Iltalehti: Jussi Halla-aho haluaa lopettaa ”haittamaahanmuuton”, kehitysavun ja viedä perussuomalaiset hallitukseen - lähettää painokkaat terveiset hallitusyhteistyöstä irtisanoutuneille Sipilälle ja Orpolle: ”Puheenjohtajat tulevat ja menevät”

Iltalehti: Jussi Halla-aho haluaa lopettaa ”haittamaahanmuuton”, kehitysavun ja viedä perussuomalaiset hallitukseen - lähettää painokkaat terveiset hallitusyhteistyöstä irtisanoutuneille Sipilälle ja Orpolle: ”Puheenjohtajat tulevat ja menevät” 15.8.2018

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho syyttää hallituspuolueita keskustaa ja kokoomusta vaalipropagandasta. Suomen nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kritisoiva Halla-aho muistuttaa, että hallituskelpoisuuden määrittelee viime kädessä vaalien tulos.

Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuussa 2017, minkä jälkeen noin puolet perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, mukaan lukien kaikki viisi ministeriä, erosivat puolueesta ja perustivat uuden puolueen - siniset.

Ylen tuoreimman kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus on 8,7 prosenttia ja sinisten 0,8 prosenttia. Hallituspuolueista kokoomuksen kannatus on 19,8 prosenttia ja keskustan 17,8 prosenttia.

Oppositiopuolue SDP on tällä hetkellä suurin puolue 21,2 prosentin kannatuksellaan.

Halla-ahon mukaan monet puolueet ovat irtisanoutuneet kilpaa tulevasta hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, mikä on Halla-ahon mukaan linjassa monissa muissa Euroopan maissa nähdyn poliittisen kehityskulun kanssa.

Halla-aho muistuttaa, että hallituskelpoisuuden määrittelee viime kädessä vaalien tulos ja se, mikä on poliittisesti tarkoituksenmukaista.

- Kokoomuksen ja keskustan etukäteiset irtisanoutumiset hallitusyhteistyöstä on ymmärrettävä ennen kaikkea vaalipropagandaksi, joka on suunnattu meidän potentiaalisia äänestäjiämme kohtaan, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan kokoomuksen ja keskustan viesti on ”älkää äänestäkö perussuomalaisia, koska perussuomalaiset eivät kuitenkaan pääse hallitukseen”.

- Me olemme hallituksessa, kun me olemme riittävän isoja siihen.

”Hyvinkin yhteistyökykyinen puolue”
Halla-aho laskee perussuomalaisten vahvuudeksi sen, ettei puolue ole leimallisesti oikeistolainen tai vasemmistolainen perinteisellä talouspoliittisella oikeisto-vasemmisto -akselilla - tai edes liberaali-konservatiivi -akselilla.

- Pystymme useimmilla politiikan sektoreilla oikein hyvin yhteistyöhön useammassakin erilaisessa kokoonpanossa. Toisaalta taas ne teemat, joita haluamme tuoda päätöksentekoon eli kansallisen edun puolustaminen, ovat yhteen sovitettavissa sekä perinteisen oikeistolaisen että vasemmistolaisen ajattelun kanssa.

- Näen, että me olemme asiapohjaisesti asiaa lähestyttäessä hyvinkin yhteistyökelpoinen ja -kykyinen puolue moneen eri suuntaan.

Hallitusyhteistyöstä irtisanoutuneille puheenjohtajille Juha Sipilälle (kesk) ja Petteri Orpolle (kok) Halla-aho lähettää painokkaat terveiset.

- Täytyy muistaa kuolevaisuus myös muiden puolueiden johdossa. Ihmiset, jotka näitä irtisanoutumisia esittävät, eivät välttämättä nauti sadan prosentin luottamusta ja kannatusta edes omissa puolueissaan.

- Puheenjohtajat tulevat ja menevät. En ollenkaan usko, että näillä puheilla, joita on esitetty, olisi minkäänlaista relevanssia - varsinkaan, kun katsellaan vähän pidemmälle tulevaisuuteen.

”Humanitaarinen maahanmuutto ei toimi”
Perussuomalaiset luottaa tulevissa eduskuntavaaleissa tuttuihin teemoihin. Keihäänkärkenä on maahanmuutosta ja erityisesti ”haittamaahanmuutosta” puhuminen.

- Niin kauan kuin minä olen ollut mukana politiikassa, perussuomalaisia on arvosteltu siitä, että me niputamme kaiken maahanmuuton yhteen, mikä ei tietenkään ole koskaan pitänyt paikkaansa. Pikemminkin päinvastoin: maahanmuuton puolesta puhunut väki on niputtanut kaiken yhteen, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan ”haittamaahanmuutto” on sellaista maahanmuuttoa, joka aiheuttaa nettokustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle, tai muita, esimerkiksi turvallisuuteen tai sosiaalisiin seikkoihin liittyviä ongelmia.

- Toisin kuin joskus väitetään, meillä ei ole mitään tarvetta harrastaa minkäänlaista etnistä profilointia maahanmuutossa, vaan me voimme vähentää haittamaahanmuuton minimiin tekemällä sitä, mitä maahanmuuttopolitiikalla on kautta historian pyritty tekemään. Eli asetetaan tietyt kriteerit maahanmuutolle, jotka pätevät kaikkiin, ja joiden kohdalla ei tehdä poikkeuksia.

Halla-ahon mukaan humanitaarinen maahanmuutto on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan ”lähes yksinomaan haitallista”.

- Siellä on tietenkin yksittäisiä ihmisiä, jotka integroituvat oikein hyvin. Mutta jos keskeisissä humanitaarisissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen 10 ja 15 prosentin välillä, voidaan todeta, että tämä ei ole onnistunut; tästä ei koskaan tule hyvä ja tällainen maahanmuutto kannattaa lopettaa.

”Pakolaiskiintiö pitäisi lakkauttaa”
Halla-ahon mukaan turvapaikanhakijoiden tai kiintiöpakolaisten vastaanottaminen ei suuressa kuvassa helpota maailman pakolaisongelmia lainkaan.

- Siinä ainoastaan käytetään hirveä määrä käytettävissä olevista resursseista hyvin pienen joukon asuttamiseen länsieurooppalaisten kaupunkien gettoutuviin lähiöihin sen sijaan, että autettaisiin ihmisiä siellä, missä he ovat, Halla-aho sanoo.

- Kehitysapu ei ole kriisiapua. Kehitysavulla ei ylläpidetä pakolaisleirejä ja se on se, missä ne ongelmat tällä hetkellä ovat. Kehitysapumalli, jota Eurooppa on harjoittanut toisen maailmansodan jälkeen, on osoittautunut varsin epäonnistuneeksi. Se on aikaansaanut väestönräjähdyksen, mutta se ei ole aikaansaanut sellaista positiivista kierrettä lähtömaihin, että olisi saatu esimerkiksi Afrikan sisäinen kauppa toimimaan tai tuotantoketjua kehitettyä niin, että Afrikka pystyisi elättämään itseään.

Sisäministeriö on esittänyt, että Suomi nostaa pakolaiskiintiönsä nykyisestä 750:stä 1050:een. Halla-ahon mukaan tämä ei auta itse ongelmaan, vaan pahentaa jo olemassa olevaa ongelmaa.

- Eihän tällä tietenkään ole edelleenkään sen maailman pakolaistilanteen kannalta yhtään mitään merkitystä. Tätä voidaan ajatella vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta: siellä on parisataa ihmistä enemmän vuodessa, jotka käytännössä asutetaan muutaman suurimman kaupungin lähiöihin pahentamaan asuntotilannetta ja vastaanottamaan tulonsiirtoja. Se kasvattaa pikkuhiljaa sitä ongelmaa, joka meillä on jo, ja joka pahenee vuosi vuodelta, Halla-aho sanoo.

Halla-ahon mukaan Suomen pitäisi luopua pakolaiskiintiöstä.

- Suomi on tällä hetkellä yksi harvoista maista, joilla ylipäätään on pakolaiskiintiö. Verrattuna muihin maihin meidän pakolaiskiintiömme per capita on yksi maailman suurimmista. Sitä ei ole tarvetta kasvattaa yhtään, vaan se pitäisi lakkauttaa.

"Hyvää maahanmuuttoa on vähän"
Halla-ahon mukaan Suomen väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen ei ole peruste pahentaa tilannetta sellaisella maahanmuutolla, joka heikentää huoltosuhdetta entisestään.

- Riippumatta siitä, mitä pitäisi tehdä, meidän ei pidä jatkaa sen tekemistä, mitä teemme tällä hetkellä, Halla-aho sanoo.

Jussi Halla-aho, mikä on perussuomalaisten kirjoissa hyvää maahanmuuttoa ja hyvä maahanmuuttaja?

- En käyttäisi tätä viimeistä ilmaisua hyvä maahanmuuttaja, koska ei tässä puhuta yksittäisistä ihmisistä ja heidän hyvyydestään tai pahuudestaan, vaan siitä, mikä on taloudellisesti mahdollista pitkällä aikajänteellä ja suuressa kuvassa. Me emme halua sellaista tilannetta, joka vallitsee Ruotsissa tällä hetkellä. Ja me olemme menossa sinne suuntaan, jos mitään ei tapahdu.

- Itse suhtaudun, ja uskon, että suurin osa puolueestanikin suhtautuu neutraalisti sellaiseen maahanmuuttoon, jonka vaikutukset ovat neutraaleja - tai jolla ei ole siis vaikutuksia suuntaan tai toiseen. Ainahan ihmisiä on Suomeen tullut, ihmiset ovat aina liikkuneet. Itse en pidä tätä kysymystä oleellisena.

Halla-ahon mukaan ”hyvää maahanmuuttoa” on saatavilla vähän.

- Valitettavasti tällaista maahanmuuttoa on aika vähän saatavissa Suomeen. Puhutaan paljon koodaajista ja muista vastaavista niin sanotuista asiantuntijoista. Tosiasiassa kyseessä on halpa työvoima, jonka valtti markkinoilla on se, että se koodaa halvalla. Osa näiden ihmisten elatuksesta lankeaa joka tapauksessa tulonsiirtojen tai perhe-etuuksien myötä veronmaksajille ja sen nettovaikutus on negatiivinen.

- Kaikissa OECD:n ulkopuolelta tulevissa maahanmuuttajaryhmissä nettovaikutus on negatiivinen. Ainoastaan EU:n sisäinen muuttoliike on suhteellisen neutraalia Suomen kannalta.