Yle: Sisäministeri Mykkänen: Tarvitaan lähiöpoliiseja, jotta Ruotsin kaltainen jengiväkivalta ei leviä Suomeen – "Pitää saada puukko pois kädestä ennen kuin sillä isketään"

Yle: Sisäministeri Mykkänen: Tarvitaan lähiöpoliiseja, jotta Ruotsin kaltainen jengiväkivalta ei leviä Suomeen – "Pitää saada puukko pois kädestä ennen kuin sillä isketään" 16.8.2018
Uusi Suomi: Kai Mykkänen: Suomessa jengiytymisen merkit kuin Ruotsissa 10 vuotta sitten – riskialueille lähiöpoliisit

Ruotsin lähiöissä roihunneet autot ovat ilmiö, jota ei haluta Suomeen. Sisäministeri Kai Mykkänen luottaa jengiväkivallan kitkemisessä ennaltaehkäisevään toimintaan.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomen täytyy satsata enemmän sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, jotta Ruotsin kaltainen jengiväkivalta ei nosta päätään Suomen lähiöissä. Naamioituneet nuoret sytyttivät maanantai-iltana Göteborgissa ja sen lähistöllä lähes sata autoa palamaan.

Sisäministeri keskusteli Ruotsin tapahtumista Ylen Aamu-tv:ssä torstaina. Mykkäsen mukaan Ruotsin autopoltot liittyvät laajempiin ongelmiin lähiöissä.

– Siellä on muutenkin ollut hurjia tilanteita: Rinkebyssä Tukholman lähellä poliisiaseman rakentaminen on ollut vaikeaa, koska rakennustyömaata vastaan hyökätään – viimeksi viikko sitten. Poliisit eivät välttämättä pysty kulkemaan tietyillä kaduilla ilman erityissuojaa, toteaa Mykkänen.

Autoja on roihunnut Ruotsin ongelmalähiöissä ennenkin. Taustalla ovat köyhyys ja syrjäytyminen – etenkin nuorten miesten tulevaisuudennäkymät voivat olla synkät.

Suomalaisista lähiöistä sisäministeri mainitsee Turun Varissuon, jonka väestörakenne on muuttunut nopeasti. Alueella yli puolet väestöstä on vieraskielistä. Suuressa, yli 1 200:n oppilaan koulussa, vieraskielisiä on yli 60 prosenttia oppilaista.

Poliisin mukaan monikulttuurisen alueen turvallisuustilanne on hyvä.

– Yksi olennainen syy on se, että siellä on erittäin vahva persoona, lähiöpoliisi, joka työskentelee koululaisten, uskollisten yhteisöjen, sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun kanssa, sanoo Mykkänen.

Mykkäsen mukaan sisäministeriö onkin vahvistanut useissa kaupungeissa niin sanottuja ankkuritiimejä, joissa eri viranomaiset tarttuvat ennaltaehkäisevästi erityisesti nuorten syrjäytymiskierteeseen. Ministeri myöntää, että samankaltaisia keinoja on käytössä myös länsinaapurissa, jossa on silti vakavia ongelmia.

Mykkänen on luottavainen, että ennaltaehkäisevä toiminta tepsii Suomessa. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat hyviä.

– Siten ehkäistään järjestäytyneen jengiväkivallan ja rikollisuuden syntymistä. Se on se tie, millä riskiä pystytään pienentämään, sanoo Mykkänen.

Jotta viranomaisten yhteistyö toimii, Mykkänen haluaa helpottaa viranomaisten tiedonvaihtoa lainsäädännöllä. Vaakakupissa ovat yksityisyydensuoja ja viranomaisten yhteistyön saumattomuus.

– On helppo ajatella, että täytyy pitää yksityisyydensuojasta kiinni, ettei lastensuojelu saa kertoa jotain asiaa poliisille. Vastapainona radikalisoituvan nuoren tilanteeseen saatetaan jättää tarttumatta riittävän ajoissa. Puukko pitää saada pois kädestä ennen kuin sillä isketään auton renkaaseen tai tehdään jotain vakavampaa, Mykkänen perustelee.

Poliisi toimii minimiresursseilla
Suomessa poliisin määrärahat ovat olleet vuosia leikkurissa. Kevään budjettiriihessä poliisin toimintaan varattiin lisävaroja niin, että poliisimäärä voidaan nostaa 7 200:een.

Mykkänen myöntää, että poliisi toimii silti minimiresursseilla.

– Se on minimi, jolla pystytään pitkäjänteisesti tekemään. Tarvitaan näkymä, että poliisien määrä ei ainakaan vähene.

Sisäministerin mielestä kyse ei ole vain rahasta, vaan painopisteestä. Mykkäsen tavoitteena on, että ennaltaehkäisevään työhön laitetaan lisää euroja.

Samalla se on kuitenkin muusta pois.

– Astetta enemmän resursseja ennaltaehkäisyyn – erityisesti niihin tiettyihin kaupunkeihin ja lähiöihin, joissa voidaan nähdä riskejä siitä, että mennään Ruotsin suuntaan. Se on lopulta kuitenkin vähemmän tärkeä asia, että selviääkö autovarkaus kahdessa viikossa vai kahdessa kuukaudessa, sanoo Mykkänen.