Vihreä Lanka: Jussi Halla-aho: Turun hirmuteko olisi voitu estää

Vihreä Lanka: Jussi Halla-aho: Turun hirmuteko olisi voitu estää 11.4.2018

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho arvioi, että Suomessa pitäisi ottaa säilöön kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat.
Halla-aho viittaa Turun viimekesäiseen puukkoiskuun. Iskusta ja terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista syytetään kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta marokkolaista Abderrahman Bouananea.

– Ei Bouanane ole yksittäistapaus. Tunnistamatta jääneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet nuoret miehet, jotka vaeltavat pitkin Eurooppaa, ovat selkeä turvallisuusuhka, kuten olemme aivan liian monta kertaa nähneet, Halla-aho sanoo tiedotteessaan.

Halla-ahon mukaan Bouananen säilöönotto kielteisen päätöksen jälkeen ”olisi estänyt tämän hirmuteon”.

Perussuomalaiset on puolueena kannattanut säilöönottoa. Puolueen kansanedustaja Sami Savio tenttasi sisäministeri Kai Mykkästä (kok.) asiasta viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla. Mykkäsen mukaan säilöönotto nostaisi merkittävästi vastaanottotoiminnan kustannuksia.

–Muistuttaisin myös perussuomalaisia oletettavasti kiinnostavasta seikasta, että kun meillä tällä hetkellä vastaanottotoiminnan kulut ovat noin 400 000 euroa päivässä, siis 40—50 euroa per vastaanottotoiminnan piirissä oleva ihminen, niin jos ottaisimme käyttöön laajamittaisesti tuhansissa — siis kaikille kielteisen päätöksen saaneille — säilöönoton, kustannukset tästä kasvaisivat merkittävästi, Mykkänen vastasi Saviolle.

Sisäministeri tarkensi, että ”panokset kannattaa todellakin laittaa siihen”, että vaaraksi olevia henkilöitä pystyttäisiin tunnistamaan ja ohjaamaan säilöön.

Perussuomalaisten Halla-ahon mukaan Bouananea ei olisi koskaan pitänyt päästää Suomeen.

–Bouanane olisi voitu käännyttää suoraan rajalta sillä perusteella, että hänellä oli ollut tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa muualta. Ja hän oli hakenutkin. Käännyttäminen rajalta olisi ollut mahdollista, jos Suomi olisi monien muiden EU-maiden tavoin palauttanut sisärajavalvonnan vuonna 2015.