Uusi Suomi: Kansanedustaja: ”En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan”

Uusi Suomi: Kansanedustaja: ”En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan” 8.4.2018

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö vaatii kokonaisarviointia Suomen turvapaikkalinjasta ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisen kannalta.

–Siksi aikaa pakkopalautukset on keskeytettävä. On varmistettava, että jokainen saa oikeudenmukaisen kohtelun. Lakeja ja käytäntöjä on muutettava, jotta Suomi voi jälleen lunastaa paikkansa oikeusvaltiona, historian oikealla puolella, Niinistö sanoo mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

Niinistö viittaa Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Vihervuoren varoitukseen oikeusturvan vaarantumisesta.

–Voi sanoa, että lainmuutokset eivät ole ainakaan parantaneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, Vihervuori sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa keskiviikkona.

Ville Niinistö kuvailee Suomea maaksi, joka ”hajottaa perheitä mielivaltaisesti, lähettää ihmisiä suurella todennäköisyydellä hengenvaaraan tai syrjäyttää paperittomuuteen”.

–Tämä on häpeällistä. En olisi uskonut eläväni maassa, jossa ihmisoikeudet kyseenalaistetaan, hän kommentoi.

Suomen turvapaikkapolitiikkaa arvostelivat torstaina myös RKP:n kansanedustaja Anders Adlercreutz ja RKP-nuorten puheenjohtaja Christoffer Ingo.

–Käännytysuhan alla on tällä hetkellä ihmisiä, jotka selkeästi ovat resursseja maallemme. Perheiden pirstominen ja jopa alaikäisten käännyttäminen turvattomiin maihin ei ole kestävää. Näin ei edistetä kotoutumista, Ingo sanoi tiedotteessa.

Käännytysten perusteet eivät ole Adlercreutzin ja Ingon mielestä kestävällä pohjalla.

-Jotkut väittävät, että Suomesta on tullut ”koko maailman sosiaalitoimisto” mutta tämä ei pidä paikkaansa. Meidän tulee ymmärtää, ettei yhteiskuntammekaan hyödy siitä, että perheitä revitään rikki, että yritykset menettävät työntekijöitä ja että osaamiselle ja kunnianhimolle ei anneta maassamme tilaa. Tämä ei ole tehokasta kotouttamista, Adlercreutz sanoo.

Adlercreutz ja Ingo korostivat, että turvapaikkahakemusta käsiteltäessä on mahdollista ottaa huomioon erityisiä henkilökohtaisia syitä kuten yrittäjyys, aloitetutu koulutus tai perhesiteet.

Adlercreutzin mukaan löytyy monia esimerkkejä tapauksista, joissa suomalaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen käännyttämisestä, mutta joissa erityiset henkilökohtaiset syyt olisi tullut ottaa huomioon.

–Yhdessä tapauksessa kolme irakilaista perusti Suomessa yrityksen ja työllisti itsensä. Kaksi heistä sai hyvää oikeusapua turvapaikkaprosessin aikana ja sai oleskeluluvan. Kolmas sai huonoa oikeusapua ja uhataan nyt käännyttää. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joka voi työllistää itsensä, mutta päätämme kuitenkin käännyttää ihmisiä, jotka ovat osoittaneet, että he haluavat jäädä Suomeen ja olla osa tätä yhteiskuntaa, Adlercreutz sanoo.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi tiistaina, että poliisi pyrkii toteuttamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukset tehokkaasti mutta huomioiden aktiivisesti palautuksen erilaiset esteet. Prosessi keskeytetään, jos se on perusteltua.

Kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden henkilöiden palautusten määrän odotetaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä vastaanottopalveluiden piirissä on noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä, joista noin 7 000 on valittanut päätöksestään.