Uusi Suomi: Sisäministeri Mykkänen: EU:lla nyt 6kk aikaa – Muuten voi alkaa rajojen sulkeminen

Uusi Suomi: Sisäministeri Mykkänen: EU:lla nyt 6kk aikaa – Muuten voi alkaa rajojen sulkeminen 8.8.2018

Euroopan unionille avautuu nyt puolen vuoden aikaikkuna saada aikaan konkreettisia tuloksia niin sanottujen maihinnousukeskusten perustamisessa. Näin arvioi Uudelle Suomelle sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

–Kyllä minä olen sanonut ja vedonnut EU:n maahanmuuttokomissaariinkin [Dimitris Avramopoulos] kuukausi sitten, että minusta tässä on kuuden kuukauden aikaikkuna, jolloin meidän täytyy saada kentälle näkymään, että näitä perustetaan, Mykkänen arvioi.

EU:n huippukokous eli Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuun lopussa uusista keskuksista, jotka olisivat käytännössä eräänlaisia kolmansiin maihin perustettavia turvapaikanhakukeskuksia. Esimerkiksi Pohjois-Afrikkaan perustettavissa keskuksissa voisi hakea turvapaikkaa ilman, että tekee hengenvaarallisen matkan Välimeren yli Eurooppaan.

Turvapaikanhakijoiden avuntarve käytäisiin läpi samaan tapaan kuin pakolaisleireillä, joista Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja EU on painottanut yhteistyötä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sekä kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa.

–Vaihtoehto on, että Euroopan Välimeren maat sulkevat saapumisen mahdollisuuden ilman, että on mitään vaihtoehtoista reittiä. Tämä huippukokouksen päätös ja sen toimeenpano on askel eteenpäin tällaiseen hallittuun järjestelmään, jossa EU auttaa mahdollisimman montaa aidosti uhan alla olevaa, toteaa Mykkänen.

”Seuraavien lumien aikaan voidaan jo sooloilla”

Juuri Välimerenmaiden ja nyt Saksastakin ponnistava tiukkasanainen kritiikki ja tyytymättömyys nykyistä turvapaikkajärjestelmää kohtaan on se syy, miksi uusien keskusten perustamisella on Mykkäsen mukaan kova kiire. Tätä viestiä hän toi heinäkuussa Innsbruckista, missä EU:n sisäministerit pitivät epävirallisen kokouksensa.

–Tuntuma Italian ja Saksan politiikasta on se, että jos kohta ei ala tapahtua, niin seuraavien lumien aikana jo sooloillaan ja aletaan sulkea rajoja. Luulen, että EU:lla ei ole tässä vuotta aikaa, sanoo Mykkänen.

EU-huippukokouksen avaus ei ole täysin uusi, vaan vastaavaa esitti muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron jo vuosi sitten. Tuolloin hän kertoi Ranskan perustavan omia käsittelykeskuksia itse Pohjois-Afrikkaan. Konkreettisia toimia Ranskalta ei ole kuitenkaan nähty. Sen sijaan se kertoo kovasta halusta reivata koko turvapaikkajärjestelmää uuteen suuntaan.

Nykyisen järjestelmän on nähty olevan hallitsematon ja tehoton. Lisäksi EU:lla on ollut isoja vaikeuksia saada kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita palaamaan lähtömaihinsa.

”Käännytykset iso haaste”

Viime vuoden syyskuussa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti esille, että vain 36 prosenttia EU-maihin saapuneista laittomista maahanmuuttajista on pystytty palauttamaan. Juncker korosti, että palautusten tehostaminen on solidaarisuutta ”niitä pakolaisia kohtaan, jotka todella tarvitsevat suojaa”.

Nyt vuosi Junckerin puheen jälkeen Mykkänen arvioi, että mitään suuria muutoksia palautusprosentissa tuskin on tapahtunut.

–En usko, että tilanne on dramaattisesti ainakaan parantunut. Kyllä tämä on iso haaste. Meillä on yksistään reilu miljoona ihmistä, jotka tulivat silloin 2015 ja yli puoli miljoonaa on kielteisen päätöksen saaneita. Palauttamiset on pääsääntöisesti erittäin vaikeasti toimineet, Mykkänen aloittaa.

–Nykyinen tilanne osoittaa, kuinka hankalaa on noudattaa tätä rajan ylitykseen perustuvaa turvapaikkajärjestelmää.

–Olen nostanut jo helmikuusta saakka esille, että tämä muodostaa hallitsemattomuuden efektin, kun ensin pakotetaan vaikeassa asemassa olevat ihmiset tekemään laiton rajanylitys – joka usein tapahtuu salakuljettajien avustuksella – ja sitten muututaan laillisiksi turvapaikanhakijoiksi, kun haetaan turvapaikkaa.

–Olisi järkevämpää, että me ottaisimme moninkertaisen määrän ihmisiä suoraan hauraimmassa asemassa olevien joukosta kiintiöpakolaisina pakolaisleireiltä tai vaikka yhteisten järjestelykeskusten kautta, Mykkänen päättää viitaten myös EU:n ajamaan uuteen turvapaikanhakumalliin.

Uusien keskusten perustamisessa suuri ongelma on Mykkäsen näkemyksen mukaan niiden maiden suhtautuminen, joiden rajojen sisäpuolelle EU haluaa keskuksensa perustaa. Tämän suhteen komissio on pannut sisäministerin mukaan uutta vaihdetta silmään.

”Meidän pitää voida vaatia, että omat kansalaiset otetaan takaisin”

Selvästi kovempaa keskustelulinjaa Mykkänen odottaa Irakin ja Afganistanin suuntaan, jotta kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat saadaan palautettua lähtömaihinsa.

–Uskallan sanoa, että meidän pitää voida edellyttää kumppanimailtamme, että he ottavat kansalaisensa takaisin, jos he eivät meiltä oleskelulupaa saa, kun me EU-maat samaan aikaan rahoitamme kymmenillä miljardeilla euroilla näitä maita, joista turvapaikanhakijat tyypillisesti tulevat, toteaa Mykkänen.

–On kohtuuton vinouma, jos yhteistyöstä voi valita ne palikat, jotka hyödyttävät omaa maata mutta ei noudata edes omien kansalaisten takaisinottovelvoitetta silloin, kun turvapaikkakriteerit eivät täyty.

Suomesta palautetuilla ollut oleskelulupa vireillä

Työsuhteessa olevien, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mutta työperäistä oleskelulupaa hakevien karkotukset ovat puhuttaneet poliitikkoja aina viime syksyn Kyyjärven tapauksen jälkeen. Sisäministeri Mykkäsen puoluetoveri, kansanedustaja Juhana Vartiainen katsoi, etteivät työssäkäyvien käännytykset käy järkeen. Vasemmistoliiton Silvia Modig laati asiasta kirjallisen kysymyksen silloiselle sisäministerille Paula Risikolle (kok.).

Käytäntöjä on sittemmin yritetty kehittää. Uuden Suomen tietojen mukaan viimeisin tällainen käännytys on kuitenkin tehty tämän vuoden heinäkuussa.

–Käytäntö ja ohje on se, että poliisi tarkistaa, onko muita oleskelulupahakemuksia vireillä. Jos ei ole estettä saada työperäistä oleskelulupaa, eli näyttää siis siltä, että asia etenee, niin silloin tällaista henkilöä ei tulisi palauttaa.

Jos hakemus siis on vireillä, ei kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta pitäisi heti palauttaa, vaan viranomaisten kuuluisi odottaa, miten työperusteisen oleskeluluvan kanssa käy.

–Nyt on tarkoitus käydä Poliisihallituksen kanssa tätä asiaa vielä läpi näiden uusienkin tapausten pohjalta.

–Osassa tapauksista on mukana sellaisia seikkoja, joita ei voida julkisuudessa käydä tapauskohtaisesti läpi. On rikostaustaa tai ilmeinen syy, miksi työperäinen oleskelulupahakemus ei voi menestyä.

Tällaisia voivat Mykkäsen mukaan olla ”epäterveet” työsuhteet, joissa voi olla esimerkiksi ihmiskaupan piirteitä. Suomessa työperusteisen oleskeluluvan saamiseen tarvitaan myös voimassaolevat matkustusasiakirjat.

–Jos ei ole passia tai henkilöllisyystodistusta, niin työperäistä oleskelulupaa ei voi saada.

Kaikilla turvapaikanhakijoilla matkustusasiakirjoja ei ole. Mykkänen kuitenkin huomauttaa, että kun työsuhteessa on arviolta noin joka kymmenes turvapaikanhakija, niin heistä useimmilla on asiakirjat kunnossa. Kysymys on kuitenkin hankala, ja Mykkänen kertoo pohtineensa sitä pitkään.

Irakin kanssa on käyty jopa keskusteluja siitä, että Bagdadista kävisi Suomessa erillinen missio, joka voisi myöntää passin työsuhteessa olevalle kansalaiselleen.

–Tämä on erittäin kinkkinen kysymys tämä joukko, joilla ei ole passia esittää. Hankalaa on, jos poistamme passivaatimuksen. Silloin Suomi olisi poikkeuksellinen maa, jossa passiton henkilö minkä tahansa työsuhteen saatuaan voisi oleskeluluvan saada. Se väistämättä lisäisi virtaa epäterveellisiin työsuhteisiin.