Yle: Miksi turvapaikanhakija käännytetään Afganistaniin, mutta ei Jemeniin? Maahanmuuttovirasto vastaa 7 kysymykseen

Yle: Miksi turvapaikanhakija käännytetään Afganistaniin, mutta ei Jemeniin? Maahanmuuttovirasto vastaa 7 kysymykseen 17.8.2018
Yle: Asiantuntijat: "Afganistaniin ei pidä palauttaa ketään" – Iskut kiihtyvät, kun Taliban näyttää voimaansa

Maahanmuuttoviraston mukaan esimerkiksi Kabul on edelleen riittävän turvallinen joillekin henkilöille, vaikka he eivät olisi kaupungista kotoisin. Viimeisin palautuslento lähti torstaina.

Kulunut kuukausi on ollut Afganistanissa verinen. Viime viikolla keskisen Afganistanin Ghaznissa Talibanin ja armeijan välillä puhkesi taistelu, jossa on kuollut ainakin toista sataa armeijan sotilasta ja siviiliä.

Tällä viikolla Kabulin länsiosassa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa tehtiin pommi-isku, jossa kuoli 48 ja loukkaantui 67 ihmistä. Isis on ottanut iskun nimiinsä.

Viimeksi torstaina asemiehet hyökkäsivät maan tiedustelupalvelun rakennukseen pääkaupungissa Kabulissa. Asemiehet tapettiin tunteja kestäneen tulitaistelun jälkeen.

Kiihtyvät levottomuudet ovat nostattaneet jälleen vastalauseita Suomen turvapaikkalinjasta, sillä tällä hetkellä Suomi käännyttää suuren osan kansainvälistä suojelua hakeneista afganistanilaisista. Torstaina Suomi palautti Kabuliin neljä Afganistanin kansalaista.

Miksi Suomi käännyttää ihmisiä Afganistaniin? Yle kysyi aiheesta seitsemän kysymystä Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatiedon yksikön ylitarkastajalta Juuso Hyväriseltä.

1. Millä perusteella Suomi katsoo Afganistanin olevan riittävän turvallinen paluuta varten?

– Maahanmuuttovirasto arvioi Afganistanin turvallisuustilannetta kokonaisuutena ja paikkakuntakohtaisesti. Siinä huomioidaan mm. siviiliuhrien määrä, taisteluiden voimakkuus ja maantieteellinen levinneisyys. Näiden kriteerien perusteella koko maassa ei ole tilannetta, jossa aseellinen väkivalta olisi äärimmäisellä tasolla. Arvio perustuu erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden linjaan, Hyvärinen sanoo.

Hyvärinen viittaa KHO:n kesäkuiseen päätökseen, jossa todettiin Kabulin turvallisuustilanteen olevan sinänsä riittävä palautuksiin.

– KHO katsoi, että aseellinen väkivalta ei ollut yltänyt niin äärimmäiselle tasolle, että kuka tahansa kaupunkiin palaava henkilö olisi vaarassa joutua sen kohteeksi.

Eli jotkin alueet arvioidaan liian turvattomiksi, mutta esimerkiksi Kabulia ei?

– Turvallisuustilannetta arvioidaan ikään kuin skaalalla matalasta äärimmäisen korkeaan. Mitä korkeampi henkilön kotipaikkakunnalla esiintyvä väkivalta on, sitä vähemmän henkilön tarvitsee osoittaa, että väkivalta kohdistuisi nimenomaan häneen. Kun väkivalta on äärimmäisen korkealla tasolla, katsotaan, että kuka tahansa henkilökohtaisista olosuhteista riippumatta olisi vaarassa joutua väkivallan kohteeksi alueelle palatessaan. Kabulissa aseellinen väkivalta ei ole vielä niin korkealla tasolla.

2. Maahanmuuttovirasto arvioi Afganistanin päätöksissään aina myös ns. sisäisen paon mahdollisuutta. Tarkoittaako se, että kenet tahansa voidaan käännyttää esimerkiksi Kabuliin, jos hänen kotiseutuaan pidetään liian turvattomana?

– Näin voidaan tehdä, jos sisäistä pakoa pidetään henkilön kohdalla turvallisena, mahdollisena ja kohtuullisena vaihtoehtona. Harkinta on aina tapauskohtainen.

Hyvärinen viittaa aiemmin mainitsemaansa kesäkuiseen KHO:n vuosikirjapäätökseen, jossa KHO käytännössä kumosi Maahanmuuttoviraston tekemän käännytyspäätöksen. Vaikka KHO piti Kabulia sinänsä mahdollisena paikkana paluuseen, tapausta koskevalle turvapaikanhakijalle Kabulia pidettiin liian vaarallisena.

Kyseisessä tapauksessa ratkaisevaa oli Hyvärisen mukaan käännytyspäätöksen saaneen henkilökohtaiset ominaisuudet.

3. Miten turvapaikanhakijan henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat harkintaan?

– Esimerkiksi ikä ja sukupuoli ovat asioita, jotka voi korostaa aseellisen väkivallan uhan henkilökohtaisuutta. Henkilön huono terveydentila taas on seikka, joka voi tehdä sisäisestä paosta kohtuutonta.

KHO:n vuosikirjapäätöksen henkilö oli nuori, ammattitaidoton, kärsi mielenterveysongelmista ja kuului Afganistanissa vainottuun hazara-vähemmistöön. Kotiseudullaan hän oli joutunut talebanien vainoamaksi ja Kabulissa hänellä ei ollut verkostoja.

4. Maahanmuuttovirasto arvioi Afganistanin turvallisuustilanteen "jatkuvan epävakaana". Kuinka lähellä ollaan sellaista sekasortoa, että maahan ei käännytettäisi ketään?

– Afganistanin konfliktissa on merkittävää aluekohtaista vaihtelua. KHO:n näkemyksen mukaisesti kaikkialla Afganistanissa väkivalta ei ole sillä kaikkein äärimmäisellä tasolla, kuten Kabulissa.

5. Tällä hetkellä Suomi ei käännytä turvapaikanhakijoita Syyriaan, Jemeniin, tai Etelä-Sudaniin. Miten Afganistanin tilanne eroaa näistä?

– Jemenin kohdalla päätös perustuu KHO:n joulukuussa antamaan linjaukseen, jonka mukaan väkivalta on äärimmäisen korkealla tasolla koko maan alueella. Syyrian linjaus perustuu nopeasti ja laajalle levinneeseen sotatilaan, joka on jatkunut vuodesta 2012 ilman olennaisia muutoksia. Etelä-Sudanin tilannetta on tarkasteltu viimeksi 2016-2017 vuodenvaihteessa. Siellä on vuosikymmeniä jatkunut aseellinen konflikti, suuri määrä sisäisiä pakolaisia ja siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa, jossa on etnisen puhdistuksen merkkejä.

EU-maiden tulkinnoissa on eroja. Esimerkiksi Ranska on pariin otteeseen estänyt afganistanilaisen turvapaikanhakijan palauttamisen Suomeen, vaikka Suomi olisi vastuussa turvapaikkaprosessista. Syynä on se, että Suomi palauttaisi henkilön Afganistaniin, mitä Ranskan tuomioistuin on pitänyt virheenä.

6. Vaikuttavatko Ranskan tuomioistuimen päätökset Suomen linjaan?

– Ranskan tai muiden jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikalla ei ole vaikutusta siihen miten Migri soveltaa ulkomaalaislakia. Se perustuu KHO:n linjauksiin ja muuhun velvoittavaan oikeuskäytäntöön.

7. Miten nopeasti Maahanmuuttovirasto muuttaa arvioitaan maan turvallisuustilanteesta, jos siihen nähdään tarvetta?

– Maahanmuuttovirasto seuraa aina ajantasaista lähtömaan tietoa. Päätöksiä tehdään myös puolivuosittaisten tilannekatsausten välillä.

_______________________________

Yle: Asiantuntijat: "Afganistaniin ei pidä palauttaa ketään" – Iskut kiihtyvät, kun Taliban näyttää voimaansa

Väkivalta on kiihtynyt Afganistanissa. Taliban hakee iskuilla parempia neuvotteluasemia.

Viime päivien uutiset Afganistanista ovat kertoneet surullista tarinaa: pommi-iskut ja väkivalta ovat afganistanilaisten arkipäivää.

Isis käy omaa sotaansa Afganistanissa. Sivistysvihamielisyydestään tunnettuna järjestönä se valitsi keskiviikkona kohteekseen shiialaiset opiskelijat. Kabulissa tehdyssä pommi-iskussa kuoli kymmeniä nuoria.

Myös ääri-islamilainen Taliban-järjestö on viime viikkojen aikana kiihdyttänyt taisteluita Afganistanissa. Se on iskenyt niin pääkaupungissa Kabulissa kuin Ghaznin kaupungin liepeilläkin.

Väijytykset Talibanin taktiikkana
Brittiläisen Chatham House -tutkimuslaitoksen Afganistan-asiantuntija Hameed Hakimi sanoo, että Ghazni on tyyppiesimerkki siitä, miten Taliban taistelee. Järjestö on viikon päivät käytännössä piirittänyt 280 000 asukkaan kaupunkia. Iskuissa on kuollut satoja ihmisiä.

Pelko ja ahdistus ovat kaupungin vieraat. Ulos ei uskalla mennä, eikä pois kaupungista pääse. Ghazni on reilut sata kilometriä Kabulista ja juuri tärkeän valtatien varrella. Ghaznin hallinta merkitsee myös keskeisen huoltoreitin kontrollia.

– Olennaista Talibanin taktiikalle on, että sen taistelijat tekevät väijytyksiä. Ne aiheuttavat uhkaa ja pelkoa, Afganistan-tutkija Hameed Hakimi sanoo Ylen haastattelussa Dušanbesta Tadžikistanista.

Hän on juuri palannut tutkimusmatkalta Afganistanista.

Hakimin mukaan Taliban ei kykene valtaamaan kaupunkeja. Väki ei siihen riitä. Maaseudun pienempiä paikkakuntia ja alueita se kyllä saa hallintaansa.

– Talibanin on helppo pysytellä maaseudulla näkymättömissä ja länsimaiden droonien ulottumattomissa, Hakimi sanoo.

Neuvotteluasemat haussa
Viimeaikaisia väkivaltaisuuksia edelsi kesäkuinen, pienen ohikiitävän hetken kestänyt tulitauko, johon Taliban ja hallituksen joukot sitoutuivat. Isis ei tappamistaan keskeyttänyt.

– Tulitauko antoi afganistanilaisille hetken aikaa hengähtää, elää lähes normaalia elämää ja käydä tapaamassa rauhassa sukulaisiaan, Göteborgin yliopiston oikeustieteen apulaisprofessori Sari Kouvo sanoo.

Kouvo on yliopistotyönsä ohella osa-aikainen Afganistan Analysts Networkin vetäjä. Järjestön väki tutkii Afganistanin politiikan ja turvallisuuden kehitystä.

Kesän tulitauon piti pohjustaa mahdollisia rauhanneuvotteluja. Sari Kouvon mukaan vielä ei olla lähelläkään rauhanneuvotteluiden alkamista.

– Kaikki sitä toivovat, koska kaikki ovat väsyneitä sotaan. Se on jatkunut oikeastaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1978 lähtien, Kouvo muistuttaa.

Hakimi arvioi, että Taliban puolestaan pyrkii iskuja kiihdyttämällä parantelemaan omia neuvotteluasetelmiaan. Se haluaa osoittaa, että on vahvempi kuin oikeastaan onkaan.

Hakimin mukaan puolet maasta on hallituksen hallinnassa ja toinen puolikas Talibanin kontrollissa tai taistelutantereena.

– Taliban haluaa päästä suoriin neuvotteluihin amerikkalaisten kanssa. Se tahtoo osoittaa, että Afganistanin hallitusta ei tarvita välissä, koska Taliban on yhtä vahva vaikuttaja Afganistanissa, Hakimi sanoo.

Armeijalla on kansan tuki
Yhdysvaltain johtama liittouma suisti Talibanin vallasta pian syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Sittemmin Afganistanin demokratiakehitystä ja turvallistamista on tuettu porukalla, ja projekti on niellyt satoja miljardeja dollareita.

Afganistanin oma armeija on muutaman vuoden ollut vetovastuussa omien kolkkiensa turvaamisessa.

Armeija toki tarvitsee edelleen amerikkalaisten tukea ja apua, mutta kehitystä on tapahtunut. Hameed Hakimin mukaan armeija on saanut jo jonkinlaisen kansalaisten hyväksynnän.

– Vallankin maaseudulla armeijalla on jo oma identiteetti. Sen sijaan omaan parlamenttiinsa kansa ei luota.

Afganistanissa on määrä järjestää kaiken väkivallan keskellä lokakuussa parlamenttivaalit. Parlamentti istuu neljättä vuotta yliajalla ja nyt on korkein aika äänestää uudet edustajat.

Kansan epäluulo johtuu siitä, että monet afgaaniparlamentaarikot ovat sotkeutuneet korruptioon, huumekauppaan ja salamurhien järjestelyyn.

"Afganistaniin ei pidä ketään palauttaa"
Afganistan-asiantuntijat sanovat kuin yhdestä suusta, ettei Afganistaniin ole turvallista palauttaa ketään.

– Jos minut palautettaisiin Afganistaniin, pelkäisin todella paljon, oikeustieteen apulaisprofessori Sari Kouvo sanoo.

Hän arvioi, että jos palautettava henkilö on ilman perhettä ja muuta turvaverkkoa Afganistanissa, on hänen todella vaikea selvitä siellä. Kouvon mukaan Afganistan oli pakolaisliikehdinnän alkaessa vuonna 2015 huomattavasti turvallisempi maa kuin nyt.

Chatham House -tutkimuslaitoksen Afganistan-asiantuntija Hameed Haskimi antaa esimerkin.

– Ulkomaiden lähettiläät ja diplomaatit eivät uskalla enää kulkea Kabulissa eivätkä juuri muuallakaan edes sataprosenttisesti panssaroiduissa autoissa saattueineen. Puhe Afganistanin turvallisuudesta on lopetettava.

Hameed Hakimi pitää eurooppalaista keskustelua palautuksista erittäin kylmäkiskoisena.

– Kun turvapaikanhakija on palautettu ja lentokone on laskeutunut Kabuliin, niin hänestä ei olla enää kiinnostuneita. Asia on ratkaistu.

Hakimi sanoo, että ihmisoikeudet ja humanitaariset seikat puuttuvat nyt keskustelusta täysin. Länsimaissa poliitikkojen puhe on alisteinen äärioikeiston viestille, jossa muslimimiesten pelätään valtaavan maat ja mannut sekä vievän työt ja naiset.

– Puhe palautuksista on muuttunut pelkästään poliittiseksi turvallisuuskysymykseksi. Äärioikeiston myötä puhe on myös hyvin tunteellista, Hameed Hakimi sanoo.