Aamulehti: Turun terrori-iskun sankari Hassan Zubier ei ole ensihoitaja – myöntää myös valehdelleensa rauhanturvapalveluksesta

Aamulehti: Turun terrori-iskun sankari Hassan Zubier ei ole ensihoitaja – myöntää myös valehdelleensa rauhanturvapalveluksesta 23.8.2018
Yle: Poliisi selvittää Turun auttajan rahankeräystä – Hassan Zubier sanoo tuhlanneensa kaikki yli 32 000 euroa

Ruotsin Sosiaalihallituksesta kerrotaan Aamulehdelle, että Hassan Zubierilla ei ole minkäänlaista voimassa olevaa lisenssiä toimia terveydenhoitoalalla Ruotsissa. Zubier myöntää myös, ettei vastoin aiempia väitteitään ole koskaan palvellut rauhanturvaajana missään operaatiossa.

Turun terrori-iskussa ensimmäistä uhria auttanut ja vakavasti loukkaantunut Hassan Zubier ei ole oikeasti ensihoitaja eikä työskentele ambulanssissa, kuten hän on lukuisissa haastatteluissa väittänyt.

Ruotsin Sosiaalihallituksesta kerrotaan Aamulehdelle, että Zubierilla ei ole minkäänlaista voimassa olevaa lisenssiä toimia terveydenhoitoalalla Ruotsissa. Zubier myöntää Aamulehdelle valehdelleensa. Hän sanoo, että hän on työskennellyt ensihoitajana ”vuosia sitten”.

Ruotsin sosiaalihallitus ei ole vielä vastannut Aamulehden uuteen kyselyyn siitä, onko Zubierilla koskaan ollut oikeutta työskennellä sairaanhoitajana.

Zubier on myös kertonut julkisuudessa, että hän on palvellut rauhanturvaajana Ruotsin asevoimissa ja osallistuneensa Bosnian, Malin ja Afganistanin rauhanturvaoperaatioihin.

Ylen ruotsinkielisessä haastattelussa kesällä hän kertoi pitkään ja seikkaperäisesti palveluksestaan Bosnian rauhanturvaoperaatiossa. Hän muun muassa väitti joutuneensa tulitukseen heti toisena palveluspäivänään.

Bosniassa palvelleet rauhanturvaajat kuitenkin huomasivat, että ruotsalaisjoukkoja ei edes ollut Bosniassa aikana, jolloin Zubier väitti palvelleensa alueella. Tämän jälkeen Zubier tunnusti Facebookissa valehdelleensa ja pyysi anteeksi.

Afganistanin ja Malin palveluksesta hän on kertonut myös Aamulehden toimittajalle, mutta Aamulehti ei ole julkaissut väitettä. Aamulehti kysyi Zubierilta, miten hän on voinut palvella Afganistanissa, kun hänellä on operaation alkaessa ollut rikosrekisteri. Tällöin Zubier myönsi valehdelleensa.

Zubierin mukaan hänen piti keksiä jokin selitys ajalle, jonka hän vietti vankilassa. Siksi hän väitti palvelleensa rauhanturvaajana. Lopulta hän myönsi, ettei ole koskaan palvellut rauhanturvaajana missään operaatiossa.

Sytytti sairaalassa tulipalon
Aamulehti uutisoi tiistaina, että Zubier on antanut käräjäoikeudelle ja valtionkonttorille väärää tietoa ansionmenetyksistään. Aamulehti sai vahvistuksen uutiselle Zubierin asianajajalta, minkä jälkeen asianajaja tiedotti asiasta. Uutisen jälkeen STT uutisoi, että Zubier oli väärentänyt todistuksen työskentelystään ruotsalaisessa ambulanssifirmassa.

Zubier tuomittiin vuonna 2001 Tukholmassa muun muassa törkeästä tuhopoltosta ja tuhopoltosta kahdeksan vuoden vankeuteen. Vakavin rikos tapahtui sairaalassa, jossa hän työskenteli vartijana.

Eräänä työpäivänä hän sytytti tuleen roskiksen ja varastokomeron. Sen jälkeen hän meni varoittamaan potilaita ja auttoi heitä ulos.

Zubierin rikostaustasta ehti uutisoida ensimmäisenä Yle.

_______________________________________

Yle: Poliisi selvittää Turun auttajan rahankeräystä – Hassan Zubier sanoo tuhlanneensa kaikki yli 32 000 euroa

Poliisi selvittää Turun terrori-iskussa puukotuksen uhreja auttaneen Hassan Zubierin rahankeräystä GoFundMe-joukkorahoitussivustolla.

Sivustolla avattiin keräys nimellä "Hassan Zubier's Medical Fund" 27. joulukuuta 2017 . Tähän mennessä yli 600 ihmistä on lahjoittanut keräykseen yhteensä yli 32 600 euroa. Viimeisimmät lahjoitukset on tehty tänään torstaina.

Lain mukaan rahankeräyksen yhteydessä pitää ilmoittaa poliisin antaman rahankeräysluvan numero, luvan myöntäjä sekä millä alueella ja mihin tarkoitukseen rahaa kerätään. Zubier ei ole julkaissut näitä tietoja GoFundMe-keräyksensä sivulla.

Jos rahaa kerää ilman rahankeräyslupaa, niin kyseessä on rikoslain mukaan rahankeräysrikos tai lievä rahankeräysrikos.

Rahankeräysrikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lievästä tekomuodosta voi saada rangaistukseksi sakkoa.

Zubier syyttää suomalaisnaista
Yle tavoitti Hassan Zubierin puhelimitse. Hänen mukaansa rahankeräyskampanjan ja GoFundMe-käyttäjätilin avasi alun perin vaasalainen Sonya Höstman. Yle kirjoitti kampanjasta viime joulukuussa.

Zubierin mukaan Höstman otti häneen yhteyttä ja kysyi, että saako hän aloittaa rahankeräyskampanjan. Zubier antoi luvan. Hän sanoo nyt, että Höstman myös kirjoitti kampanjan esittelytekstit.

Esittelytekstissä sanotaan, että kerätyt varat menevät lyhentämättöminä Hassanin ja hänen perheensä hyväksi. Sama viesti on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Zubier sanoo ottaneensa GoFundME-tilin hallintaansa parin kuukauden kuluttua keräyksen aloittamisesta. Hänen mukaansa Höstman vakuutti hänelle, että kaikki on kunnossa kampanjan suhteen.

– Hän ei kertonut, että tarvitsisin jonkin lupanumeron. Jos kampanjassa on jotain vialla, niin minulla ei ole sen kanssa mitään tekemistä, Zubier sanoo.

Zubier kertoo aikovansa sulkea rahankeräyksen, kun hän palaa kotiinsa. Tili suljettiin torstaina illalla kello 18 aikoihin.

– En ole tehnyt mitään väärää tässä asiassa. Höstman asuu Suomessa. Hänen pitäisi tietää säännöt. Hänen olisi pitänyt kertoa minulle tarvittavasta luvasta.

Höstman: Minulla ei ole oikeuksia tiliin
Sonya Höstman kommentoi Ylelle, että hänellä ei ole mitään tekemistä GoFundMe-käyttäjätilin kanssa. Höstman sanoo, että on vain auttanut Zubieria tilin avaamisessa.

– Minulla ei ole oikeuksia tiliin. Kaikki on mennyt Zubierin kautta. Minulla ei ole edes oikeuksia kirjautua tilille.

– Sain hänen tilinumeronsa, ja laitoin sen sinne sisään ja autoin häntä. Rahat ovat menneet suoraan hänelle.

Höstman sanoo, että sai tilin avaamiseen apua tuttavaltaan.

– Hän voi todistaa, miten asia meni.

Höstmanin mukaan kyseessä ei ole keräys, eikä se näin ollen vaadi poliisin lupaa.

Zubier tuhlasi jo kerätyt rahat
Zubier kertoo sivulla tänään julkaisemassaan päivityksessä, että hän on käyttänyt lahjoitusrahoja muun muassa laskuihin, lainoihin, ruokaan, autoon ja vaippoihin.

Hän sanoo puhelimessa, että koko kerätty summa eli reilut 32 000 euroa on jo käytetty.

Zubier toteaa, että jos rahat pitää palauttaa lahjoittajille, niin se on Höstmanin tehtävä.

Tiistaina paljastui, että Zubier yritti huijata itselleen korvauksia Valtiokonttorista Turun puukotusten yhteydessä saamiensa vammojen perusteella. Zubier on tunnustanut huijausyrityksen.

Yle kertoi eilen, että Zubier tuomittiin Ruotsissa vuonna 2001 kahdeksan vuoden vankeuteen muun muassa törkeästä tuhopoltosta.

Aamulehti puolestaan kertoi, että Zubier ei ole oikeasti ensihoitaja eikä hän ole koskaan palvellut rauhanturvaajana vastoin aiempia väitteitään.

Yksityishenkilö ei voi kerätä rahaa itselleen
Poliisihallituksen arpajaishallinnon ylitarkastaja Emmi Tengman kertoo, että Zubierin rahankeräyskampanja on vasta tullut Poliisihallituksen tietoon, joten hän ei voi vielä kommentoida asiaa tarkemmin.

Poliisihallituksen tiedossa ei ole, että kyseiselle keräykselle olisi myönnetty lupa.

Tengman toteaa, että Suomessa yksityishenkilö ei voi kerätä rahaa itselleen. Rahankeräyslupa voidaan myöntää vain yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille.

– Vasta kun tarkentuu, millainen kampanja siellä on ja mihin se on kohdistettu, niin paremmilla tiedoilla sitten harkitaan, onko tarvetta jollekin toimenpiteille, Tengman sanoo.

Ruotsissa asuva Zubier sanoo olevansa sekä Britannian että Ruotsin kansalainen.

Tengmanin mukaan Suomeen kohdistuvassa rahankeräyksessä kerääjän kansalaisuudella ei ole merkitystä, vaan luvan tarve määräytyy sillä perusteella, mistä toiminnassa on kyse ja mihin se kohdistuu.

Lisäksi Tengman kertoo, että vielä pitäisi arvioida myös sitä, onko keräys suunnattu Suomeen vai muualle. Suomen rahankeräyslakia voidaan soveltaa toimintaan vain siltä osin, kun toiminta on kohdistettu Suomessa olevaan yleisöön.

Tengmanin mukaan GoFundMe-alustalla tyypillisesti kerätään rahaa vastikkeetta ja keräykset kohdistuvat kaikkiin internetin käyttäjiin. Hän arvioi, että tällä perusteella Zubierin keräys luultavasti täyttää laissa tarkoitetun rahankeräyksen määritelmän.

Tengmanin mukaan GoFundMe-alustalle perustettuja kansainvälisiä rahankeräyskampanjoita tyypillisesti mainostetaan sosiaalisessa mediassa ja suunnataan jollekin tietylle alueelle.

Zubierin tapauksessa rahankeräystä on kohdistettu Suomeen Facebook-sivulla "Hassan Zubierin perheen hyväksi - Till förmån för Hassan Zubiers familj". Sitä hallinnoi Sonya Höstman.