Iltalehti: Perussuomalaisten teettämä tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei halua taata maksuttomia terveyspalveluita ja lääkkeitä laittomasti maassa oleville

Iltalehti: Perussuomalaisten teettämä tutkimus: Enemmistö suomalaisista ei halua taata maksuttomia terveyspalveluita ja lääkkeitä laittomasti maassa oleville 16.4.2018

Enemmistö suomalaisista ei kannata laittomasti maassa oleville tarjottavia maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluita ja lääkkeitä. Asia selviää perussuomalaisten huhtikuussa TNS-gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 277 henkilöä. Asiasta kysyttiin kevään 2018 puoluebarometrin yhteydessä.

Laittomasti maassa olevista on puhuttu myös paperittomina, jolla on viitattu ihmisiin, jotka elävät maassa ilman laillista oleskeluoikeutta. Esimerkiksi turvapaikanhakijan oleskelu muuttuu laittomaksi siinä vaiheessa, kun turvapaikkahakemukseen tehty kielteinen päätös saa lainvoiman tai maasta poistamispäätös tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, sisäministeriö kertoo sivuillaan.

Sisäministeriön arvion mukaan paperittomia on Suomessa noin 1 000-2 000.

TNS-gallupin kyselytutkimuksessa vastaajia pyydettiin kertomaan kantansa väitteeseen: Laittomasti maassa oleville tulee taata maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lääkkeet. Täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä oli 63 prosenttia vastaajista. Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä oli 29 prosenttia vastaajista.

- Jo aiemmin useat infektioyksiköiden lääkärit, kunnat, sairaanhoitopiirit ja jopa ministeriöt ovat esittäneet, että ilmaishoito on vetovoimatekijä maista, joissa hoidon saaminen ei ole mahdollista, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo tiedotteessa.

Helsingissä laajemmat oikeudet

Halla-aho viittaa tiedotteessa Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen hyväksyä Veronika Honkasalon (vas) aloitteeseen pohjaava ehdotus siitä, että paperittomille tarjottavaa terveydenhuoltoa laajennetaan kiireellisestä välttämättömään hoitoon. Aiemmin paperittomilla oli oikeus kiireellisiin palveluihin, kuten ensiapuun, mutta uudistuksen myötä paperittomilla on oikeus myös muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon, rokotuksiin ja lääkitykseen.

Suomessa kunnat ovat lain mukaan velvollisia järjestämään paperittomille kiireellistä sairaanhoitoa. Kunnat voivat halutessaan kuitenkin tarjota paperittomille myös laajempia palveluita. Helsingin lisäksi myös Turussa ja Espoossa on päätetty tarjota paperittomille lakisääteistä laajempia palveluita.

Helsingissä terveysasemilla ja neuvoloissa ei peritä paperittomilta tai muiltakaan asukkailta maksuja. Päivystyksen asiakasmaksu ja kiireellisen hammashoidon asiakasmaksut peritään paperittomilta, kuten muiltakin helsinkiläisiltä.

Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan tarkemmin, keitä paperittomilla tarkoitetaan.

Valtuustossa kiivasta keskustelua

Helsingin kaupunginvaltuustossa ehdotus paperittomien palveluiden laajentamisesta herätti myös vastustusta, mutta se hyväksyttiin enemmistön päätöksellä äänin 45-39. Halla-aho ja Eveliina Heinäluoma (SDP) tekivät asiasta palautusehdotukset, mutta ne kaatuivat äänestyksissä. Heinäluoma halusi palauttaa asian valmisteluun, koska se oli hänestä puutteellisesti valmisteltu.

Ehdotuksen puolustajat katsoivat, että kyseessä on ihmis- ja perusoikeuskysymys. Esimerkiksi Paavo Arhinmäki (vas) sanoi lautakunnan kokouksessa:

- Tässä valitaan inhimillisyyden ja ihmisoikeuksien ja ihmisistä välittämisen puolesta tai näitä arvoja vastaan.

Osa ehdotusta vastustaneista vetosi kokouksessa siihen, että uudistuksen kustannusvaikutukset ovat epävarmoja. Halla-aho katsoi tuolloin, että ulkomaalaislainsäädäntö menettäisi merkityksensä, jos paperittomille annettaisiin samat oikeudet kuin turvapaikanhakijoille ja oleskeluluvan saaneille.

Sisäministeriön mukaan lainvalvonnan näkökulmasta paperiton-termin sijaan olisi parempi puhua siitä, oleskeleeko henkilö maassa laillisesti vai laittomasti.