Ilta-Sanomat: Halla-aho HS:n haastattelussa: ”Me haluamme lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan”

Ilta-Sanomat: Halla-aho HS:n haastattelussa: ”Me haluamme lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan” 11.8.2018
Helsingin Sanomat: Jussi Halla-aho palaa Brysselistä viemään puolueensa vaalivuoteen – Hänelle perussuomalaiset ei ole yhden asian liike, mutta asumisen hintakin palautuu maahanmuuttoon

PUHEENJOHTAJA Jussi Halla-aho (ps) ei haluaisi Suomeen lainkaan humanitaarista maahanmuuttoa.

Halla-aho kertoi asiasta Helsingin Sanomien haastattelussa.

– Me haluamme lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan, Halla-aho sanoi HS:ssa.

Halla-aho perusteli näkemystään sillä, että hänen mielestään hädänalaisia tulisi auttaa pakolaisleireillä, pakolaisuus johtuu kolmannen maailman väestöräjähdyksestä ja että valtaosa muuttaa taloudellisista syistä.

Humanitaarinen maahanmuutto on kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa muuttoliikettä, esimerkiksi Suomeen tulevia kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Suomi ottaa nyt 750 kiintiöpakolaista vuodessa.

Halla-aho sanoi HS:ssa haluavansa kirkastaa puolueensa sanomaa, ja että perussuomalaiset ei ole yhden asian liike.

Halla-aho esimerkiksi kertoi kolme perussuomalaisten periaatetta valtion budjetin tekemisessä.

Ensiksi voi jakaa vain sitä mitä on, nousukaudella talouden ei pitäisi pohjautua velanottoon. Toiseksi, jaettavaa kakkua pitäisi kasvattaa, muun muassa yrityksiä tukemalla. Ja kolmanneksi rahaa jaettaessa pitää olla tärkeysjärjestys, ja rahat kuuluvat suomalaisille.

Perussuomalaiset ei ole vielä esitellyt omia vaihtoehtojaan tekeillä olevaan ensi vuoden budjettiin. Puolue pitää oman kesäkokouksensa tämän kuun lopulla.


____________________

Helsingin Sanomat: Jussi Halla-aho palaa Brysselistä viemään puolueensa vaalivuoteen – Hänelle perussuomalaiset ei ole yhden asian liike, mutta asumisen hintakin palautuu maahanmuuttoon

SUOMEN poliittinen kenttä mullistui vuosi sitten kesäkuussa Jyväskylässä, kun perussuomalaiset äänestivät Jussi Halla-ahon puheenjohtajakseen. Puolue hajosi kahtia, ja Halla-ahon luotsattavaksi jäi joukko, joka on selvästi aiempaa lähempänä muita eurooppalaisia kansallismielisiä oikeistoryhmiä.

Nyt puheenjohtajuutta on takana yli vuosi ja edessä puolueen johdattaminen ensi kevään vaaleihin, joita käydään ainakin kahdet, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit.

JÄNNITTÄÄKÖ?

”En osaa jännittää vaalitulosta enkä harrasta vaalitulosveikkailua”, vastaa Halla-aho perussuomalaisten puoluetoimistossa Helsingin Punavuoressa. Halla-ahon päätyö on edelleen Brysselissä, sillä hän on EU-kriittisen ECR-ryhmän europarlamentaarikko eli meppi.

Seuraavan syksyn ja kevään aikana hän tulee kuitenkin olemaan pääasiassa Suomessa. Puolue tarvitsee johtajaansa ennen vaaleja.

Kun Halla-aho valittiin, hänen päätöstään johtaa puoluetta Brysselistä käsin kyseenalaistettiin vahvasti.

Hän myöntää, että helppoa se ei ole ollut.

”Asioiden hoitaminen edellyttää sitä, että ihmiset tapaavat kasvokkain.”

Puheenjohtajakausi on tähän mennessä sisältänyt paljon oppimista, mutta ollut ”paljon miellyttävämpää” kuin Halla-aho oli kuvitellut.

”Sekin auttaa, että en ajattele olevani tässä 20 vuotta”, Halla-aho toteaa. Lauseessa ei edes yritetä piilotella piikkiä puolueen entistä puheenjohtajaa Timo Soinia kohtaan, joka johti perussuomalaisia tasan 20 vuotta ja oli monen mielestä johtotyylissään itsevaltainen.

VAIKKA Halla-aho ei veikkaile vaalitulosta, selvää on, että hajaantunut puolue ei tule saamaan samanlaista jytkyä kuin kaksissa viime eduskuntavaaleissa.

”Vuoden 2011 ja 2015 äänissä oli paljon ilmaa. Meitä äänestettiin oikealta ja vasemmalta ja jopa keskenään ristiriitaisista syistä.”

Seuraaviin eduskuntavaaleihin ja koko ensi kevään ”vaaliruuhkaan” Halla-aho haluaa kirkastaa perussuomalaisten sanomaa.

Lännen Media uutisoi tällä viikolla, että Suomi varautuu 100 000 turvapaikanhakijan vastaanottamiseen. Halla-ahon mielestä määrässä on 100 000 ihmistä liikaa.

”Me haluamme lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan.”

HALLA-AHON MUKAAN hädässä olevia pitäisi auttaa pakolaisleireillä. Suuret pakolaismäärät johtuvat hänen mukaansa väestöräjähdyksestä kolmannessa maailmassa, ja joukossa on valtaosa taloudellisista syistä muuttavia.

Puheenjohtajaa tuntuu turhauttavan se, että puolue nähdään yhden asian liikkeenä. Halla-ahon mukaan se on harha.

”Suomessa on ihmisiä, jotka eivät haluaisi puhua lainkaan maahanmuutosta. Silloin mikä tahansa määrä maahanmuutosta puhumista tuntuu liian paljolta.”

Toisaalta maahanmuuttoon ja erityisesti OECD-maiden ulkopuolelta tulevaan humanitääriseen maahanmuuttoon kaikki poliittiset kysymykset Halla-ahon kanssa lopulta kilpistyvät.

Otetaan esimerkki. Yksi perussuomalaisten vaaliteemoista on saada asumisen hinta kaupungeissa alas. Vaikka Halla-aho myöntää, että Suomen sisäinen muuttoliike nostaa asumisen hintaa, on hänen mielestään maahanmuutto keskeinen syy asuntomarkkinoiden vääristymiseen.

”Kaupunkikeskuksissa asuu liikaa tukien varassa asuvia ihmisiä. Kaupunkien pitäisi houkutella sellaisia ihmisiä, joilla on jotain järkevää tekemistä siellä.”

KUN valtion budjettia sorvataan, on Halla-aholla kolme periaatetta. Ensimmäinen on, että ”sitä ei voi jakaa mitä ei ole”. Julkinen talous ei Halla-ahon mukaan etenkään nousukaudella voi perustua velanottoon.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) antoi tällä hetkellä budjettiesityksensä. Siinä valtion velkaantuminen jatkuu yhä ja alijäämäksi on esitetty 1,7 miljardia. Halla-aho ei pidä tätä ihanteellisena, mutta ei myöskään juuri intoudu hallitusta ripittämään.

Toinen periaate on se, että jaettavaa pitää pyrkiä lisäämään. Tämä tapahtuu Halla-ahon mukaan esimerkiksi tukemalla yritystoimintaa. Käytännössä perussuomalaiset tukevat esimerkiksi teollisuuden energiaverovähennyksiä.

”Meidän ei kannata liian kunnianhimoisella kansallisella ympäristöpolitiikalla tehdä omasta teollisuudestamme kilpailukyvytöntä, koska muuten tuotanto siirtyy Kiinaan, jossa vähät välitetään päästöistä”, Halla-aho perustelee.

Halla-ahon kolmas periaate on se, että kun rahaa jaetaan, täytyy olla selkeät prioriteetit. Tämä kohta tarkoittaa Halla-ahon ajattelussa käytännössä sitä, että rahat kuuluvat suomalaisille. Perussuomalaiset vastustavat ”avoimia piikkejä”.

”Ei voi olla niin, että esimerkiksi vastaanottokeskukset saavat maksaa mitä hyvänsä ja siihen löytyy aina rahaa. Se raha on pois jostain muusta.”

HALLA-AHO on maahanmuuttovastaisuudestaan huolimatta sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisiä pitää auttaa. Mutta miten, kun puolue vastustaa myös kehitysapua?

Halla-ahon vastaus on taloudellinen aktiivisuus, jota erityisesti Kiina harjoittaa Afrikassa. Kiina on jo vuosikausia sijoittanut Afrikkaan ja rakentanut infrastruktuuria. Samalla se kasvattaa myös poliittista vaikutusvaltaansa maanosassa, minkä Halla-ahokin näkee ongelmallisena.

Bisneslähtökohta olisi hänestä silti ainoa järkevä tapa lisätä kolmannen maailman vaurautta. Ongelma on hänestä se, että aihe on Euroopassa ja Amerikassa tabu, koska se muistuttaa 1800-luvulla alkanutta imperialismia, josta on haluttu tehdä vahva irtiotto.

”On vähän tuhmaa ajatella, että kehitysavun pitäisi hyödyttää kehitysavun antajaa.”

NELJÄ BRYSSELIN-VUOTTA antoivat Halla-ahon mukaan erinomaisen perspektiivin Suomeen ja kotimaan politiikkaan sekä ymmärryksen siitä, miten iso vaikutus EU-lainsäädännöllä on. Ensi vuonna aika parlamentissa tulee täyteen, eikä Halla-aho olisi hakenut jatkokautta, vaikka eduskuntavaalit eivät sattuisikaan olemaan samana keväänä.

Kotiin hän kertoo palaavansa erittäin hyvillä mielin.

”Tunnen olevani paljon valmiimpi ihminen kuin neljä vuotta sitten.”

Entä miten introverttina luonteena tunnettu puheenjohtaja jaksaa tulevan vaalirumban?

”Vaikka esilläolo ei ole minulle luontevinta, enkä ole kovin hyvin ihmisten seurassa viihtyvä, olen tykännyt kiertämisestä. On hienoa nähdä ihmisiä, jotka ovat liikkeellä ihan puhtaasta aatteen palosta. Siitä tulee sellaista velvollisuutta omille harteille, että jos minä teen tätä työkseni, niin kyllä minulla on velvollisuus tehdä vähintään se sama, mitä nuo ihmiset.”

Viisi kysymystä Jussi Halla-aholle

1 Kuka lobbasi sinua viimeksi?

Tekijänoikeusjärjestö. Tekijänoikeusdirektiivi oli viime täysistunnossa kesäkuussa käsittelyssä.

2 Kehu joku hallituspuolueen edustaja.

Wille Rydman kokoomuksesta.

Hän on laajasti sivistynyt, kykenee laadukkaaseen ajatteluun, osaa pitää henkilökohtaisen ja poliittisen erillään. Kaikki aliedustettuja ja aliarvostettuja ominaisuuksia tämän päivän Suomessa.

3 Minkä kirjan luit viimeksi?

Robert D. Putnamin Bowling Alone, joka käsittelee amerikkalaisen yhteiskunnan sosiaalista muutosta.

Tykkään lukea hyviä lähihistorian aikalaisanalyysejä erilaisista poliittisista trendeistä ja yhteiskunnallisista kehityskuluista. Kaunokirjallisuutta en kauheasti joko ehdi tai jaksa lukea. Tolkienia luen mielelläni ja venäläisistä klassikoista pidän hyvin paljon, varsinkin Gogolista ja Dostojevskistä.

4 Mikä saa sinut suuttumaan?

Koettu epäreiluus, kohdistui se sitten itseen tai muihin.

5 Mitä teet viikonloppuna?

Kierrän paikallisyhdistysten tapahtumissa, ensimmäisenä Haminassa. Tänä vuonna ei nyt oikein muuta ole, kuin työviikonloppuja.

Kuka?
Jussi Halla-aho

- 47-vuotias perussuomalaisten puheenjohtaja. Syntyi Tampereella 27.4.1971.

- Naimisissa, asuu Helsingin Eirassa.

- Viisi lasta, joista neljä vaimonsa Hilla Halla-ahon kanssa.

- Koulutus: Filosofian tohtori, väitteli 2006 kirkkoslaavin kielestä.

- Europarlamentaarikko vuodesta 2014 ja Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008. Ollut perussuomalaisten kansanedustajana 2011–2014.