Ilta-Sanomat: Avataanko taas pakolaisten reitti Suomeen?

Ilta-Sanomat: Avataanko taas pakolaisten reitti Suomeen? 17.4.2018

Venäjä tarvitsisi Turkin tuen aiheuttaakseen EU:ssa kaaoksen pakolaisten avulla.
KREMLIN tuoreet kommentit lännen ohjusiskusta Syyriaan ovat herättäneet kysymyksen, voisiko parin vuoden takainen näytelmä talvipakkasessa Suomen itärajalle ladoilla ja polkupyörillä saapuvasta turvapaikanhakijoiden virrasta toistua uudelleen.

Presidentti Vladimir Putin varoitti viikonloppuna lännen uuden iskun johtavan ”kaaokseen”, ja ulkoministeri Sergei Lavrov totesi, että pieninkin virhe Syyriassa voisi johtaa uusiin Eurooppaan suuntautuneisiin pakolaisten aaltoihin.

Yhdysvallat, Ranska ja Britannia iskivät lauantaina Syyriaan vastauksena Syyrian hallituksen epäiltyyn kemialliseen iskuun.

VUOSIEN 2015 ja 2016 vaihteessa Venäjä päästi rajasopimuksen vastaisesti Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemille yhteensä jopa yli 1700 turvapaikanhakijaa.

Yllätys johti itärajalla puolen vuoden väliaikaiseen liikenteen rajoittamiseen, mutta Suomi ei nähnyt tuolloin tarvetta neuvotella sopimukselle jatkoa.

Jos Venäjä siis päästäisi uuden kriisin sattuessa pakolaisia alueelleen, voisivat nämä kiertää Venäjän kautta pohjoiseen – ja sama näytelmä toistuisi uudelleen.

ITÄRAJALLA oli Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Teemu Tammikon mukaan vuonna 2015 kyse oli pienimuotoisesta liikehdinnästä verrattuna pakolaismääriin, joita Suomeen saapui Balkanin ja Pohjoismaiden kautta.

– Ei itäraja ollut keskeinen reitti silloin. Toki spekuloitiin, että voisiko se olla sitä ja voisiko Venäjä käyttää tätä painostuskeinona.

– Sitäkin kautta voi tulla, sillä Balkanin reitti on nyt aika lailla tukossa, kun rajaa on vuosien varrella tilkitty monesta kohtaa ja pakolaisten reitti on vähitellen siirtynyt itään päin.

KAHDEN vuoden takaisessa tapahtumassa saattoi Tammikon mukaan hyvinkin olla kyse Venäjän testistä Suomelle ja EU:lle.

Hänen mukaansa Lavrov mainitsi viikonloppuna pakolaiskriisin juuri sen vuoksi, että tietää sen olevan EU:lle vaikea aihe.

Vuoden 2015 turvapaikkatilanteen kärjistyminen oli EU:n sisäinen kriisi. Jäsenmaiden välit rakoilivat, eikä yhteisiä sopimuksia ja periaatteita noudatettu.

– Se on EU:n kipupiste, johon tökkimällä voidaan heikkoutta paljastaa. Eikä sitä ole pystytty ratkaisemaan vieläkään, esimerkiksi neuvottelemalla uutta taakanjakosopimusta.

Pakolaisten tipottainen päästäminen rajan yli saattoi hänen mukaansa olla viesti, että sitäkin keinoa voidaan tarvittaessa käyttää.

Mutta ei Venäjäkään kykene hallitsemaan pakolaisvirtoja, hän muistuttaa.

– Haluaako Venäjä todella päästää miljoonittain turvapaikanhakijoita omalle alueelleen. Todellisen paineen luominen edellyttäisi valtavien ihmismäärien liikuttamista Eurooppaan Venäjän läpi. Vaikea nähdä sellaisessa järkeä.

MIKÄLI uusi pakolaiskriisi olisi syttyäkseen, sen avainroolissa olisi pikemminkin Turkki kuin Venäjä, uskoo Turkki-tutkija Halil Gürhanli Helsingin yliopistosta.

EU on tehnyt maan kanssa pakolaissopimuksen, jonka mukaan Turkki pysäyttää sen kautta EU:hun pyrkivät pakolaiset ja hoitaa pakolaisleirit, josta EU maksaa sille hyvän korvauksen.

Jos Venäjä pyrkisi aiheuttamaan kaaosta EU:ssa pakolaisten avulla, tulisi sen ensin kasvattaa vaikutusvaltaansa Turkissa, Gürhanli sanoo.

Turkki onkin viime aikoina yrittänyt erottautua ottamalla roolia tasapainottelijana Venäjän ja lännen välillä, eikä maalla ole Gürhanlin mukaan johdonmukaista linjaa Syyrian suhteen. Jossain vaiheessa senkin tulee valita puolensa.

Turkki ei esimerkiksi karkottanut venäläisiä diplomaatteja Salisburyn myrkkyiskun jälkeen, mutta vaikuttaa antaneen tukensa lännen ohjusiskulle.

Gürhanlin mukaan Turkin intresseissä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä EU:n pakolaissopimuksesta irtautuminen.

– Sopimus on ollut ainoa toimiva palanen EU:n ja Turkin suhteissa viime vuosina. Se käytännössä pitää niiden suhteita yllä.

SISÄMINISTERI Kai Mykkänen (kok) vakuuttaa, ettei ole olemassa mitään viitteitä siitä, että vuosien 2015–2016 vaihteessa Suomen itärajalla sattunut ”poikkeuksellinen jakso” toistuisi uudelleen.

– Toki meidän täytyy koko ajan olla valmiita myös tilanteeseen, jossa jostain syystä Venäjän raja muuttaa toimintatapaansa, mutta meillä ei ole mitään erityisiä viitteitä siitä, hän sanoo.

– Tietysti tulevaisuudessa voi aina tapahtua yllättäviä asioita, mutta en osaa nähdä mitään erityistä syytä, jonka perusteella pitäisi olla erityisen huolestunut siitä, että riski Suomea kohtaan olisi kohonnut.

Mykkänen vakuuttaa yhteistyön Venäjän ja Suomen rajaviranomaisten välillä toimivan hyvin. Hän kertoo myös uskovansa, että silloinen valtionjohto teki kaikkensa sen eteen, että hyvä yhteistyö Venäjän rajavartioviranomaisten kanssa saatiin kriisin jälkeen palautettua.

Jos Syyriassa käynnistyisi jälleen laajamittainen sisäisen pakolaisuuden aalto, toivoo Mykkänen, että myös Suomi voisi olla mukana vastaanottamassa pakolaisia suoraan kriisialueelta.

Mykkänen on jo aiemmin kertonut, että turvapaikkajärjestelmän painopiste tulisi hänen mielestään siirtää kiintiöpakolaisten määrän kasvattamiseen.