HS: Maahanmuuttovirasto helpottaa perheenyhdistämistä: EU-tuomioistuimen päätös muuttaa tulkintaa turvapaikanhakijoiden alaikäisyydestä

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttovirasto helpottaa perheenyhdistämistä: EU-tuomioistuimen päätös muuttaa tulkintaa turvapaikanhakijoiden alaikäisyydestä 16.4.2018

Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisun, jonka takia Suomen ulkomaalaislakia pitäisi oikeustieteilijöiden mielestä muuttaa. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio on samaa mieltä.

EUROOPAN unionin tuomioistuin antoi torstaina perheenyhdistämistä koskevan ratkaisun, joka vaikuttaa myös Suomen ulkomaalaislain soveltamiseen.

Ratkaisu laajentaa alaikäisenä turvapaikkaa hakeneen mahdollisuutta saada perheensä Suomeen.

Hollantilaisen tuomioistuimen pyytämässä ennakkoratkaisussa EU-tuomioistuin toteaa, että alaikäisen oikeus perheenyhdistämiseen pysyy voimassa, vaikka turvapaikanhakija olisi täyttänyt 18 vuotta turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana.

Edellytyksenä on, että turvapaikanhakijalle myönnetään pakolaisasema. Pakolaisaseman saavat turvapaikan saaneet henkilöt sekä kiintiöpakolaiset.

”Ratkaisun perusteella alaikäisyys määritellään sen perusteella, onko turvapaikanhakija ollut 18 vuotta saapuessaan Euroopan unionin alueelle eikä sen mukaan, onko hän ollut alaikäinen vielä kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen ajankohtana”, sanoo oikeustieteen tohtori Matti Pellonpää.

Pellonpää on entinen korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvos eli tuomari ja entinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari.

YLITARKASTAJA Raisa Bernards Maahanmuuttovirastosta sanoo, että ulkomaalaislain nykyinen soveltaminen ei vastaa EU-tuomioistuimen ratkaisua. Käytäntö perheenyhdistämisistä muuttuu heti, vaikka lakia ei olekaan muutettu.

”Maahanmuuttovirastossa ei tehdä päätöksiä EU-tuomioistuimen vastaisesti.”

Turvapaikan sai Suomesta viime vuonna 32 yksin tullutta alaikäistä.

Suomen ulkomaalaislain mukaan oleskeluluvan myöntäminen alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsenelle edellyttää, että perheenkokoaja on alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus ratkaistaan.

Perheenkokoaja tarkoittaa turvapaikan saanutta, jonka ulkomailla olevalle perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella.

PELLONPÄÄ korostaa EU-oikeuden etusijaa kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Siksi Maahanmuuttovirasto tai hallinto-oikeudet eivät voi sivuuttaa EU-tuomioistuimen ratkaisua.

Etusija tarkoittaa, että silloin kuin kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, viranomaisten ja tuomioistuimen on asetettava kansallinen lainsäädäntö syrjään.

”Toki myös jossain vaiheessa Suomen lainsäädäntöä on monista eri syistä muutettava ”, Pellonpää sanoo.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sanoo, että ulkomaalaislakia täytyy muuttaa, mutta aikataulu muutokselle on yhä auki.

Muutos toteutetaan Vuorion mukaan joko osana jotain käynnissä olevaa lakihanketta tai erillisenä hankkeena, jolloin se menisi seuraavalle eduskunnalle.

Nykyinen kiristys alaikäisen mahdollisuuteen hakea perheenyhdistämistä tehtiin Vuorion mukaan vuonna 2010 sen jälkeen, kun Suomeen oli vuosina 2007–2008 tullut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

MAAHANMUUTTOVIRASTON Bernardsin mukaan virastossa selvitetään tarkemmin, onko päätöksellä laajempia vaikutuksia. Päätöksessä otetaan kantaa nimenomaan pakolaisaseman saaneisiin.

Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin arvioi, että ratkaisun perusteluketju voisi koskea myös toissijaisen suojelun hakijaa. Siksi asiaa pitäisi kysyä EU-tuomioistuimelta.

”Korkeimman hallinto-oikeuden olisi syytä esittää tällainen ennakkoratkaisupyyntö, jos Maahanmuuttovirasto ei ryhdy soveltamaan tehtyä linjausta myös toissijaisen suojelun tapauksiin.”

Toissijaisen suojelun perusteella oleskelulupa voidaan myöntää myös muiden seikkojen kuin pakolaisaseman perusteella, jos palauttaminen kotimaahan aiheuttaisi todellisen vaaran kärsiä vakavaa haittaa.

PROFESSORI Scheininin mielestä Suomen ulkomaalaislakia olisi muutettava kiireellisesti, koska turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty viime vuosina liian paljon.

”Nykyisessä ulkomaalaislaissa kansainvälisen suojelun tarpeen yksilöllisen tutkinnan vaatimus ei toteudu kattavasti, mikä takia lakia olisi muutettava kiireellisesti.”

Suomen voimassa oleva ulkomaalaislakia arvosteli viimeksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori.

Vuonna 2016 ulkomaalaislain muutoksissa rajoitettiin korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuutta ottaa käsiteltäväkseen hallinto-oikeuden jo ratkaisema turvapaikka-asia, muutettiin turvapaikanhakijoiden oikeusavustajien palkkiot kiinteiksi ja lyhennettiin valitusaikaa hallinto-oikeuteen 30 päivästä 21 päivään.

Määräaika tehdä valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen lyhennettiin 14 päivään.

LISÄKSI turvapaikanhakijoiden oikeusapua rajoitettiin siten, että oikeusapuun ei enää kuulu avustajan läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa, jos avustajan läsnäolo ei ole erityisen painavista syistä tarpeen. Lähtökohtana siis on, että oikeusavustaja ei ole enää läsnä turvapaikkapuhuttelussa.

”Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu on taas yksi syy sille, miksi ulkomaalaislain muutostarvetta pitäisi alkaa selvittää. Turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja oikeusturvaa on heikennetty useissa eri vaiheissa ja kokonaisuutena liian paljon”, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.