Yle: Professorin mielestä on edesvastuutonta uutisoida suomalaisten syntyvyyden laskusta: ilmastonmuutos voi tuoda jopa miljoona pakolaista Suomeen

Yle: Professorin mielestä on edesvastuutonta uutisoida suomalaisten syntyvyyden laskusta: ilmastonmuutos voi tuoda jopa miljoona pakolaista Suomeen 17.4.2018

Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiahon mukaan länsimaisten ihmisten, kuten suomalaisten, kulutus tulee aiheuttamaan maapallon elinolojen köyhtymistä siinä määrin, että 30 vuodessa puhutaan jo sadoista miljoonista pakolaisista.

Syntyvyydestä on keskusteltu viime aikoina oikein urakalla. Jo surullisenkuuluisia synnytystalkoita tuskin ehdittiin ehdottaa ja pahoitella, kun uutisissa äimisteltiin jopa historiallisen alhaisia syntyvyyslukuja (MTV).

Aiheella on monia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia: osaa nuorista naisista hedelmällisyyskeskustelu jo risoo, ja taustasyiksi alhaiselle syntyvyydelle on esitetty muun muassa sinkkujen kohtaamattomuutta (Iltalehti).

Keskustelu ei ole laantunut. Viimeksi eilen maanantaina kansanedustaja Li Andersson kommentoi keskustelua toteamalla, ettei kukaan tahdo synnyttää lisää lapsia pelkän kestävyysvajeen takia.

Jotkin yhteiskunnallisista keskustelijoista, kuten toimittaja Tuomas Enbuske (Iltalehti), ovat sitä mieltä, ettei suomalaisten tarvitsisikaan synnyttää planeetallemme yhtään sen enempää ihmisiä kuin muidenkaan.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Janne Kotiaholla on aiheesta sekä maailmanlaajuinen kokonaiskuva että mielipide. Kotiaho on ollut mukana laatimassa huolestuttavaa, kansainvälistä raporttia, joka koskee luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluiden tilaa. 129 hallitusta hyväksyi maaliskuussa Kolumbiassa kansainvälisen luontopaneeli IPBES:in laatiman raportin.

Tästä näkökulmasta Kotiaho selittää vyyhtiä, jossa suomalaisten syntyvyys, pakolaiskriisi ja viljelyspinta-alan tuhoutuminen vaikuttavat toisiinsa.

Aloitetaan edellämainitusta raportista. Se kertoo jatkuvaan hyvinvointiin ja kulutukseen tähtäämisen varjopuolista: ihmisen toimien aikaansaama elinympäristöjen heikennys uhkaa yli kolmen miljardin ihmisen hyvinvointia, voimistaa ilmastonmuutosta sekä ajaa lajeja sukupuuttoon.

– Näkisin, että tässä nykyisessä, lähes jatkuvassa hyvänolontunteessa emme tule ajatelleeksi koko maapallon asioita Suomesta käsin, koska meillä menee ihan älyttömän hyvin. Jos ajatellaan maapallon tilaa kokonaisuutena, näemme aika huolestuttavia asioita, Kotiaho sanoo.

Tässä huolestuttava asia numero yksi: käytämme Kotiahon mukaan tällä hetkellä ruoan tuotantoon kolmasosan koko planeetan maapinta-alasta. Toinen huolestuttava asia on se, että vain neljäsosa maapallon maapinta-alasta on säästynyt merkittäviltä ihmisvaikutuksilta.

– Teimme ennusteita tulevaisuuteen: jos toiminta jatkuu samanlaisena kuin nyt, vuoteen 2050 mennessä tällaista maapinta-alaa on jäljellä enää kymmenesosa. Silloin ihminen on käyttänyt jo 90 prosenttia koko maapallon pinta-alasta itselleen, toteaa Kotiaho.

Edellinen pakolaiskriisi oli vasta harjoittelua todelliseen kriisiin

Käytämme siis ahnaasti maapalloa omiin tarkoituksiimme. Aineellisen hyvinvoinnin lisäämisen tarve on suuri ja länsimaiden porskuttavaa esimerkkiä seuraavat myös muut, kuten Kiina (Keskisuomalainen).

Jatkuva elintason nostaminen tulee kuitenkin puraisemaan ennen pitkää kipeästi takaisin: professori Janne Kotiahon mukaan tällä hetkellä jo reilut kolme miljardia ihmistä kärsivät siitä, että ihminen on heikentänyt elinympäristöjen tilaa omien tarpeidensa tyydyttämiseksi.

Tilanne on siis nurinkurinen: parannamme omaa hyvinvointianne kuluttamalla ja tuottamalla esimerkiksi ruokaa ihmisten hyväksi, mutta samalla heikennämme ihmiskunnan hyvinvointia.

– Se johtuu siitä, että meillä on ihan järkyttävän korkea elintaso täällä hyvinvoivassa lännessä. Kulutamme ihan liikaa, ja muut ihmiset kärsivät suuresta kulutuksestamme, arvioi Kotiaho.

Pröystäilevästä kulutuksesta Kotiaho pääseekin toiseen ennusteeseen: jos elinympäristöjen heikentyminen jatkuu nykyiseen tahtiin ja ilmastonmuutos otetaan huomioon, koko maapallon mittakaavassa kymmenesosa viljelysmaasta menetetään – keskimäärin. Paikoitellen viljelysmaista voidaan menettää jopa puolet, ja tuo ennuste osuu sellaisiin maapallon alueisiin, joissa väestöä on eniten.

Se tarkoittaa sitä, että vuoteen 2050 mennessä 50–700 miljoonaa pakolaista lähtee liikkeelle kuivilta alueilta, kuten Saharan eteläpuolelta.

Kun muutama vuosi sitten puhuttiin pakolaiskriisistä, tarkoitettiin noin 32 000 ihmisen saapumista Suomeen. Tulevaisuudessa kulutushysterian, ilmastonmuutoksen ja viljelysmaiden puutteen seurauksia pakenevia ihmisiä voi Kotiahon mukaan olla Suomen rajoilla jopa miljoona.

Tässäkin professori kääntää peilin itseemme. Suomalaiset kuuluvat Kotiahon mukaan maailman eniten kuluttavien ihmisten joukkoon: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin vastikään, sillä jos jokainen kuluttaisi luonnonvaroja kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa yhden sijaan (Ilta-Sanomat).

Elinympäristön tuhoutumisen taustalla on toinenkin syy: maailmanlaajuinen väestönkasvu. Ympyrä sulkeutuu, ja tulemme takaisin kotoisten synnytystalkoiden ja suomalaisten syntyvyyden laskun taivastelun äärelle.

– Kulutus tietysti lisääntyy, jos ihmisiä on enemmän. Maailmanlaajuisesti ihmispopulaatio on siinä vaiheessa, että se kasvaa järkyttävän nopeasti tällä hetkellä, sanoo Janne Kotiaho.

Ja juuri siksi hän pitää kansanedustajien ja median rummutusta suomalaisten syntyvyyden laskusta edesvastuuttomana.

– Mielestäni on kamalaa, että päätöksentekijät ja media ruokkivat yleisössä tai kansalaisissa sellaista ajatusta, että "voi hirveää, suomalaisia syntyy vähemmän", Kotiaho toteaa.

Luonnollinen väestönkasvu Suomessa on negatiivinen (Ilta-Sanomat). Professori Kotiahon näkemyksen mukaan Suomen väestönkasvu on kuitenkin voiton puolella: porukkaa tulee lisää joka vuosi kymmeniä tuhansia (MTV), osin toki maahanmuuton seurauksena.

– Jos ajattelemme, että kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä tulee lähtemään massapakolaisuuteen, ihmiset eivät ole loppumassa planeetaltamme ensimmäisenä.