HS: Pysäytyksiä, paperien tiedustelua – etninen profilointi on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma, tuore tutkimus osoittaa

Helsingin Sanomat: Pysäytyksiä, paperien tiedustelua – etninen profilointi on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma, tuore tutkimus osoittaa 3.4.2018
Yle: "Pidin outona sitä, että he pysäyttivät joka ikisen metroasemalle tulevan mustan henkilön" – etninen profilointi haittaa monen arkea
MTV: Etninen profilointi niin yleistä, että osa vähemmistöistä tottunut siihen – vartijat käyttäytyvät töykeästi, poliisi kohteliaampi

Tiedote: Po­lii­si te­kee Suo­mes­sa et­nis­tä pro­fi­loin­tia, vaik­kei sai­si
Pysäytetyt – etninen profilointi Suomessa -tutkimus (pdf)

ETNINEN profilointi eli ihmisen poimiminen joukosta ihonvärinsä tai rodullisten piirteidensä takia on Suomessa niin yleistä, että se on ongelma.

Tämän toteaa Svenska social- och kommunalhögskolanin kolmevuotinen tutkimushanke Pysäytetyt, jota rahoittaa Koneen säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelma. Se haastatteli 185 ihmistä, joista 145 kuului vähemmistöryhmään, sekä lisäksi 40 poliisia ja muuta asiantuntijaa kuten vartijoita, sosiaalityöntekijöitä ja kauppaliikkeiden työntekijöitä.

Haastatellut vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset ovat syntyisin yli 20 maasta. Mukana oli paljon suomalaisia, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa.

Haastattelujen lisäksi tutkijat kävivät havainnoimassa kentällä kuten satamissa, puistoissa, kauppakeskuksissa ja metroasemilla. He myös teettivät kaksi puhelinhaastattelua, joihin vastasi yli 300 nuorta aikuista.

TAVALLISIN tapa kokea etnistä profilointia on tulla pysäytetyksi väkijoukosta henkilöpaperien tarkistamiseksi. Näin tapahtuu etenkin rautatie- ja metroasemilla, lentoasemilla, satamissa ja kauppakeskuksissa.

”Minut pysäytettiin Tikkurilan rautatieasemalla kai siksi, että näytin poikkeavalta, ja kysyttiin suoraan sosiaaliturvatunnusta”, Romaniasta kotoisin oleva nainen kertoo raportissa.

Julkiseksi kaupunkitilaksi mielletty kauppakeskus taas saattaa osoittautua tilaksi, joka ei olekaan kaikille julkinen. Puhelimia pääsevät lataamaan vain suomalaiset, eivät bulgarialaiset tai romanit, Bulgariasta kotoisin oleva romanimies kertoi vartijan sanoneen.

MONI haastateltu kertoi tulleensa poliisiauton pysäyttämäksi, kun ajoi autoa.

”Voi olla, että poliisi vain halusi minun odottavan turhan päiten”, Afrikasta muuttanut mies mietti haastattelussa.

”Tietääkseni normaalisti ei tule pysäytetyksi, jos ei ole tehnyt mitään väärää.”

Suomen romanit kertoivat, että jos autossa on useita romaneja, pysäyttäminen oli todennäköisempää kuin silloin, kun on autossa yksin.

PYSÄYTYKSET koettiin suututtaviksi ja nöyryyttäviksi, ikään kuin pysäytettyjä epäiltäisiin rikoksesta. Haastatteluista ilmenee, että ne söivät myös monen luottamusta virkavaltaan, varsinkin kun toiminnalle ei annettu kunnon perusteluja.

Tutkijat näkevät tällä vakavia seurauksia. Epäoikeudenmukaiseksi koettu kontrolli ja pysäyttäminen voivat rapauttaa kykyä luottaa suomalaiseen yhteiskuntaan, he varoittavat.

Etninen profilointi on jo kielletty lailla, mutta poliisien, vartijoiden ja rajavartijoiden toiminnassa on korjattavaa, he suosittelevat. Monella haastatellulla oli kielteisiä kokemuksia etenkin vartijoista:

”Jos menen kauppaan, he seuraavat minua”, Afrikasta muuttanut nainen kertoi.

”Kyse ei ole näkemykseni mukaan palvelusta. Kun tulen kauppaan valkoisten suomalaisten kanssa, kukaan ei seuraa.”

Tutkijoilla on useita ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Koulutusta tarvitaan lisää, mutta ennen muuta pitäisi tunnistaa, että etninen profilointi on ongelma. Jotta pysäytykset ja henkilöpapereiden kysymykset eivät jäisi piiloon, ne pitäisi rekisteröidä avoimesti ja systemaattisesti.