MTV: Lähes joka toinen turvapaikkahakemus on nyt uusintahakemus: Irakilaiset aktiivisimpia – vain 15 prosenttia uusintapäätöksistä myönteisiä

MTV: Lähes joka toinen turvapaikkahakemus on nyt uusintahakemus: Irakilaiset aktiivisimpia – vain 15 prosenttia uusintapäätöksistä myönteisiä 9.8.2018
Maahanmuuttovirasto: Turvapaikkahakemuksista noin puolet on tällä hetkellä uusintahakemuksia

Hakijoista noin 1 100 on sellaisia, jotka ovat aiemmin saaneet vähintään yhden turvapaikkapäätöksen.

Eniten uusintahakemuksia olivat tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä tehneet irakilaiset, jotka ovat suurin turvapaikanhakijoiden ryhmä Suomessa.

Migri tekee kaikille uusintahakemuksille alustavan tutkinnan siitä, onko hakijalla uusia perusteita tai todisteita turvapaikan saamiseksi. Jos uusia perusteita ei ole, hakemus ratkaistaan nopeutetusti.

Lähes puolet jätetty tutkimatta
Uusintahakemuksiin tehdyistä päätöksistä 15 prosenttia on ollut tänä vuonna myönteisiä ja noin kolmannes kielteisiä.

Alustavassa tutkinnassa lähes puolet hakemuksista on päätetty jättää tutkimatta, eli uusia ratkaisuun vaikuttavia perusteita ei ole ilmennyt.

________________________

Maahanmuuttovirasto: Turvapaikkahakemuksista noin puolet on tällä hetkellä uusintahakemuksia

Turvapaikkaa on hakenut tänä vuonna noin 2 300 ihmistä. Näistä noin 1 100 on hakijoilta, jotka ovat aiemmin saaneet vähintään yhden turvapaikkapäätöksen. Eniten uusintahakemuksia olivat tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä tehneet irakilaiset (noin 710 kpl), jotka ovat suurin turvapaikanhakijoiden ryhmä Suomessa.

Uusintahakemus tarkoittaa kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka henkilö tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen aiemmin tekemäänsä hakemukseen. Turvapaikkahakemuksien määrää ei ole lainsäädännössä rajoitettu.

Hakemuksen pitää käytännössä sisältää uusia, asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita kansainväliselle suojelulle, jotta se johtaisi Maahanmuuttovirastossa uuteen turvapaikkapuhutteluun. Jos uusia perusteita ei ole, hakemus ratkaistaan nopeutetusti.

Uusintahakemuksiin tehdyistä päätöksistä 15 prosenttia on ollut tänä vuonna myönteisiä ja 32 prosenttia kielteisiä. Alustavassa tutkinnassa on tehty tutkimatta jättämispäätös 47 prosenttiin hakemuksista eli uusia, asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita ei ole hakemuksessa esitetty. Rauenneita hakemuksia on 6 prosenttia.

Uusintahakemukset eivät sinänsä ole ilmiönä uusi. Vuonna 2017 noin 1 800 henkilöä 5 000 turvapaikkaa hakeneesta oli saanut päätöksen joko yhden tai useamman kerran.

Syyt uusintahakemuksille vaihtelevat
Virasto ei tilastoi uusintahakemuksissa esitettyjä perusteita. Yleinen syy uudelle hakemukselle ensimmäisen hakemusprosessin jälkeen on viraston arvion mukaan se, että hakija on kertonut uudesta perusteesta tai antanut uusia selvityksiä, jotka eivät ole olleet esillä aiemmin. Tämä on myös yleisin syy sille, että asia palautetaan valitusvaiheessa takaisin Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäväksi.

Yleisimmin hakija kertoo uutena perusteena kääntyneensä Suomessa kristinuskoon tai hän kertoo kuuluvansa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Lisäksi uutena perusteena esitetään sitä, että kotimaan tilanne on muuttunut siitä, kun aikaisempi päätös on tehty. Joskus vedotaan myös virheelliseen päätökseen sen jälkeen, kun aiempi hakemus on käsitelty Maahanmuuttoviraston lisäksi myös tuomioistuimissa.

Jokaiselle uusintahakemukselle alustava tutkinta
Maahanmuuttovirasto tekee kaikille uusintahakemuksille alustavan tutkinnan siitä, onko hakijalla uusia perusteita tai todisteita. Tämä tutkinta tehdään niiden tietojen ja lisäselvitysten perusteella, joita hakija on kertonut, kun hän on tehnyt uuden hakemuksen poliisin toimipisteessä.

Uusi turvapaikkapuhuttelu järjestetään, jos hakemuksessa on uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita tai todisteita. Jos näitä ei ole, tehdään päätös tutkimatta jättämisestä.

Sisäministeriö käynnisti heinäkuussa lakihankkeen, jossa selvitetään mahdollisuuksia muuttaa uusintahakemuksien käsittelyä. Menettelyä turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksissa pyritään tarkentamaan siten, että hakemista viivytystarkoituksessa rajataan erityisesti kolmannesta hakemuksesta eteenpäin.