HS: Suomi pyrkii saamaan turva­paikanhakijat nykyistä nopeammin työmarkkinoille – Maahanmuuttojohtaja: ”Emme vielä näe uudistusten vaikutuksia”

Helsingin Sanomat: Suomi pyrkii saamaan turva­paikanhakijat nykyistä nopeammin työmarkkinoille – Maahanmuuttojohtaja: ”Emme vielä näe uudistusten vaikutuksia” 19.4.2018
Helsingin Sanomat: Ruotsi tahtoo pakolaiset nopeammin töihin, ja uudet toimet näyttävät tehoavan – Sakinah Mohammadille, 22, halpamarkettityö on onnenpotku, kielikoulu ja itsenäisyyden tae

Suomi seuraa Ruotsin kokeiluista esimerkiksi niin sanottua sopeuttamistyötä. ”Se, mitä Ruotsissa on tehty uudella tavalla, on palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen”, sanoo Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

SUOMESSA maahanmuuttajien työllisyystilanne suhteessa kantaväestöön näyttää samalta kuin Ruotsissa.

Laskentatavasta riippuen maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa noin 10–15 prosenttiyksikköä pienempi ja työttömyysaste noin 2,5-kertainen kantaväestöön nähden.

Heikointa työllisyys on odotetusti turvapaikanhakijoina saapuneilla, ja heistä etenkin naisilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen sanoo, että vuosina 2015–2016 maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmää uudistettiin monin paikoin.

Toimilla oli tarkoitus saada etenkin turvapaikanhakijoina saapuneet nopeammin työmarkkinoille ja osaksi yhteiskuntaa. Nyt pari vuotta myöhemmin Hämäläinen on pääosin tyytyväinen.

”Toimet ovat edenneet paljon, vaikka tehtävää yhä riittää. Emme vielä näe, millaista vaikutusta toimilla on ollut, koska tilastointi laahaa perässä.”

KÄYTÄNNÖSSÄ TEM:n suurin muutos on kotouttamiskoulutuksen yhdistäminen vahvemmin työelämään. Koulutukseen on lisätty työpaikalla oppimista.

Viranomaisten tulee nykyään tunnistaa nopeammin ihmisten osaamisalueet ja ohjata heidät ammatillisiin koulutuksiin tai korkeasti koulutetut pätevöitymisväylille. Näin vaikkapa syyrialaisen silmälääkärin on tarkoitus päästä mahdollisimman nopeasti töihin Suomessa.

Ammatilliseen koulutukseen pääsee nyt nopeammin, ja kielenopetusta on tuotu koulutuksen yhteyteen. Jos turvapaikanhakija on ammatiltaan vaikkapa kirvesmies, hänen ei tarvitse istua kielikursseilla pitkään ennen kuin hän pääsee ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta töihin.

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on aloitettu SIB-kokeilu. Siinä yksityiset sijoittajat pyrkivät yhdistämään maahanmuuttajia työvoimaa tarvitsevien yritysten kanssa. Valtio maksaa sijoittajille tästä palvelusta summan, jonka julkinen sektori säästää.

LISÄKSI TEM on aloittanut ohjelman, jolla edistetään maahanmuuttajien vastaanottamista työelämään. Tällä tavoin pyritään vähentämään esimerkiksi työsyrjintää. Hankkeessa on mukana muun muassa Keskuskauppakamari.

TEM on myös tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyötä sen edistämiseksi, että kotona lapsia hoitavat maahanmuuttajanaiset saataisiin nykyistä enemmän kotoutumiskoulutukseen.

Jos kolmen vuoden kotoutumisaika on kulunut kotona ilman koulutuksessa hankittuja kieli- ja yhteiskuntataitoja, tämä saattaa Hämäläisen mukaan muodostua ongelmaksi, kun lasten kasvettua olisi halua siirtyä työmarkkinoille.

Hämäläinen on seurannut Ruotsissa kaavailtuja kotoutumistoimia. Yksi näistä on ”sopeuttamistyö”, jossa palkasta noin puolet tulee valtiolta ja neljäsosa työajasta on kieliopintoja ja muuta koulutusta.

”Mielenkiintoiselta kuulostaa. Se, mitä Ruotsissa on tehty uudella tavalla, on nimenomaan palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen”, Hämäläinen sanoo.

”Seuraamme varmasti tämän kiinnostavan kokeilun vaikutuksia. Se edellyttäisi meillä laajapohjaista valmistelua ja selvitystä, Ruotsissa mukana olivat työmarkkinajärjestöt ja muut.”

MYÖS kuntien velvollisuuksien osalta Ruotsi ja Suomi eroavat. Ruotsissa kaikki kunnat velvoitetaan ottamaan vastaan turvapaikan saaneita.

Hämäläisen mukaan tästä keskusteltiin myös Suomessa, kun kotouttamisjärjestelmää lähdettiin rukkaamaan uusiksi vuonna 2015.

Suomessa ei kuitenkaan haluttu lähteä tälle tielle. Syynä on osittain perustuslain takaama vahva kuntien itsehallinto, Hämäläinen sanoo. Valtio yrittää silti ohjata turvapaikan saaneita tasapuolisesti ympäri Suomea.

Toisaalta pakkoon ei ole Hämäläisen mukaan ollut tarvetta, koska sata uutta kuntaa on osallistunut turvapaikan saaneiden vastaanottamiseen.

Suomi ja Ruotsi tekevät paljon myös samoja asioita. Sellaisia ovat esimerkiksi toimet kielikoulutuksen viemiseksi työpaikoille ja lähtömaassa hankitun koulutuksen hyväksymisen nopeuttaminen.

JOISSAKIN asioissa Suomi on naapurimaataan edellä. Ruotsissa vaaditaan vastedes kotouttamistoimiin osallistumista, jos ei halua menettää tukiaan.

”Meillä ajatellaan välillä, että kotouttamistoimet olisivat vapaaehtoisia, mutta eivät työttömyysturvaa saaville oikeastaan ole”, sanoo Hämäläinen.

Kotoutumissuunnitelman laatii työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta, tai molemmat yhdessä.

”Jos maahanmuuttaja on työtön työnhakija, niin kotoutumissuunnitelma korvaa te-toimiston työllistymissuunnitelman. Jos kotoutumissuunnitelmaa ei noudata, tulee normaalisti sanktiot.”

________________

Helsingin Sanomat: Ruotsi tahtoo pakolaiset nopeammin töihin, ja uudet toimet näyttävät tehoavan – Sakinah Mohammadille, 22, halpamarkettityö on onnenpotku, kielikoulu ja itsenäisyyden tae

Pakolaisten työllistyminen on Ruotsissa nopeutunut. Viimeisin uudistus sen hyväksi on valtion tukema ”sopeuttamistyö”.

KESKI-IKÄINEN mies etsii maitojauhetta.

Sakinah Khoja Mohammad, 22, rientää näyttämään: tuolta pitäisi löytyä. Sitten hän palaa mättämään pikanuudeleita alekoriin. Hymy valaisee kasvot vähän väliä.

Työ Willys-halpamarketissa Tukholman eteläpuolella sijaitsevassa Lännassa on huima harppaus eteenpäin Mohammadin elämässä.

Hän syntyi vuonna 1996 Afganistanissa osaksi vainottua hazara-vähemmistöä. Ruotsiin hän saapui yksin kolme ja puoli vuotta sitten Pakistanista. Isä on kuollut, ja äiti on yhä Pakistanissa. Veli tuli Ruotsiin aiemmin.

Työ löytyi Axfood-konsernin maahanmuuttajille räätälöimästä ohjelmasta. Se on Mohammadin ensimmäinen työpaikka Ruotsissa. Sopimukseen sisältyy 75 prosenttia työtä ja 25 prosenttia työnantajan järjestämiä opintoja. Mohammad on tehnyt esimerkiksi asiakkaan kohtaamista opettavia verkkokursseja. Palkka on kolme neljäsosaa alan sopimuksesta.

Ennestään Mohammad puhuu urdua, daria ja englantia. Kaupassa karttuu ruotsin sanoja, kuten mjölkpulver, maitojauhe. Tai verbi fronta.

”Se oli ensimmäinen sana, jonka täällä opin”, hän kertoo ruotsiksi. Se tarkoittaa tuotteiden asettelua hyllyriveillä niin, että ne muodostavat houkuttelevan seinämän.

Mohammad näyttää mallia ja vetää taaemmas jääneen kaurahiutalepussin linjaan muiden kanssa.

RUOTSISSA on EU:n korkein työllisyysaste. Ulkomailla syntyneiden tilanne on kuitenkin huomattavasti muita huonompi. Erityisen vaikeaa on pakolaisilla, etenkin naisilla.

Viimeisen viiden vuoden aikana Ruotsi on myöntänyt oleskeluluvan yli 200 000 turvapaikanhakijalle. Joukossa on paljon syyrialaisia, afganistanilaisia ja irakilaisia. Eniten tulijoita oli vuonna 2015.

Sakinah Mohammadin tapaan nämä ihmiset alkavat nyt siirtyä kohti työelämää. Ruotsin johdossa vallitsee yksimielisyys siitä, että sen pitäisi tapahtua nykyistä nopeammin.

”Jos se kestää miehillä viidestä kymmeneen vuotta tai naisilla jopa viidestätoista kahteenkymmeneen vuotta, se on yhä aivan liian hidasta”, sanoo tutkija Andrea Spehar Göteborgin yliopistosta.

Esimerkiksi vuonna 2011 maahan tulleista pakolaisnaisista joka kolmannella oli töitä viiden vuoden kuluttua. Samojen haasteiden kanssa painitaan Suomessa.

Speharin mielestä yksi virhe on ollut liika keskittyminen kieleen.

”1990-luvulla ei päässyt edes työnvälityksen asiakkaaksi, jos eivät kielikurssit olleet käytynä.”

Nyt ajattelutapa on muuttunut. ”On tärkeää myöntää, että kaikissa töissä ei tarvita niin paljon kieltä. Siellä sitä oppii. Tätä pakolaiset myös itse haluavat”, Spehar sanoo.

Tuorein esimerkki uudesta ajattelusta on punavihreän hallituksen etableringsjobb-uudistus, josta sovittiin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Se on tarkoitus jättää syksyllä valtiopäivien käsiteltäväksi. Käsitteen voi suomentaa esimerkiksi sopeuttamistyöksi.

Uudistuksessa suunnitellaan, että maahanmuuttajan palkasta noin puolet tulisi valtiolta ja neljäsosa työajasta olisi kieliopintoja ja muuta koulutusta. Tukiraha seuraa yksilöä, eikä työnantajan tarvitse käyttää aikaa sen hakemiseen.

SAKINAH Mohammad on siirtynyt mylläämään pakastealtaita.

”Fifu. Först in, först ut”, selittää Mohammadin työpari ja henkilökohtainen opastaja Nina Franzén. Se, mikä on tullut ensimmäisenä kauppaan sisään, pitää saada myös ensimmäisenä ulos. Siksi tuotteita nostetaan laarin pohjalta kohti pintaa.

Sopeuttamistyöt eivät ole vielä alkaneet. Mohammadin järjestely on kuitenkin samankaltainen.

Axfood loi kokeilun yhdessä työnvälityksen ja alan järjestöjen kanssa. Siihen otetaan vain uusia maahanmuuttajia. Toisin kuin valtion sopeuttamismallissa Axfood maksaa palkan kokonaisuudessaan, mutta valtio tukee yritystä antamalla vapautuksen työnantajamaksuista.

Axfoodin tiedottajan Claes Salomonssonin mukaan kyse ei ole pelkästä hyväntekeväisyydestä. ”Me tavoittelemme motivoituneita työntekijöitä, jotka myös haluavat jatkaa uraansa kaupan alalla”, hän sanoo.

Aikanaan Mohammad haaveili asianajajan ammatista. ”En kuitenkaan voinut opiskella, joten minun täytyi unelmoida uusiksi. Nyt ajattelen, että ehkä voisin perustaa joskus oman kaupan.”

Ennen tätä työtä hän ehti hakea monia työvoimatoimiston osoittamia paikkoja. ”Minulla ei ollut aiempaa työkokemusta, joten he sanoivat vain ’ei, ei, ei’.”

UUSIEN pakolaisten työnsaanti on nopeutunut Ruotsissa viime vuosina. Kaksi vuotta maassa olleiden työllisyysaste on korkeampi kuin koskaan. Syy ei ole vain noususuhdanteessa.

”Vuoden 2010 kotouttamisuudistus oli tärkeä”, tutkija Shepar sanoo. Vastuu kotouttamisesta siirrettiin silloin kunnilta työnvälitystoimistoille. Jokaiselle maahanmuuttajalle laaditaan kahden vuoden suunnitelma työhön tai opiskeluun pääsystä. Yritysten kanssa tehdään entistä enemmän yhteistyötä, mistä yksi esimerkki on Axfoodin kokeilu.

Nyt hallitus haluaa lisätä vaatimuksia. ”Kotouttamistoimiin on vastedes otettava osaa, jos ei halua menettää tukiaan”, sanoo työllisyys- ja integraatioministeri Ylva Johanssonin lehdistöavustaja Natali Sial.

Lisäksi Ruotsi nopeuttaa lähtömaassa hankitun koulutuksen hyväksymistä.

Kolmas uudistus koskee kuntia. Kaikki kunnat velvoitetaan ottamaan vastaan turvapaikan saaneita. Aikaisemmin tulijat pakkautuivat suurkaupunkeihin, mikä ylikuormitti niiden työvoimatoimistoja.

”On tärkeää tarjota yksilöllistä palvelua. Silloin tulijoiden määrilläkin on väliä, vaikka määristä puhuminen on ollut Ruotsissa vähän tabu”, tutkija Spehar sanoo.

SAKHINA Mohammad nauttii siitä, että hänellä on nyt oma asunto ja omaa rahaa. Haastattelun edetessä ujouskin alkaa hälvetä.

”Ruotsissa voin tehdä, mitä itse haluan. Esimerkiksi tätä työtä. Pakistanissa ja Afganistanissa naisten täytyy pysyä kotona.”

Yksin asuminen ei olisi Pakistanissa tullut ikinä kysymykseen, hän toteaa.

Työpäivät kestävät aamukuudesta kolmeen. Vartin yli kolme Willysin parkkipaikalla paistaa kevätaurinko, mutta asfaltti ja tuuli ovat kylmät. Sekin sopii Mohammadille.

”Minä olen aina pitänyt kylmästä.”


Fakta
Ensimmäinen työ on usein tuettua

- Uusien pakolaisten työllistyminen on Ruotsissa nopeutunut. Vuonna 2013 työllisyysaste kolme vuotta maassa olleilla pakolaismiehillä oli 29 prosenttia ja naisilla 14 prosenttia. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 49 prosenttia ja 25 prosenttia.

- Valtaosalla ensimmäinen työ on valtion tukemaa.

- Maaliskuussa hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun uudenlaisesta etableringsjobb-tuesta. Tuki on enimmillään yli puolet palkasta, lähes tuhat euroa kuukaudessa kahden vuoden ajan. Sitä voivat hyödyntää myös Ruotsissa syntyneet.

- Työajasta neljäsosa on koulutusta. Tavoitteena on, että näitä näitä ”sopeuttamistöitä” riittäisi tulevaisuudessa noin 10 000 ihmiselle.