HS: Ranska esti jälleen turvapaikanhakijoiden palautuksen Suomeen – Lapsiperhettä olisi uhannut palautus Kabuliin, joka on tuomioistuimen mukaan liian vaarallinen

Helsingin Sanomat: Ranska esti jälleen turvapaikanhakijoiden palautuksen Suomeen – Lapsiperhettä olisi uhannut palautus Kabuliin, joka on tuomioistuimen mukaan liian vaarallinen 18.4.2018
Uusi Suomi: Ranska esti taas palautuksen Suomeen – Sisäministeri Mykkänen käynnistänyt selvityksen turvapaikanhausta 19.4.2018

RANSKALAINEN Lyonin valitustuomioistuin on jälleen estänyt turvapaikanhakijoiden palautuksen Suomeen.

Tällä kertaa kyseessä on afganistanilainen perhe, vanhemmat ja kaksi lasta. Tammikuussa Lyonin valitustuomioistuin esti irakilaisen turvapaikanhakijan palautuksen Suomeen.

Ranskan viranomaiset olivat palauttamassa afgaaniperheen Suomeen Dublin-asetuksen nojalla. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaa ensimmäinen jäsenvaltio, jossa hakemus on jätetty tai jossa hakija on rekisteröity.

Tuomiosta tehdyn käännöksen mukaan Lyonin hallinto-oikeus kuitenkin esti palautuksen vedoten siihen, että turvapaikanhakijat olisivat vaarassa joutua palautuskiellon rikkomisen kohteeksi, jos heidät palautetaan Suomeen.

Afgaaniperhe oli hakenut Suomesta turvapaikkaa joulukuussa 2015. Vuoden 2016 joulukuussa korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti pitää heille annetun käännytyspäätöksen voimassa.

RANSKALAISEN tuomioistuimen näkemyksen mukaan lapsiperheen palautus Suomeen ja sitä kautta Afganistaniin rikkoisi siis palautuskieltoa.

Palautuskiellon mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

Ranskan viranomaiset valittivat päätöksestä. Viime kuussa Lyonin valitustuomioistuin hylkäsi valituksen. Tuomioistuimen mukaan Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa vallitsee maan aseellisen konfliktin takia mielivaltaisen väkivallan uhka.

Tuomioistuin siis katsoi, että Kabul on niin vaarallinen, että kyseessä on toissijaiseen suojeluun oikeuttava alue.

SUOMEN viranomaiset eivät ole vastaavaa linjausta tehneet. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi viime vuonna antamassaan vuosikirjapäätöksessä, ettei Kabulin turvallisuustilannetta voida pitää niin huonona, että se estäisi sinne palauttamisen.

KHO katsoi että myös lapsiperhe, jolla oli Kabuliin siteitä ja joka oli asunut Afganistanissa, voitiin palauttaa Kabuliin.

Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Hanna Helinko sanoo, että Suomi tulkitsee Kabulin tilannetta eri tavalla kuin Ranska.

”Ranska viittaa päätöksissään viimeisiin terroritekoihin ja siviiliuhrien määrään alueella, ja tulkitsee että väkivallan taso on äärimmäisen korkealla. Me tulkitsemme, että se ei ole tällä tasolla vielä. Meillä on tiukempi tulkinta.”

SUOMI ei ole yksin näkemyksensä kanssa. Myös Ruotsin alkuvuoden maalinjauksessa todettiin, ettei Kabul ole toissijaiseen suojeluun oikeuttava alue, Helinko sanoo.

Helingon mukaan Ranskalla ja Suomella on päätöksissään käytössä samat lähteet ja kyse on siitä, miten niitä tulkitaan. Kynnys toissijaisen suojelun toteutumisesta asettuu eri korkeudelle.

Suomi arvioi päätöksessään muun muassa sitä, miten säännöllisiä väkivaltaiset iskut ovat ja kohdistuvatko ne alueen siviiliväestöön.

”Meillä katsotaan, että kyse on edelleen satunnaisista iskuista joiden kohteena ei ole nimenomaan alueen siviiliväestö”, Helinko sanoo.

”Ranskan mukaan väkivallan läsnäolo on niin voimakasta, että kyse on toissijaisen suojelun alueesta. Kyseessä on samojen faktojen erilainen tulkinta.”

Maahanmuuttovirasto teki äskettäin tiedonhankintamatkan Kabuliin. Migriltä ilmestyy kesäkuussa myös uusi Afganistanin maaraportti. Helingon mukaan Kabulin turvallisuustilannetta arvioidaan kuitenkin joka päätöksen kohdalla uusimman maatiedon varassa.

JOS Suomen viranomaiset katsoisivat, että Kabuliin ei voida palauttaa, se vaikeuttaisi ihmisten palauttamista Afganistaniin ylipäänsä.

Maahanmuuttovirasto on soveltanut niin sanottua sisäistä pakoa tiukasti. Kärjistäen se tarkoittaa, ettei suojelua myönnetä, jos henkilö voi paeta maan sisällä riittävän turvalliselle alueelle.

Edellytyksenä kuitenkin on, että alueelle pääsee turvallisesti.

Kabulissa on kansainvälinen lentokenttä ja palautukset kulkevat kaupungin kautta. Jos kaupunki katsottaisiin toissijaisen suojelun alueeksi, on epätodennäköistä, että muille Afganistanin alueille voisi Suomesta lentoteitse palautettuna päästä turvallista reittiä.

Helingon mukaan tällaisia tilanteita on noussut esiin esimerkiksi Somalian kohdalla. Kun pääkaupunki Mogadishu on katsottu liian turvattomaksi, ei koko maahan ole käytännössä voitu palauttaa.

__________________________________________

Uusi Suomi: Ranska esti taas palautuksen Suomeen – Sisäministeri Mykkänen käynnistänyt selvityksen turvapaikanhausta

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) on käynnistänyt sisäisen analyysin siitä, toteutuvatko turvapaikanhakijoiden oikeudet suomalaisessa hakuprosessissa varmasti. Myös oikeusministeriössä on selvitys käynnissä oikeusavun osalta.
Mykkänen kertoi asiasta kyselytunnilla tänään vastatessaan vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon kysymykseen, jossa hän viittasi ranskalaisen tuomioistuimen tuoreeseen päätökseen estää palautus Suomeen.

– On hälyttävää, ettei edes toisen EU-maan tuomioistuin luota turvapaikkamenettelyymme, Aalto sanoi.

– Lisäksi tutkijat ovat osoittaneet, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt turvapaikkalinjaansa rajusti vain muutamassa vuodessa. Nyt tarvitaan pikaisesti perusteellinen kokonaisarviointi Suomen turvapaikkalinjasta. Kysyn ministeri Mykkäseltä: mihin toimiin aiotte ryhtyä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi?

Mykkäsen mukaan Aallon esiin nostama Lyonin vetoomustuomioistuin teki ensimmäisen kerran tammikuussa päätöksen, joka pysyi valituksen jälkeen voimassa.

– Tämänkin jälkeen Ranska on sinänsä Suomeen palauttanut myös afgaaneja, eli sikäli tämä on yksittäisen tuomioistuimen tulkinta nimenomaan Afganistanin, Kabulin tilanteesta, joka poikkeaa siitä, mikä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on käytäntö. Yhtä lailla Lyonin tuomioistuimen tulkinta koskee siis myöskin Ruotsia, Mykkänen sanoi.

Tuoreessa päätöksessä afgaaniperheen palautus estettiin, koska perhe olisi vaarassa joutua palautuskiellon rikkomisen kohteeksi Suomessa. Mykkäsen mukaan Suomen on tehtävä kaikkensa, jotta myös yksittäistapauksissa pystytään mahdollisimman hyvin varmistamaan ihmisoikeuksien toteutuminen.

– Niin vaikeaa kuin kaikissa tapauksessa sen oikean tiedon saaminen näissä onkin, niin kuin jokainen rehellisesti ajatellen ymmärtää, hän lisäsi.

– Iso kuva on tietysti se, että meille on tullut yli 40 000 turvapaikanhakijaa muutamassa vuodessa, jolloin Eurooppaan tuli valtava määrä ihmisiä, ja se, että yksittäistapauksia näistä nousee esiin, ei saa sinänsä sitä suurta tulkintaa peittää. Kun katsotaan analyyttisesti, niin väitän, että se kyllä kestää arvion, miten prosessit toimivat, Mykkänen sanoi.

"Suomessa on priimatason oikeusapu"

Sisäministeriön ja maahanmuuttoviraston kanssa yhteistyönä on Mykkäsen mukaan käynnistetty analyysityö, jotta varmistetaan oikeuksien toteutuminen.

– Mitä tähän laajempaan kuvaan tulee, niin samalla kun huolehdimme maahanmuuton hallittavuudesta ja turvapaikkahaun menettelyiden sujuvuudesta, on erittäin tärkeätä, että me huolehdimme siitä, että mitään sellaisia systemaattisia piirteitä meidän prosessissamme, jotka tuottaisivat riskiä oikeuksien toteutumattomuudesta, ei ole. Tämän varmistamiseksi olemme nyt myöskin käynnistäneet analyysityön vielä erikseen, Mykkänen sanoi ja lisäsi, että kesäkuussa tulkitaan, onko täsmentämistarpeita.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on jo aiemmin sanonut, että oikeusministeriö selvittää oikeusavun toteutumista. Häkkänen kertoi prosessin etenemisestä kyselytunnilla tänään.

–Selvitys on juuri käynnistetty, ja syksyn aikana, uskon, että saadaan jonkinlainen väliraportti siitä, minkälaisia vaikutuksia esimerkiksi oikeusturvan puolella on tehty. Korostan sitä, että oikeusturvan puolella me lisäsimme valvontaa ja kelpoisuusehtoja, mutta nyt tässä selvityksessä katsotaan, onko riittävästi lisätty. Eli menimme parempaan suuntaan näillä lainsäädäntömuutoksilla, mutta nyt katsotaan sitten rauhassa selvityksen pohjalta, tarvitaanko vielä justeerausta, ja varmasti tehdään, jos tarvitaan, Häkkänen sanoi.

Ministereiltä vaadittiin myös ulkoista selvitystä, mitä Mykkänen piti liian hankalana.

–Jos varaisimme kaikki täsmennystarpeet ulkoisen arvioinnin varaan, mihin myös edustaja Aalto viittasi, niin valitettavasti siinä menisi puolitoista vuotta, ennen kuin tehtäisiin mitään. Siksi haluan tehdä sisäistä analyysiä ja täsmennyksiä jo kesällä, Mykkänen sanoi.

Häkkäsen mukaan lähtökohtaisesti jokainen oikeusapua hakenut on sitä myös saanut.

–Perustuslain mukaan jokaiselle ihmiselle, ei pelkästään nyt siis kansalaiselle vaan ihmiselle, tässä maassa kuuluu riittävä oikeusturva ja pääsy siihen. Oikeusapu on keskeinen mekanismi, jolla se toteutetaan. Suomessa on kansainvälisellä tasolla arvioituna priimatason oikeusapu, Häkkänen sanoi.

–Oikeusturvaan liittyviä mekanismeja on parannettu, kelpoisuusvaatimuksia tehostettu, ja nyt syksyllä katsotaan, tarvitaanko järjestelmää muuttaa.

"Veronmaksajien rahan tuhlausta"

Perussuomalaisten Mika Niikko ihmetteli koko keskustelua ja kysyi sen sijaan, mitä Suomi tekee edes ”niille noin 400 turvapaikanhakijalle, jotka on luokiteltu vaarallisiksi henkilöiksi, joilla on kytköksiä terrorismiin”.

–Miksi edes heitä ei voida ottaa säilöön siihen asti, kunnes ollaan täysin vakuuttuneita siitä, että he eivät ole uhaksi tälle yhteiskunnalle? Niikko kysyi toistaen saman kysymyksen, jota perussuomalaisten riveistä on nostettu usein eduskunnassa esiin.

Mykkänen huomautti, että säilöön otetaan KRP:n uhka-arvion perusteella turvallisuussyistä.

–Kuten täällä on muutamaan kertaan puhuttu, niin se, että otettaisiin monikymmenkertainen määrä ihmisiä säilöön, on ainoastaan veronmaksajien rahan tuhlausta. Käytetään se mieluummin suomalaisten turvallisuuden eteen tehokkaammin. Tässä suhteessa meillä ei ole akuuttia ongelmaa missään nimessä, Mykkänen sanoi.