Ilta-Sanomat: Sisäministeri Mykkänen ei tuomitse suoraan lentokoneprotestia: Toimintatapa täytyy suhteuttaa muille aiheutettuun haittaan

Ilta-Sanomat: Sisäministeri Mykkänen ei tuomitse suoraan lentokoneprotestia: Toimintatapa täytyy suhteuttaa muille aiheutettuun haittaan 1.8.2018

Sisäministeri Kai Mykkäsen mukaan mielenilmausten on oltava mahdollisia, mutta lentokoneessa pätevät tarkemmat säännöt kuin kadulla.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) ei suoraan tuomitse vihreiden lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen seisomaprotestia Finnairin lentokoneessa. Poliisi tutkii Pennasen tapausta liikenteen häirintänä.

– Suomessa poliisi tutkii rikoskynnyksen ylittymisen ja tuomioistuimet tarvittaessa päättävät asiasta. Sinänsä Suomessa mielenosoitus- ja ilmausoikeus on erittäin tärkeä perusarvo. On hyvä, että käydään avointa keskustelua myös turvapaikkakysymyksistä, IS:n Tanskasta lomalta tavoittama Mykkänen sanoo.

Pennanen kieltäytyi istumasta lähdössä olevassa koneessa vastustaakseen sen kyydissä olleen henkilön maastapoistamista. Mykkäsen mukaan protestin toteuttaminen lentokoneessa tekee sinänsä hyväksyttävästä kansalaistottelemattomuudesta mutkikasta.

– Silloin kun ollaan lentokoneessa täytyy kiinnittää aivan erityistä huomiota siihen, ettei lentoturvallisuutta vaarantavaa kulttuuria pääse syntymään. Jos raja alkaa hämärtyä siinä, mitä koneessa voi tehdä, kun se on paikallaan tai jo liikkuu, ollaan lähellä tilannetta, joka voi olla vaarallinen.

Mykkänen perää kansalaistottelemattomuuteen ”erityisen tervettä järjenkäyttöä”.

– Lentokoneympäristössä pienikin häiriö aiheuttaa suuren haitan muille matkustajille. Toimintatapa täytyy suhteuttaa siihen, kuinka monelle muulle aiheuttaa haittaa.

Mykkänen katsoo, että asiaa tarkasteltaessa on ”tasapainoiltava kahden asian kanssa”.

– Toisaalta mielenilmaisun pitää olla mahdollinen, mutta kun ollaan lentokoneessa, niin lentomatkustajia koskevat vähän tarkemmat vaatimukset kuin esimerkiksi kadulla toimittaessa.

Yksityiskohtaisemmin Mykkänen ei asiaan halua ottaa kantaa tuomitsemalla tai hyväksymällä Pennasen toiminnan lentokoneessa.

– En. Se olisi väärinkin tässä tilanteessa, jossa poliisilla on rikostutkinta Pennasen toiminnasta meneillään. En siihen halua ministerinä sotkeutua.

Sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo sanoi keskiviikkona omassa tiedotteessaan, ettei kukaan saa estää poliisia tekemästä virkatyötään. Mykkänen ei halua ottaa viranomaistyön mahdolliseen estämiseen kantaa, koska asia on poliisilla tutkittavana.

– Rikoslaki lähtee siitä, että viranomaisen vastustaminen on tuomittavaa ja kun sitä punnitaan, joudutaan katsomaan, onko se enemmän mielenilmausta vai viranomaisen toiminnan vastustamista. Tässä tapauksessa varmasti ratkaisevin kysymys on tämä lentoturvallisuuden vaarantaminen.

Pennasen protestia edelsi ruotsalaisen Elin Erssonin laajaa kansainvälistä huomiota saanut tapaus. Ersson ei suostunut istumaan koneessa ennen kuin palautettava poistettiin koneesta. Ruotsissa näin tehtiinkin, Suomessa koneesta poistettiin Pennanen.

Kuinka suuren riskinä pidätte sitä, että vastaavat protestit yleistyvät ja miten niihin voidaan puuttua?

– Hyvä kysymys. Jos tällainen yleistyisi meillä, se voisi johtaa aika vaikeaa tilanteeseen koko Helsinki-Vantaan toimintavarmuudessa ja turvallisuudessa. Silloin täytyisi miettiä, tarvitseeko sääntöjä tarkentaa. Uskoisin, että lentoyhtiöillä ja poliisilla on sääntöjen puolesta mahdollisuuksia puuttua tähän, jos se menee häiritseväksi.

Pennanen ja Aalto ovat myöntäneet, etteivät he tiedä, mistä syystä tai minne lentokoneessa ollutta henkilöä oltiin käännyttämässä. Mykkästä hämmentää, että hänelle syntyneen kuvan valossa Pennanen lähti vastustamaan palautustoimia yleisellä tasolla.

– Tempauksen osalta on jäänyt mietityttämään, oliko todella tarkoitus esittää mielipide siitä, että Suomesta ei missään tilanteessa voitaisi käännyttää vastentahtoisesti ketään.

Mykkänen muistuttaa, että viime vuonna Suomessa neljä viidestä poliisin avustuksella palautetusta henkilöistä oli muita kuin turvapaikanhakijoita.

– Pääosa heistä oli rikosperusteisesti karkotuspäätöksen saaneita. Nämä ovat inhimilliseltä kannalta aina vaikeita tapauksia, mutta meillä pitää olla tietyt säännöt, joiden perusteella Suomessa voi oleskelle tai joiden perusteella täältä voidaan käännyttää.

Mykkänen ei halua, eikä voi kommentoida käännytettävänä olleen henkilön tapauksen taustoja. Miestä oli koneessa saattamassa neljä poliisia. Yleensä heitä on vain kaksi ja pitkillä lennoilla kolme.

– Poliisi tekee näissä asioissa arvion. Jos on syytä epäillä, että kyse on haastavasta palautuksesta, niin silloin miehitys on suurempi. Se voi johtua monesta syystä: henkilön taustoista tai aiemmasta käytöksestä palautuksen suhteen.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoi eilen Ilta-Sanomille, että hyväksyttävällä kansalaistottelemattomuudella Suomen turvapaikkajärjestelmän ongelmat saatiin keskusteluun ja piti sitä hyvin tärkeänä.

– Vähän mietityttää tämä asian tuominen keskusteluun, koska kyllä meillä ja Euroopassa on turvapaikkapolitiikasta keskustelu jatkuvasti, Mykkänen kuittaa Aallolle.

Pidättekö tapaa oikeana väylänä asioiden poliittiseen keskusteluun nostamisessa?

– En tähän Pennasen rikostutkintaan puutu. Mielenilmaisu on aina paikallaan, mutta lentoturvallisuuden osalta kynnyksen pitäisi olla aika korkea sille, että lähtee lennon lähtöä estämään, kun kyse ei ole edes yksittäiseen tapaukseen liittyvästä huolesta vaan laajemmasta kommentista.

Aalto vaati keskiviikkona Twitterissä pakkopalautusten väliaikaista keskeyttämistä. Aallon mukaan palautukset olisi keskeytettävä ”kunnes on varmaa, että turvapaikkaprosessi takaa hakijoiden oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeudet”.

– Aalto on ehdottanut, että palautukset pitäisi keskeyttää siksi aikaa, kun järjestelmää korjataan. Sen on suhteeton toimenpide, Mykkänen iskee takaisin.

– Jos keskeyttäisimme palautukset niin se aiheuttaisi merkittävästi lisää riskiä siitä, että meillä pääsisi syntymään pysyvästi merkittävän kokoinen laittomasti maassa oleskelevien joukko. Se ei minusta voi olla kenenkään tavoite.

Sisäministeri painottaa, että Suomeen on tullut viimeisten kolmen vuoden aikana 44 000 turvapaikanhakijaa. Joukkoon mahtuu hänestä väkisinkin tapauksia, joissa on jouduttu pohtimaan, onko ensimmäinen ratkaisu henkilön asiassa ollut oikea vai ei.

Mykkäsen mukaan turvapaikkajärjestelmä pitää ensisijaisesti pystyä rakentamaan niin, että aidosti vainon kohteena olevat saavat oleskeluluvan, mutta perusteettomissa tapauksissa palautuksiakin on pystyttävä toimeenpanemaan.

– Muuten tämän koko oleskeluluvan kriteeristö voidaan heittää romukoppaan.

Aalto on kyseenalaistanut lausunnoissaan suomalaisen oikeuslaitoksen oikeusvarmuuden. Mykkäsen mukaan suomalaiseen järjestelmään voi ja pitää luottaa.

– Tottakai siihen pitää voida luottaa, että hallinto-oikeudet parhaalla mahdollisella tavalla arvioivat tapaukset. Tapaukset ovat hankalia ja vaativat vaikeaa harkintaa, mutta varsin hyvällä tasolla oikeusturvan toteutuminen Suomessa on.