpompi kadota kuin pienemmille paikkakunnille. Poliisin arvion mukaan paperittomia on Suomessa nyt noin 2 000.

Helsinki päätti viime marraskuussa tarjota paperittomille välttämättömän perusterveydenhuollon.

Kaupunki varasi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ja hätämajoitukseen 700 000 euroa. Vesikansan mukaan rahat ovat riittäneet hyvin. Suurempi ongelma on se, että palvelujen käyttö on vähäistä.

”Tämä on ihmisryhmä, joka pysyy pitkälti piilossa. Pikemminkin on niin, etteivät he uskalla tulla palveluihin, vaikka terveydenhoitoa oikeasti tarvittaisiin”, Vesikansa sanoo.

Ihmiset olisi esimerkiksi rokotettava, jotta sairaudet eivät pääse leviämään. Vesikansan mukaan käyttäjämäärät ovat hitaassa kasvussa, mutta edelleen hyvin pieniä. Asiakasmäärä on ollut sadan ihmisen kieppeillä.

”Kun nyt on luotu tämä uuspaperittomien joukko tietoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvää sosiaalipolitiikkaa on pyrkiä tilanteeseen edes jollain tavalla vastaamaan.”